Miksi jotkut jättää yliopisto-opinnot kandin tutkintoon?

Vierailija kirjoitti:

Miten niin sillä ei tee mitään? Opiskelen lastentarhanopettajaksi, ja aion näillä näkymin jättää tutkinnon kandiin. Haluan tehdä nimenomaan lastentarhanopettajan työtehtäviä tavallisessa päiväkotiryhmässä, ja kandin tutkinnolla saan pätevyyden juuri siihen. Enkö siis mielestäsi tee kandin tutkinnolla mitään?

Maisteriksi todennäköisesti en halua, koska maisteritason tutkinto ei tule palkkaani nostamaan. Maisteritason tutkinto ei myöskään avaa minulle sellaisia ovia, joista olisin kiinnostunut.

Lto-tutkinto on vähän eri asia, se on aina ollut kanditasoinen. Eihän lto:lla edes ole suoraa maisteriopintoihin oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on opintotukikuukaudet loppu niin ei välttämättä ole varaa opiskella maisteriksi. Sitten sitä tulee vaan etsineeksi töitä ja lopetettua opinnot.

5 vuodessa kandi ainoastaan valmiiksi?

Onko keskustelijat jotain fukseja vai mistä näin erikoiset käsitykset? Meillä ainakin opintoja suoritettiin sikin sokin. Ekana vuonna saattoi suorittaa jo syventäviä jne. Kandiin saa käyttää neljä vuotta, voi tehdä harjoitteluita, käydä vaihdossa. Hups, vihdoin ajan ollessa oikea gradulle, onkin jo kuudes vuosi alkamassa ja tukikuukaudet juuri loppuneet. Se ei siis tarkoita, että olisi vain 180 op kasassa ja ne olisivat juuri riittäneet kandiin. Useimmat opiskelukavereistani suorittivat tutkinnon 6-8 vuodessa.

Millä ihmeen alalla tuo on yleistäkin? Omista opiskelukavereistani kaikki ovat suorittaneet masiteritutkinnon 5 vuodessa (luonnontieteet). 

Jotenkin noloa jos opiskelee yliopistossa ja saa suoritettua vain amk-tasoisen tutkinnon.

Onko se gradu nyt jotenkin ylivoimainen osalle?

Vierailija kirjoitti:

Oikiksessahan `kandi`on notaari ja vasta ylempi (joka yleisesti tutkinnoissa on maisteri) on oik.kand

No ei ihan.

Varanotaari, OTK ja sit harvemmilla maisteri, joka tehdään jos tähdätään tohtoriksi.

Suurin osa juristeista ja asianajajista on kandeja.

Totta, sillä ei tee mitään ja kandiin se siksi jäikin.

Työskentelen johtajana markkinointitoimistossa.

Mulla kaksi kanditutkintoa, koska halusin ehtiä tehdä kaksi ja toiseksi koska en missään tapauksessa halunnut akateemiselle uralle vaan liike-elämään.

Jos joskus jäisin työttömäksi, tekisin varmaan toisesta maisteripaperit, toisaalta ehkä en sittenkään. Turhaa.

AMK -tutkinto ei ole kandia vastaava, vaikka nimikkeet saattaa harhaan johtaakin.

Tämä kandin ja maisterin tutkintojen erottaminen tuli yliopistouudistuksen myötä samoihin aikoihin kun haluttiin saada ihmiset nopeammin työhön ja valmistumaan, pois elinikäisestä oppimisesta yliopiston käytävillä luuhaamasta. Onhan siinä selkeä ristiriita, että halutaan maahan huippuosaajia, mutta sitten tuetaan kaksivaiheista tutkinto-opiskelua, jossa maisterivaiheeseen joutuu hakemaan erikseen. Vaikea uskoa että työelämän vaatimukset olisivat heikentyneet siten, että ennen vaaditusta maisterintutkinnosta voidaan luopua ja samaan tehtävään vaaditaan enää kandin paperit.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on maisteria vastaava ylempi korkeakoulututkinto. Osa sekoittaa nyt vanhan mallin tutkintonimikkeet uusiin. Ennen ylempi korkeakoulututkinto oli esim. luonnontieteissä filosofian kandidaatti. Maisterin arvon sai sen jälkeen halutessaan ostaa. Alempi tutkinto, nykyistä kandin tutkintoa vastaava oli nimeltään luonnontieteiden kandidaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoritetasn ulkomailla B.Sc. tutkinto ja haetaan M.Sc. paikkoja. Sitten itketään, kun ulkomaisia tutkintoja ei Suomessa arvosteta 🙄

Ulkomailla oikeassa yliopistossa kelvollisen BSc tutkinnon suorittanut otetaan juhlien vastaan suomalaisiin maisteriohjelmiin. 

