Miksi jotkut jättää yliopisto-opinnot kandin tutkintoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.

Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".

Missä amkissa voit opiskella sosiologiaa, folkloristiikkaa, historiaa tai fysiikkaa? Suomalainen systeemi on typerä ja sitä pitäisi muuttaa niin, että vähempi opiskelu riittäisi työelämään. On ristiriitaista, että merkonomin tutkinnolla voi päästä Kelaan töihin, mutta kandilla ei sinne olekaan pätevyyttä. Monilla aloilla opinnot voisi koostaa niin, että opinnot voisi jättää kandiin, eikä silti tulla syrjityksi työelämässä. Ehdottomasti kannatan erillistä hakua maisterivaiheeseen.

Suomalainen systeemi ei ole muuttumassa toivomaasi suuntaan, päinvastoin: säänneltyjä ammatteja tulee lisää, ja niitä koskevat koulutusvaatimukset yleensä pikemminkin tiukentuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämä ei toki estä sitä, että sääntelemättömään ammattiin otetaan töihin lyhyemmälläkin koulutuksella. Pointtini oli juuri se, että jos tieteellinen kirjoittaminen on vaikeaa, kannattaa suuntautua ammattiin, johon pääsemiseksi ei tarvitse tutkimusosaamista osoittaa.

Mistä vedit johtopäätöksen tieteellisen kirjoittamisen vaikeudesta? Eiköhän useimmilla opinnot keskeydy taloudellisten ongelmien tai perheen saamisen takia. Jos on saanut kandityön kirjoitettua,ei gradu ole juuri ihmeellisempi. Monesti opinnot ovat muuten valmiit, mutta gradu puuttuu, eikä uudessa elämäntilanteessa ole enää aikaa kirjoittaa sitä.

Ainakin minä koin perus-, aine- ja syventävät opinnot ihan samanlaisina kursseina, mitä nyt syventävissä saattoi olla nippelitiedon kursseja enemmän. Jollei suuntaa tutkijaksi, ei gradu tai maisterin paperi kädessä tuo juuri enempää valmiuksia työelämään, kun useimmilla aloilla itse työ joka tapauksessa opitaan työpaikoilla.

Hm gradu on yhtä simppeli tehdä kuin kandi, mutta silti sitä ei ole aikaa pieraista esiin, koska perhe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.

Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".

Missä amkissa voit opiskella sosiologiaa, folkloristiikkaa, historiaa tai fysiikkaa? Suomalainen systeemi on typerä ja sitä pitäisi muuttaa niin, että vähempi opiskelu riittäisi työelämään. On ristiriitaista, että merkonomin tutkinnolla voi päästä Kelaan töihin, mutta kandilla ei sinne olekaan pätevyyttä. Monilla aloilla opinnot voisi koostaa niin, että opinnot voisi jättää kandiin, eikä silti tulla syrjityksi työelämässä. Ehdottomasti kannatan erillistä hakua maisterivaiheeseen.

Suomalainen systeemi ei ole muuttumassa toivomaasi suuntaan, päinvastoin: säänneltyjä ammatteja tulee lisää, ja niitä koskevat koulutusvaatimukset yleensä pikemminkin tiukentuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämä ei toki estä sitä, että sääntelemättömään ammattiin otetaan töihin lyhyemmälläkin koulutuksella. Pointtini oli juuri se, että jos tieteellinen kirjoittaminen on vaikeaa, kannattaa suuntautua ammattiin, johon pääsemiseksi ei tarvitse tutkimusosaamista osoittaa.

Mistä vedit johtopäätöksen tieteellisen kirjoittamisen vaikeudesta? Eiköhän useimmilla opinnot keskeydy taloudellisten ongelmien tai perheen saamisen takia. Jos on saanut kandityön kirjoitettua,ei gradu ole juuri ihmeellisempi. Monesti opinnot ovat muuten valmiit, mutta gradu puuttuu, eikä uudessa elämäntilanteessa ole enää aikaa kirjoittaa sitä.

Ainakin minä koin perus-, aine- ja syventävät opinnot ihan samanlaisina kursseina, mitä nyt syventävissä saattoi olla nippelitiedon kursseja enemmän. Jollei suuntaa tutkijaksi, ei gradu tai maisterin paperi kädessä tuo juuri enempää valmiuksia työelämään, kun useimmilla aloilla itse työ joka tapauksessa opitaan työpaikoilla.

Hm gradu on yhtä simppeli tehdä kuin kandi, mutta silti sitä ei ole aikaa pieraista esiin, koska perhe?

Eikö kandiin sitten kirjoiteta tieteellisesti? Pituudeltaan se on kuitenkin kolmasosa gradusta, eli ei mikään kauppalappu. Suurin osa opiskelijoista aloittaa opinnot perheettöminä, joten varmaan saa kandityön väännettyä. Eri asia järjestellä aikaa lastenhoidon ja työssäkäynnin välillä, kun kaikki ei olekaan enää vain omasta ajankäytöstä kiinni. Ihmeellistä, jos joku pitää tuota tekosyynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kaksi kanditutkintoa, koska halusin ehtiä tehdä kaksi ja toiseksi koska en missään tapauksessa halunnut akateemiselle uralle vaan liike-elämään.

