Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut jättää yliopisto-opinnot kandin tutkintoon?
Kommentit (64)
Kyllä aika heikkoa olisi osaaminen jos kandi riittää. Mä luin yhtä vierasta kieltä aineopintojen verran mut ei ne vielä läheskään riitä kääntäjän tulkin yms ammattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska henkilö on a) farmaseutti, b) lastentarhanopettaja tai c) tyhmä/laiska/saamaton.
Kyllä on todellakin suomessa eroa kandilla ja maisterilla. Tottakai kandi töihin pääsee, mutta kyllä vaativampien tehtävien vaatimuslistassa lukee poikkeuksetta "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto" so. ei kandi.
Julkisella sektorilla on noita vaatimuslistoja. Yksityisen sektorin töissä ei tutkinnoilla niin suurta väliä. Kyllähän toki vähänkään isompien yritysten ylimmällä johdolla on vähintään yksi maisteritasoinen tutkinto yleensä kuitenkin suoritettuna. Mutta alemmissa asiantuntijatöissä esim. tradenomit ja ktm:n suorittaneet saattavat hakea ihan samoja töitä ja tradenomi voi tulla valituksi jos on enemmän työkokemusta. Samoin it-firmoissa on vaikka kuinka paljon porukkaa, jolla on amk-tutkinto tai ei tutkintoa välttämättä ollenkaan. It-firmassa voi nousta korkealle pelkällä käytännön osaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sillä tee mitään...
Suomalainen katutason keskustelu koulutuksesta on sitten uskomattoman vastenmielistä. Kaikki paikat ovat täynnä väittelyä sen ja sen tutkinnon tai oppilaitoksen otaksutusta hienoudesta ja huonoudesta. Tutkintojen varsinaisista sisällöistä, niiden sovellettavuudesta, mielekkyydestä ja kehittämisestä ei kukaan puhu halaistua sanaa, koskaan, missään. Ilmeisesti sisältö - siis koulutuksen varsinainen idea - on suomalaiselle täydellisen yhdentekevä. Koko porukka joutaisi teatterikorkeaan.
Vierailija kirjoitti:
Kandin suhde maisterin opintoihin on vähän sama kuin peruskoulun suhde lukioon.
Kandi on samaa tasoa kuin amk, paitsi että kandi on akateeminen alatutkintonimike ja amkissa saa jonkin tietyn ammatin.
Nämä vertaukset nyt kyllä ontuu. On totta, että osaa AMK - tutkinnoista voi pitää selkeänä ammattina.
Mutta miten vertaat esim. markkinointi-tradenomia ja markkinoita pääaineena lukenuuta KTK:ta? Toisella on jokin tietty ammatti?
Oikiksessahan `kandi`on notaari ja vasta ylempi (joka yleisesti tutkinnoissa on maisteri) on oik.kand
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suoritetasn ulkomailla B.Sc. tutkinto ja haetaan M.Sc. paikkoja. Sitten itketään, kun ulkomaisia tutkintoja ei Suomessa arvosteta 🙄
Vierailija kirjoitti:
Mä luulin aiemmin, että yliopistotutkinto on aina 5 vuotta, sitä alkua vaan sanotaan kandiksi, ja sitten kun valmistuu, on maisteri. Mutta eihän se niin menekään. Ei se taida edes olla mikään automaatio, että otetaan maisterivaiheeseen? Kuten joku sanoi, ulkomailla kandi riittää, eivätkä kaikki lue maisteriksi. Tämä on joku suomalainen päähänpinttymä, että olet keskeyttäjäluuseri jos et ole maisteri.
Kyllä Suomessa yleensä saa opinto-oikeuden kerralla maisterin tutkintoon asti. Näin siis yliopistoissa. Amiksessa pitää ymmärtääkseni erikseen hakea yamk-tutkintoon ja olla välillä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on opintotukikuukaudet loppu niin ei välttämättä ole varaa opiskella maisteriksi. Sitten sitä tulee vaan etsineeksi töitä ja lopetettua opinnot.
5 vuodessa kandi ainoastaan valmiiksi?