Puhuin työelämään menosta yliopiston B.Sc. papereilla.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että jättää, jos ala on sellainen, että saavat kanditutkinnolla töitä. Maisteriksi ehtii myöhemmin. Kaksivaiheinen tutkinto muodostuu osaksi elinikäistä oppimista. Maisteriopinnot ovat mielekkäämpiä ja ne tulee suunnattua paremmin, kun hakee ensin perspektiiviä työelämästä. Vain osalle opiskelijoista opinnot ovat sellainen intohimo, että kannattaa jatkaa heti. 

t. yliopisto-opettaja

Meillä ei ollut yliopistossa ollenkaan opettajia. Viimeisimmät opettajat olivat lukiossa :)

Tuttuni opiskeli lasten ollessa pieniä semi höpöhö alaa yliopistossa. Työkkärin tai vastaavan kautta päätyi kurssille, jonka myötä opiskelemaan alaan liittymättömään lyhyeen harjoitteluun, joka sitten poiki vakityöpaikan.

Yleni siellä sitten ja pääsi ihan hyville ansioille.

Ei ikinä tehnyt opintoja maisteriin saakka. Oli täysaikainen työ ja nuoret lapset, en ihmettele.

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaksi kanditutkintoa, koska halusin ehtiä tehdä kaksi ja toiseksi koska en missään tapauksessa halunnut akateemiselle uralle vaan liike-elämään.

Jos joskus jäisin työttömäksi, tekisin varmaan toisesta maisteripaperit, toisaalta ehkä en sittenkään. Turhaa.

AMK -tutkinto ei ole kandia vastaava, vaikka nimikkeet saattaa harhaan johtaakin.

Mitä sä höpäät? AMK-tutkinto ON kandia vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.

Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".

Missä amkissa voit opiskella sosiologiaa, folkloristiikkaa, historiaa tai fysiikkaa? Suomalainen systeemi on typerä ja sitä pitäisi muuttaa niin, että vähempi opiskelu riittäisi työelämään. On ristiriitaista, että merkonomin tutkinnolla voi päästä Kelaan töihin, mutta kandilla ei sinne olekaan pätevyyttä. Monilla aloilla opinnot voisi koostaa niin, että opinnot voisi jättää kandiin, eikä silti tulla syrjityksi työelämässä. Ehdottomasti kannatan erillistä hakua maisterivaiheeseen.

Suomalainen systeemi ei ole muuttumassa toivomaasi suuntaan, päinvastoin: säänneltyjä ammatteja tulee lisää, ja niitä koskevat koulutusvaatimukset yleensä pikemminkin tiukentuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämä ei toki estä sitä, että sääntelemättömään ammattiin otetaan töihin lyhyemmälläkin koulutuksella. Pointtini oli juuri se, että jos tieteellinen kirjoittaminen on vaikeaa, kannattaa suuntautua ammattiin, johon pääsemiseksi ei tarvitse tutkimusosaamista osoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että jättää, jos ala on sellainen, että saavat kanditutkinnolla töitä. Maisteriksi ehtii myöhemmin. Kaksivaiheinen tutkinto muodostuu osaksi elinikäistä oppimista. Maisteriopinnot ovat mielekkäämpiä ja ne tulee suunnattua paremmin, kun hakee ensin perspektiiviä työelämästä. Vain osalle opiskelijoista opinnot ovat sellainen intohimo, että kannattaa jatkaa heti. 

t. yliopisto-opettaja

Meillä ei ollut yliopistossa ollenkaan opettajia. Viimeisimmät opettajat olivat lukiossa :)

Hassua. Ainakin HY:ssä kyllä on ihan opettajia. Ks. esim. https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/opettajien-akatemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaksi kanditutkintoa, koska halusin ehtiä tehdä kaksi ja toiseksi koska en missään tapauksessa halunnut akateemiselle uralle vaan liike-elämään.

Jos joskus jäisin työttömäksi, tekisin varmaan toisesta maisteripaperit, toisaalta ehkä en sittenkään. Turhaa.

AMK -tutkinto ei ole kandia vastaava, vaikka nimikkeet saattaa harhaan johtaakin.

Mitä sä höpäät? AMK-tutkinto ON kandia vastaava.

En ymmärrä miksi kukaan yliopistoon päässyt jättäisi opinnot kesken kandivaiheeseen. Tekn.yo kandivaiheessa ei ole DI (M.Sc.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on opintotukikuukaudet loppu niin ei välttämättä ole varaa opiskella maisteriksi. Sitten sitä tulee vaan etsineeksi töitä ja lopetettua opinnot.

5 vuodessa kandi ainoastaan valmiiksi?

Onko keskustelijat jotain fukseja vai mistä näin erikoiset käsitykset? Meillä ainakin opintoja suoritettiin sikin sokin. Ekana vuonna saattoi suorittaa jo syventäviä jne. Kandiin saa käyttää neljä vuotta, voi tehdä harjoitteluita, käydä vaihdossa. Hups, vihdoin ajan ollessa oikea gradulle, onkin jo kuudes vuosi alkamassa ja tukikuukaudet juuri loppuneet. Se ei siis tarkoita, että olisi vain 180 op kasassa ja ne olisivat juuri riittäneet kandiin. Useimmat opiskelukavereistani suorittivat tutkinnon 6-8 vuodessa.

Millä ihmeen alalla tuo on yleistäkin? Omista opiskelukavereistani kaikki ovat suorittaneet masiteritutkinnon 5 vuodessa (luonnontieteet). 

