Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ovatko nykyajan lapset oikeasti jotenkin hankalampia kouluissa?

Vierailija
01.08.2017 |

Jatkuvasti kuulee joka suunnasta, erityisesti opettajilta, että lapset ovat nykyään niin hankalia. Eivät tottele, eivät keskity, häiritsevät tai ovat jopa vaaraksi/väkivaltaisia. Onko asia oikeasti näin? Jos on, niin miksi ja miksi asialle ei tehdä jotain?

Kommentit (132)

Vierailija
121/132 |
02.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajaystäväni mielestä ainakin vanhemmissa ja kasvatuksessa on ollut selkeä muutos huonompaan suuntaan. Vanhemmat eivät ota vastuuta lapsistaan eivätkä myönnä sitä että joskus se omakin lapsi tekee virheitä. Jos lapsi tekee jotain väärää koulussa ja opettaja ottaa yhteyden vanhempiin, on usein vanhempien reaktio se "ei meidän lapsi ole tehnyt mitään" tai tehnyt mitään tuollaista. Kielletään koko asia ja lapsi pääsee kuin koira veräjästä. Jopa sinisilmäisesti halutaan uskoa lapsen valheisiin, koska silloin ei tarvitse pohtia omaa kasvatusta, langettaa seurauksia tai myöntää että jokin meni vikaan. Tämä voisi olla nimeltään jotain "strutsivanhemmuutta", jossa pää tungetaan piiloon aina haastavassa tilanteessa. Kasvatus yritetään ulkoistaa koululle.

Kun vanhempi ei vain pysty tai halua ottaa vastuuta kasvatuksesta, on opettaja todella voimaton tilanteen edessä.

Meidän pitäisikin puhua hankalista vanhemmista, eikä hankalista oppilaista.

Tämä. Opettajaa ei uskota kun kertoo mitä koulussa on tapahtunut. En ole tavannut vielä yhtään lasta joka ei vanhemmilleen selittäisi tapahtumia niin että olisi itselleen parempi. Ihan kuin opettajilla olisi muiden töiden lisäksi aikaa keksiä tarinoita siitä mitä koululla on tapahtunut ja ovat sitten vaan huvikseen yhteydessä vanhempiin. Eiköhän se opekin pääsis paljon helpommalla kun ei tarvitsisi muiden töiden lisäksi noitakin hoitaa.

ONhan se näinkin, mutta kyllä jokainen varmasti muistaa omilta kouluvuosiltaan sen, ettei ne opettajat todellakaan olleet tasapuolisia tai reiluja, vaan oli silmätikkuja ja tulkintoja tilanteista jne. 

Kyllä mä selvitän lasteni kouluhässäkät, tosin eipä niitä ole juurikaan ollut, yksi tappelu tämän 7vuotisen, kolmen lapsen koulu-uran aikana. Ja sekin ekaluokkalaisella.

Sekin pitää sanoa, että kun joku totesi, että vanhemmat ovat koulua vastaan: itse olen todennut, että kodin ja koulun yhteistyö on koulun mielestä sitä, että koulu sanelee, ja koti tekee mitä käsketään.  Mutta kyllä minä olen tässä maailmassa ihan ensimmäisenä omien lasteni asialla, en sen, että koululla olisi mahdollisimman helppoa. Teen yhteistyötä ilman muuta, jos se on a) lapseni hyväksi b) lapseni ja koulun hyväksi, mutta en silloin, jos se on vain koulun hyväksi ja lastani vastaan. Sen kai sanoo jo järkikin.

Vierailija
122/132 |
02.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

On!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/132 |
02.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -71 ja omana kouluaikana häiriköt meni tarkkailuluokalle ja ne joilla oli oppimisvaikeuksia meni "apukouluun", mikä sitten lienikään sen oikea nimi ja luokat oli +-20 oppilasta.