Hyvä että jättää, jos ala on sellainen, että saavat kanditutkinnolla töitä. Maisteriksi ehtii myöhemmin. Kaksivaiheinen tutkinto muodostuu osaksi elinikäistä oppimista. Maisteriopinnot ovat mielekkäämpiä ja ne tulee suunnattua paremmin, kun hakee ensin perspektiiviä työelämästä. Vain osalle opiskelijoista opinnot ovat sellainen intohimo, että kannattaa jatkaa heti.
t. yliopisto-opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.
Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".
Vierailija kirjoitti:
Suoritetasn ulkomailla B.Sc. tutkinto ja haetaan M.Sc. paikkoja. Sitten itketään, kun ulkomaisia tutkintoja ei Suomessa arvosteta 🙄
Ulkomailla oikeassa yliopistossa kelvollisen BSc tutkinnon suorittanut otetaan juhlien vastaan suomalaisiin maisteriohjelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on opintotukikuukaudet loppu niin ei välttämättä ole varaa opiskella maisteriksi. Sitten sitä tulee vaan etsineeksi töitä ja lopetettua opinnot.
5 vuodessa kandi ainoastaan valmiiksi?
Onko keskustelijat jotain fukseja vai mistä näin erikoiset käsitykset? Meillä ainakin opintoja suoritettiin sikin sokin. Ekana vuonna saattoi suorittaa jo syventäviä jne. Kandiin saa käyttää neljä vuotta, voi tehdä harjoitteluita, käydä vaihdossa. Hups, vihdoin ajan ollessa oikea gradulle, onkin jo kuudes vuosi alkamassa ja tukikuukaudet juuri loppuneet. Se ei siis tarkoita, että olisi vain 180 op kasassa ja ne olisivat juuri riittäneet kandiin. Useimmat opiskelukavereistani suorittivat tutkinnon 6-8 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.
Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".
Missä amkissa voit opiskella sosiologiaa, folkloristiikkaa, historiaa tai fysiikkaa? Suomalainen systeemi on typerä ja sitä pitäisi muuttaa niin, että vähempi opiskelu riittäisi työelämään. On ristiriitaista, että merkonomin tutkinnolla voi päästä Kelaan töihin, mutta kandilla ei sinne olekaan pätevyyttä. Monilla aloilla opinnot voisi koostaa niin, että opinnot voisi jättää kandiin, eikä silti tulla syrjityksi työelämässä. Ehdottomasti kannatan erillistä hakua maisterivaiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että jättää, jos ala on sellainen, että saavat kanditutkinnolla töitä. Maisteriksi ehtii myöhemmin. Kaksivaiheinen tutkinto muodostuu osaksi elinikäistä oppimista. Maisteriopinnot ovat mielekkäämpiä ja ne tulee suunnattua paremmin, kun hakee ensin perspektiiviä työelämästä. Vain osalle opiskelijoista opinnot ovat sellainen intohimo, että kannattaa jatkaa heti.
t. yliopisto-opettaja
Aikoinani opiskellessani esim. FK- ja FM-tutkinnoilla ei ollut mitään eroa. Kaikista opintonsa päättäneistä, lue: gradun tehneistä tuli filosofian kandidaatteja. Pyynnöstä sai halutessaan filosofian maisterin tittelin. Tiedekuntien välillä saattoi tässä käytännössä olla eroja. Gradujen laajuudessakin oli valtavia eroja, mikä silloin otti päähän tosi paljon, kun kaveri selvisi puolta vähemmällä työmäärällä.
Silloisista opinnoista on jo aikaa vierähtänyt ja innostuttuani nyt uudelleen opiskelemaan uutta alaa, huomasin, miten peruskoulumaiseksi yliopisto-opiskelut ovat muuttuneet. On selkeästi erikseen kandi- ja maisteriohjelmat. Sitä solahdetaan putkeen ja pullahdetaan täsmäopintojen jälkeen täsmäajassa täsmäkoulutusarvosanan saaneena pihalle. Ennen oltiin lähinnä flipperipalloja nauttien akateemisesta vapaudesta. Tosin monet jäivätkin sitten sinne järjestelmään pyörimään vuosikausiksi...