Humanistisella (vieras kieli). Ainakin 50% käytti kandiinkin neljä vuotta. Ihan 2-4 opiskelijaa valmistui tavoiteajassa. Kielissä yksi ongelma on läsnäolopakko, jolloin on mahdotonta suorittaa kahta tai kolmea kieliainetta (yleisin aineyhdistelmä) tavoiteajassa rinnakkain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joskus sotien jälkeen.

Entisaikaisia hum. tai luonnontieteiden kandeja ei taida enää olla työelämässä.

Oikaistaan, jos olen väärässä.

Heh, ei siitä nyt sentään niin kauan ole, että "joskus sotien jälkeen"... :D :D

Itse olen 90-luvun alun hum.kandi ja työikää jäljellä vielä pitkästi yli kymmenen vuotta :D

N51

Jos olet saanut sen hum. kandin arvon 1990-luvun alussa, et ole suorittanut loppututkintoa. Olet saanut sen tutkinnoksi sitten seuraavan uudistuksen aikoihin. Itse myös 51, ja hum. kand. 1991 ja FK 1994, maisteriksi anomuksesta ilman juhlallisia vihkimistä 1995.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikiksessahan `kandi`on notaari ja vasta ylempi (joka yleisesti tutkinnoissa on maisteri) on oik.kand

No ei ihan.

Varanotaari, OTK ja sit harvemmilla maisteri, joka tehdään jos tähdätään tohtoriksi.

Suurin osa juristeista ja asianajajista on kandeja.

Ei oikeustieteellisessä maisterin tutkinto liity mitenkään tohtoriksi pyrkimiseen. Oikeustieteellisestä perinteisesti on valmistettu kandidaatiksi, joka vastaa maisterin tutkintoa. Jossakin vaiheessa tuli uudistus, jonka jälkeen opiskelijat ovat saaneet valita, käyttävätkö kandidaatti -nimikettä vai maisteri -nimikettä. Se on totta, että suurin osa juristeista on kandeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaksi kanditutkintoa, koska halusin ehtiä tehdä kaksi ja toiseksi koska en missään tapauksessa halunnut akateemiselle uralle vaan liike-elämään.

Jos joskus jäisin työttömäksi, tekisin varmaan toisesta maisteripaperit, toisaalta ehkä en sittenkään. Turhaa.

AMK -tutkinto ei ole kandia vastaava, vaikka nimikkeet saattaa harhaan johtaakin.

Mitä sä höpäät? AMK-tutkinto ON kandia vastaava.

En ymmärrä miksi kukaan yliopistoon päässyt jättäisi opinnot kesken kandivaiheeseen. Tekn.yo kandivaiheessa ei ole DI (M.Sc.).

Miten tämä AMK:hon liittyy? Tai kommentiini ylipäätään? 🤔

Mutta joo, samaa mieltä. Itse ihan tarkoituksella menin lukemaan itseni tradenomiksi, koska ei nyt toistaiseksi kiinnosta johtaminen/kehittäminen/strategia.

Ehkä sitten 3-5 vuoden päästä haluan syventää osaamista ja edetä uralla eli lukea maisteriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.

Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".

Missä amkissa voit opiskella sosiologiaa, folkloristiikkaa, historiaa tai fysiikkaa? Suomalainen systeemi on typerä ja sitä pitäisi muuttaa niin, että vähempi opiskelu riittäisi työelämään. On ristiriitaista, että merkonomin tutkinnolla voi päästä Kelaan töihin, mutta kandilla ei sinne olekaan pätevyyttä. Monilla aloilla opinnot voisi koostaa niin, että opinnot voisi jättää kandiin, eikä silti tulla syrjityksi työelämässä. Ehdottomasti kannatan erillistä hakua maisterivaiheeseen.

Suomalainen systeemi ei ole muuttumassa toivomaasi suuntaan, päinvastoin: säänneltyjä ammatteja tulee lisää, ja niitä koskevat koulutusvaatimukset yleensä pikemminkin tiukentuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämä ei toki estä sitä, että sääntelemättömään ammattiin otetaan töihin lyhyemmälläkin koulutuksella. Pointtini oli juuri se, että jos tieteellinen kirjoittaminen on vaikeaa, kannattaa suuntautua ammattiin, johon pääsemiseksi ei tarvitse tutkimusosaamista osoittaa.

Mistä vedit johtopäätöksen tieteellisen kirjoittamisen vaikeudesta? Eiköhän useimmilla opinnot keskeydy taloudellisten ongelmien tai perheen saamisen takia. Jos on saanut kandityön kirjoitettua,ei gradu ole juuri ihmeellisempi. Monesti opinnot ovat muuten valmiit, mutta gradu puuttuu, eikä uudessa elämäntilanteessa ole enää aikaa kirjoittaa sitä.

Ainakin minä koin perus-, aine- ja syventävät opinnot ihan samanlaisina kursseina, mitä nyt syventävissä saattoi olla nippelitiedon kursseja enemmän. Jollei suuntaa tutkijaksi, ei gradu tai maisterin paperi kädessä tuo juuri enempää valmiuksia työelämään, kun useimmilla aloilla itse työ joka tapauksessa opitaan työpaikoilla.