Nyt ei taida enää olla tarkkailuluokkia ja erityisluokille pääsee tuskin kukaan ja luokissa alkaa olla 30 oppilasta. Onhan se nyt selvä että luokan paimentaminen on paljon vaativampaa ja jotenkin minusta tuntuu että ei ole nykyopettajatkaan enään sitä mitä olivat ennen. Hiljaisia hissukoita tyttösiä, joilla ei ole minkäänlaista auktoriteettiä.

Vierailija
124/132 |
02.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun poika on vielä masussani, mutta kysyn jo nyt mitä kannattaa tehdä, jos koululainen ei tee läksyjään.

Aikoinaan en itsekään tehnyt, eikä mieheni ollut sen tunnollisempi. Eivätkä paljon töitä tehneet vanhempamme saaneet meihin juuri mitään rotia.

Itse olen aina painottanut että niitä läksyjä ei tehdä koulua, opettaja tai vanhempia varten, vaan siksi että lapisi itse oppii aisiota, joita tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lapsen kanssa on myös hyvä keskukestella tulevaisuudesta ja siitä että mitä hän haluaa tehdää leipänsä eteen työkseen. Jos lapsi haluaa olla lakaisuautonkuljettaja niin siihen riittää heikompikin opiskelu, mutta jos haluaa olla vaikka eläinlääkäri, niin sitten syytä saada melko hyviä numeroita jos meinaa sellaiseksi päästä.

Ja toisekseen, kyllä se lapsi voi elää kivaa elämää, vaikka ei saisikaan hyviä numeroita ja tutkintoa yliopistosta. Joskus jopa tuntuu että tavallisissa työläisduuneissa olevat ovat jotenkin jopa onnellisempia.

Vierailija
125/132 |
02.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyään jos riehuvaa/hankalaa oppilasta tarttuisi vaikka olkapäistä saadakseen tähän katsekontaktin ja puhuteltua, saisi varmaan syytteen liiasta voimankäytöstä. Mikä on mielestäni todella typerää. Koulu on tärkein paikka opettaa lapsille käytöstavat, joten mielestäni siellä täytyisi olla ehdottomasti kovempi kuri huonosti käyttäytyvien oppilaiden kohdalla.

Tämä on kyllä aivan käsittämätöntä, että kuria ei saa pitää. Minkälaisia ihmisiä näistä lapsista tulee, kun eivät saa minkäänlaisia rajoja? Miten tulevat pärjäämään elämässä? Elämä on kuitenkin aika rankkaakin välillä. Kukaan ei valmenna näitä lapsia kestämään elämän vastoinkäymisiä, kasvattamaan malttia ja sietämään pettymyksiä.

Vierailija
126/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin kasvatetut lapset ovat nykyään ihania.

Huoltajien sinisilmäisyys ihmetyttää. Antavat teiniensä pitää mökeillään ryyppybileitä jopa kouluviikolla!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tuntuu, ettei lapsia enää kasvateta nykyään lainkaan. Ainakaan tottelemaan ja kunnioittamaan ja kaikki pitäisi saada samantien - ja monesti saavatkin. Ja ongelmatapaukset ovat vain erityisherkkiä ja siksi pitää vähän vain taputtaa päähän ja pyytää muita kestämään. Tämä nykyisten lasten sukupolvi kun kasvaa aikuiseksi, ovat kyllä helisemässä, kun työpaikat ovat täynnä pelkkiä minäminämi-erityisherkkiä, niin eihän siitä itse työnteosta tule mitään.

Vierailija
128/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän suurin osa ole luokassa ok mutta sitten on niitä ehkä pari kolme joiden paikka olisi pienryhmissä erityisopetuksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja ja tiedän miten röyhkeitä oppilaat osaavat olla. Minulla on myös kaksi lasta, molemmilla käyttäytyminen 10.

