Miksi jotkut jättää yliopisto-opinnot kandin tutkintoon?

Maailmalla ihan yleinen tapa on suorittaa vain Bachelor-tutkinto (joku 3 vuotta). Master-tutkinnon suorittaa vähemmistö. Suomessa koulutus on maksutonta + vielä opintotuki, niin se johtaa siihen että suoritetaan mieluusti pitempiä tutkintoja + useampia tutkintoja.

Mä luulin aiemmin, että yliopistotutkinto on aina 5 vuotta, sitä alkua vaan sanotaan kandiksi, ja sitten kun valmistuu, on maisteri. Mutta eihän se niin menekään. Ei se taida edes olla mikään automaatio, että otetaan maisterivaiheeseen? Kuten joku sanoi, ulkomailla kandi riittää, eivätkä kaikki lue maisteriksi. Tämä on joku suomalainen päähänpinttymä, että olet keskeyttäjäluuseri jos et ole maisteri.

Minua ihmetyttää enemmänkin, etteivät kaikki maisterit pyri väittelemään. Sillä tutkijuuteenhan se maisterintutkinto valmistaa.

Muu maisterimassojen tuotanto on yhteiskunnan varojen tuhlausta, sillä jo kandiin pitää perehtyä omaan alaansa (jo pääsykoevaiheessa itseasiassa), osata tehdä töitä ja panostaa. Kyllä se riittää useimpiin järkeviin töihin.

Perehdypä hieman työllisyysnäkymiin ja akateemisiin työttömyyslukuihin, ap.

Sehän on vaan järkevää, jos ei aio suorittaa tohtorintutkioa ja saa töitä kandilla

Jos on opintotukikuukaudet loppu niin ei välttämättä ole varaa opiskella maisteriksi. Sitten sitä tulee vaan etsineeksi töitä ja lopetettua opinnot.

Pain vastoin. Esim. USAssa kanditutkinto on se mikä suoritetaan ja jolla mennään työelämään. Maisteritutkinto suoritetaan sitten parin vuoden päästä, tai ns. akateemisempiin hommiin tähtäävät lukevat ne putkeen. Suomessa tämä systeemi on vielä vieras, kun meillä ei ole näitä välitutkintoja oikein ollut eikä niiden suorittajiin totuttu.  

Eli siis työntekokelpoisuus pitäisi kyllä saavuttaa ihan bachelorilla.

Jää gradu aineistonkeruuseen, kun ei osaa tai viitsi koota niistä yhtenäistä esitystä?

Miksi ihmisen joka ei millään lailla tähtää akateemisiin töihin, pitäisi väkisin vääntää jotain gradua? Vähän outo on tämä suomalainen tapa. Yhteiskunnan kannalta olisi parempi että valtaosa opiskelijoista siirtyisi nopeammin työelämään.

Esim. siksi, että sinä ap voit tuntea itsesi paremmaksi ihmiseksi, kun olet suorittanut opintoja ihan maisteriin asti.

Töihin pääsi mainiosti kandillakin. Maisteritutkinto voisi itse asiassa olla passeli sitten, kun on useampia vuosia työkokemusta takana. Voisi syventää opinnoissa näkemystä jostain työhön liittyvästä asiasta, josta on sitten jo käytännön kokemusta. Näin mulla.

Miten niin sillä ei tee mitään? Opiskelen lastentarhanopettajaksi, ja aion näillä näkymin jättää tutkinnon kandiin. Haluan tehdä nimenomaan lastentarhanopettajan työtehtäviä tavallisessa päiväkotiryhmässä, ja kandin tutkinnolla saan pätevyyden juuri siihen. Enkö siis mielestäsi tee kandin tutkinnolla mitään?

Maisteriksi todennäköisesti en halua, koska maisteritason tutkinto ei tule palkkaani nostamaan. Maisteritason tutkinto ei myöskään avaa minulle sellaisia ovia, joista olisin kiinnostunut.

Saattaahan joku tehdä hyvänkin ratkaisun jättäytyessään kandidaatiksi - tietenkin vain, jos se on suunniteltua.

Elämäntilanteista kun ei tiedä. Yleensä se perustutkinto on kuitenkin tietysti maisteri.

Ihanko oikeasti olet noin huolissasi kanssaihmisistä?

Kyllä se ennen suoritettiin yliopistossa M.Sc. tasolle, jos yliopistoon mentiin. Amk jää B.Sc. tasoon.

DI on M.Sc. tutkinto. En palkkaisi kandia, siinä puuttuu syventäviä opintoja ja dippatyö kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisen joka ei millään lailla tähtää akateemisiin töihin, pitäisi väkisin vääntää jotain gradua? Vähän outo on tämä suomalainen tapa. Yhteiskunnan kannalta olisi parempi että valtaosa opiskelijoista siirtyisi nopeammin työelämään.

Miksi mennä yliopistoon ja jättää opinnot kesken?

Farmaseuteilla ja lastentarhanopettajilla on kandidaatin tutkinto. Myös ammattikorkeakouluista valmistuneiden tutkinto vertautuu kandidaatin tutkintoon.

Koska henkilö on a) farmaseutti, b) lastentarhanopettaja tai c) tyhmä/laiska/saamaton. 

Kyllä on todellakin suomessa eroa kandilla ja maisterilla. Tottakai kandi töihin pääsee, mutta kyllä vaativampien tehtävien vaatimuslistassa lukee poikkeuksetta "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto" so. ei kandi.

Opiskelin laajasti eri aineita mielenkiinnosta. Opintopisteiden valossa olisin hyvin pitkällekin jo maisteri, mutta en ole. Nykyinen työpaikkani on melko linjassa opintojen suhteen. Monipuolisuus on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Maailmalla ihan yleinen tapa on suorittaa vain Bachelor-tutkinto (joku 3 vuotta). Master-tutkinnon suorittaa vähemmistö. Suomessa koulutus on maksutonta + vielä opintotuki, niin se johtaa siihen että suoritetaan mieluusti pitempiä tutkintoja + useampia tutkintoja.

Niin, nimenomaan maailmalla on yleistä tehdä vaan kandi mutta Suomessa kyseistä tutkintoa ei arvosteta ja ihmetellään miksi on jäänyt yliopisto kesken. Tämän vuoksi minuakin ihmetyttää miksi jotkut tieten tahtoen asettavat itsensä huonompaan asemaan työmarkkinoilla kun eivät tee tutkintoa loppuun.

Kandin suhde maisterin opintoihin on vähän sama kuin peruskoulun suhde lukioon.

Kandi on samaa tasoa kuin amk, paitsi että kandi on akateeminen alatutkintonimike ja amkissa saa jonkin tietyn ammatin.