Jos joskus jäisin työttömäksi, tekisin varmaan toisesta maisteripaperit, toisaalta ehkä en sittenkään. Turhaa.

AMK -tutkinto ei ole kandia vastaava, vaikka nimikkeet saattaa harhaan johtaakin.

Mitä sä höpäät? AMK-tutkinto ON kandia vastaava.

En ymmärrä miksi kukaan yliopistoon päässyt jättäisi opinnot kesken kandivaiheeseen. Tekn.yo kandivaiheessa ei ole DI (M.Sc.).

Miten tämä AMK:hon liittyy? Tai kommentiini ylipäätään? 🤔

Mutta joo, samaa mieltä. Itse ihan tarkoituksella menin lukemaan itseni tradenomiksi, koska ei nyt toistaiseksi kiinnosta johtaminen/kehittäminen/strategia.

Ehkä sitten 3-5 vuoden päästä haluan syventää osaamista ja edetä uralla eli lukea maisteriksi.

Totesit amk tutkinnon vastaavan kandin tutkintoa ja minä totesin yliopistossa kandin olevan välivaihe, jolla ei yliopistotutkintona yleensä työllisty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta moneen ammattiin vaaditaan loppututkinto, esim. lääkäri, sosiaalityöntekijä, lakimies. Tämä liittyy siihen, että työssä vaaditaan tieteellistä ajattelua ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia.

Jos tietää, että ei halua gradua tehdä, kannattaa ehkä alun perin suuntautua amkkiin, niin saa vastaavassa ajassa kuitenkin ammatin sen sijaan, että olisi 250 op koossa ja "epäpätevä".

Missä amkissa voit opiskella sosiologiaa, folkloristiikkaa, historiaa tai fysiikkaa? Suomalainen systeemi on typerä ja sitä pitäisi muuttaa niin, että vähempi opiskelu riittäisi työelämään. On ristiriitaista, että merkonomin tutkinnolla voi päästä Kelaan töihin, mutta kandilla ei sinne olekaan pätevyyttä. Monilla aloilla opinnot voisi koostaa niin, että opinnot voisi jättää kandiin, eikä silti tulla syrjityksi työelämässä. Ehdottomasti kannatan erillistä hakua maisterivaiheeseen.

Suomalainen systeemi ei ole muuttumassa toivomaasi suuntaan, päinvastoin: säänneltyjä ammatteja tulee lisää, ja niitä koskevat koulutusvaatimukset yleensä pikemminkin tiukentuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämä ei toki estä sitä, että sääntelemättömään ammattiin otetaan töihin lyhyemmälläkin koulutuksella. Pointtini oli juuri se, että jos tieteellinen kirjoittaminen on vaikeaa, kannattaa suuntautua ammattiin, johon pääsemiseksi ei tarvitse tutkimusosaamista osoittaa.

Mistä vedit johtopäätöksen tieteellisen kirjoittamisen vaikeudesta? Eiköhän useimmilla opinnot keskeydy taloudellisten ongelmien tai perheen saamisen takia. Jos on saanut kandityön kirjoitettua,ei gradu ole juuri ihmeellisempi. Monesti opinnot ovat muuten valmiit, mutta gradu puuttuu, eikä uudessa elämäntilanteessa ole enää aikaa kirjoittaa sitä.

Ainakin minä koin perus-, aine- ja syventävät opinnot ihan samanlaisina kursseina, mitä nyt syventävissä saattoi olla nippelitiedon kursseja enemmän. Jollei suuntaa tutkijaksi, ei gradu tai maisterin paperi kädessä tuo juuri enempää valmiuksia työelämään, kun useimmilla aloilla itse työ joka tapauksessa opitaan työpaikoilla.

Hm gradu on yhtä simppeli tehdä kuin kandi, mutta silti sitä ei ole aikaa pieraista esiin, koska perhe?

Eikö kandiin sitten kirjoiteta tieteellisesti? Pituudeltaan se on kuitenkin kolmasosa gradusta, eli ei mikään kauppalappu. Suurin osa opiskelijoista aloittaa opinnot perheettöminä, joten varmaan saa kandityön väännettyä. Eri asia järjestellä aikaa lastenhoidon ja työssäkäynnin välillä, kun kaikki ei olekaan enää vain omasta ajankäytöstä kiinni. Ihmeellistä, jos joku pitää tuota tekosyynä.

Nä'kemäni tekniikan puolet kandin työt muistuttavat jonkinlaista kirjallisuustutkimusta. Diplomityössä on kirjallinen ja kokeellinen osuus ja tulostentarkastelu.