En tiedä mitä olen tehnyt oikein, tuntuu että osaavat kyllä kotona näyttää kiukkuaan tarvittaessa, mutta koulussa ja muualla ihmisten ilmoilla haluavat käyttäytyä fiksusti. En todella tiedä mitä tekisin tai sanoisin, jos kotiin tulisi viestiä, että olisivat sikailleet. Hämmästyisin varmaankin. Omassa luokassa on n 5 vitun haistattelijaa. Ovat sosioekonomiselta taustaltaan niitä vähäosaisia, ja pääsääntöisesti poikia.eipä yllätä, sillä eihän tuolka asenteella pitkälle pötkitä. Niin se syrjäytyminen periytyy.

Kerran oon kuullut pojan kiroilevan oli alle 3 vene ja käytöshän se tahtoi olla huonoin numero eli 8

Vierailija
130/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin koulussa muuten kiltti tyttö,mutta kerran välitunnilla kaaduin hyppylaudalla ja kirosana lipsahti. Opettaja oli kuulolla ja rangaistus oli suun pesu saippualla. Opettaja painoi niskasta lavuaariin ja minun piti työntää likaista käsisaippuaa suuhun monta kertaa. Siinä sitten yökkäiltiin ja muut oppilaat seurasivat vierestä mitä tapahtuu kun kiroilee. Tämä tapahtui vuonna 1960 kun olin toisella luokalla. Kotona kerroin mitä oli tapahtunut ja äiti oli sitä mieltä että ihan oikein toimittu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korjaan täällä esiintyviä virheellisiä väittämiä.

1) Luokasta voi poistaa valvottuun tilaan. Tällainen tila voi olla vaikkapa käytävä, jonne opettaja näkee tai toisen opettajan luokka, rehtorin kanslia tai muu tila, jossa on paikalla aikuinen, jonka kanssa menettelytavasta on sovittu.

2) Luokasta voi myös poistaa käyttäen asianmukaista voimaa.

3) Esineen, jota oppilas käyttää häiritsevästi, voi ottaa haltuun tunnin ajaksi, tai jos on todennäköistä, että häiritseminen jatkuu, koko päiväksi. Jos oppilas kieltäytyy antamasta esinettä, sen voi ottaa haltuun ilman että käyttää liioiteltuja voimakeinoja.

4) Jälki-istuntoja saa antaa, vaikka ensisijainen puuttumistapa onkin kasvatuskeskustelu. Tämä on myös oikein, koska riidoissa on usein kaksi osapuolta ja yleensä jostain historiaa, jonka selviäminen jälki-istuinnossa ei useinkaan tapahdu. Kasvatuskeskusteluja voidaan käydä myös asiantuntijaryhmässä.

5) Oppilaan voi velvoittaa siivoamaan tekemänsä sotkun.

6) Oppilaan voi jättää tekemään laiminlyötyjä tehtäviä enintään tunniksi koulupäivän jälkeen.

Lähtökohtaisesti opettaja on viranomainen, jolla lainmukainen suoja toimittaa virkaansa kenekään sitä estämättä.

T: Opetushallinnon ammattilainen

Vierailija
132/132 |
06.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Marianna kirjoitti:

Olin koulussa muuten kiltti tyttö,mutta kerran välitunnilla kaaduin hyppylaudalla ja kirosana lipsahti. Opettaja oli kuulolla ja rangaistus oli suun pesu saippualla. Opettaja painoi niskasta lavuaariin ja minun piti työntää likaista käsisaippuaa suuhun monta kertaa. Siinä sitten yökkäiltiin ja muut oppilaat seurasivat vierestä mitä tapahtuu kun kiroilee. Tämä tapahtui vuonna 1960 kun olin toisella luokalla. Kotona kerroin mitä oli tapahtunut ja äiti oli sitä mieltä että ihan oikein toimittu.

Opettaja kuulostaa sadistilta. Tuollainen opettaja joutuisi nykyään oikeuteen. Ja hyvä niin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi kaksi