En näe mitään ongelmaa hakea töitä nykyisen ohjelman mukaisilla kandin papereilla, hieno saavutus sekin on! Oppiminen on tosiaan elinikäistä; työelämässä vietettyjen vuosien jälkeen koen nyt olevani huomattavasti valmiimpi jatko-opintoihin ja tunnen tuon intohimonkin löytyneen uuden pääaineen kautta. Tiedä, vaikka vielä väikkärin vääntäisin eläkepäivilläni... ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla ihan yleinen tapa on suorittaa vain Bachelor-tutkinto (joku 3 vuotta). Master-tutkinnon suorittaa vähemmistö. Suomessa koulutus on maksutonta + vielä opintotuki, niin se johtaa siihen että suoritetaan mieluusti pitempiä tutkintoja + useampia tutkintoja.
Niin, nimenomaan maailmalla on yleistä tehdä vaan kandi mutta Suomessa kyseistä tutkintoa ei arvosteta ja ihmetellään miksi on jäänyt yliopisto kesken. Tämän vuoksi minuakin ihmetyttää miksi jotkut tieten tahtoen asettavat itsensä huonompaan asemaan työmarkkinoilla kun eivät tee tutkintoa loppuun.
Tuokin riippuu alasta. Mulle kandi+työkokemus+kokemuksen kautta verkostoituminen on ollut työmarkkinoilla paljon parempi valtti kuin maisteri+vastaavasti vähemmän työkokemusta. Päätellen siitä, että mulla on töitä enemmän kuin ehdin tehdä ja monet maisteriin asti jatkaneet vuosikurssilaiseni pyörittelevät nyt peukaloita ja miettivät, miten päästä kiinni töihin.
Voihan olla, että näistä maistereista tulee jonain päivänä tutkintonsa ansiosta mun pomojani. Ei haittaa, mä olen suuntautunut alan käytännön töihin eikä johtaminen budjettivastuineen ja strategiapalavereineen kiinnosta pätkän vertaa.
Aiemmin humanistisella ja luonnontieteellisillä puolella oli loppututkintona filosofian kandidaatti ja anomuksesta sai filosofian maisterin arvon, joka nykyään on siis tutkintonimikkeenä. Kandintutkinnolla tarkoitetaan entisiä välitutkintoja hum. kand. Ja luonnontieteiden kandidaatti, jotka ymmärtääkseni tulivat paikkaamaan akateemista työvoimapulaa esim. opetuspuolella joskus sotien jälkeen. Pitkään aikaan niillä ei ollut mitään oikeaa merkitystä, kun väestön koulutustason noustessa eivät olleet tutkintoja vaan arvoja, joka myönnettiin, kun oli opiskellut 100 opintoviikkoa ja tietyt opinnot olivat suoritettuina.
Nyt on ilmeisesti palattu alempiin tutkintoihin, ettei yliopisto- opintoja jäisi niin paljoa kesken, graduvaiheessahan näin saattoi käydä monellakin. Saahan joku poliitikko kandintutkinnolla hyvän viran, jossa on vaatimuksena korkeakoulututkinto.
Miksi sitten kannattaa opiskella maisteriksi? Tutkinto on vaatimuksena moneen ammattiin, johon aiemmin pääsi alemmilla tutkinnoille. Esimerkiksi opettajaksi on vaatimuksena maisterintutkinto. Entisaikaisia hum. tai luonnontieteiden kandeja ei taida enää olla työelämässä.
Oikaistaan, jos olen väärässä.
Vierailija kirjoitti:
joskus sotien jälkeen.
Entisaikaisia hum. tai luonnontieteiden kandeja ei taida enää olla työelämässä.
Oikaistaan, jos olen väärässä.
Heh, ei siitä nyt sentään niin kauan ole, että "joskus sotien jälkeen"... :D :D
Itse olen 90-luvun alun hum.kandi ja työikää jäljellä vielä pitkästi yli kymmenen vuotta :D
N51
En päässyt edes kandiin asti kun kiinnostus koko alaa kohtaan lopahti työharjoittelussa.
Vierailija kirjoitti:
Jää gradu aineistonkeruuseen, kun ei osaa tai viitsi koota niistä yhtenäistä esitystä?
Minusta se tarinoiminen on helpompaa kuin aineiston keruu.
Eli siis alettaisiin tietoisesti heikentemään tulevan työvoiman osaamista? Kuulostaa kaikin puolin järkevältä suunnitelmalta. Maisterivaiheeseen kuuluu muutakin kuin pelkkä gradu.