Muita opettajia joita masentaa työhönpaluu?
Kohta alkaa viimeinen kokonainen lomaviikko. En kestä. Taas pitää jaksaa kokonainen vuosi sitä jokapäiväistä hälinää. Lapset/teinit ovat joka vuosi levottomampia. Vielä 10-15 vuotta sitten oli hieman helpompaa. Masentaa.
Kommentit (461)
Suomalaisen koulumaailman suurin mätäpaise on rehtorien liian suuri valta mm. rekrytoinnissa. Opettajakunnan ilmapiiri olisi paljon parempi, kun valinnat hoitaisi muu kuin rehtori. Miesrehtorit valitsevat järjestään puputyttöjä itselleen. Sitten nämä puputytöt nauravat opehuoneessa suorastaan orgastista naurua jokaiselle reksin mukahauskalle jutulle. Ja lukujärjestykset on laadittu heille niin ihquiksi toisin kuin meille vanhoille pieruille. On niin totta, kuten joku aiemmin kirjoitti, rehtorit voivat halutessaan kostaa mm. lukujärjestyksillä ( hyppytynteja keskelle päivää, joten aina on pitkät päivät ja olet koululla " panttivankina" saamatta palkkaa; kokeita et voi korjata, koska luokka varattu eikä työtilaa; kiva piikki on myös se, että jaksosta toiseen sinulle laitetaan viimeisiksi tunneiksi koulun hojks- luokat, joiden jälkeen olet irtipoikki väsymyksestä) . Työuralleni on sattunut pari huomattavan lyhyttä miesrehtoria, jotka ovat olleet pahimmasta päästä. Huvittaa, että naisalaisensa ovat järjestään keskimääräistä lyhyempiä.... Alfaa pitää yrittää olla vaikka väkisin...
Johdossa vikaa kirjoitti:
Paluussa ärsyttää rehtorin rakentama "hovi": hänen suosikeilleen on jälleen tehty lukujärjestykseen opetuksettomia päiviä . Itse vastustan moisia päiviä enkä niitä tod. itselleni haluaisikaan, MUTTA tuollaiset ylimääräiset lomapäivät kultapossukerholle tietävät tosi paskoja lukujärjestyksiä muille tyyliin seitsemän oppituntia perjantaina. Nämä loisopet ovat lisäksi luokanohjaajia, joten mielestäni heidän pitäisi olla koululla saatavilla jokaisena koulupäivänä. Opetuksettomat päivät pitäisi kieltää! Rehtorillemme lukujärjestys on todellinen keino palkita tai rangaista alaisiaan.
Tuo rehtoreiden kultapossukerho on valitettavan totta. Jos hoidat työsi nätisti, mutta et nöyristele, niin jo heiluu lukujärjestyksessä. Hups, hyppytunteja, oho, venähti myöhäiseksi, aha, kahdeksalta oppilaat kouluun yhdeksän sijään.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ystäväni, juuri eläköitynyt opettaja opettajakouluksesta, ennusti jo 90-luvulla, kuinka tulevat opettajat tulevat masentumaan ja upumaan työssään, kun elämän realiteetit ovat hukassa.
Alalle hakeutuu hiljaisia ja kilttejä kympintyttöjä ja he ovat täysin hukassa, kun työssään kohtaa erilaisen maailman ja elämän lähtökohdat mitä heillä itsellään on ollut.
Ei ollut yksi tai kaksi kertaa, kun satuin olemaan paikalla, kun opettajaopiskelija soitti ja ITKI, miksi hän ei saanut täysiä pisteitä tentistä, vaan siitä puutui pari pistettä ja se oli opiskelijalle katastrofi ja itkun paikka ja elämä kaatui pariin pisteeseen.
En tiedä onko opettajakoulutus muuttunut, mutta jo tuolloin kaivattiin muutos esim. mieskiintiöitä ja alalle soveltavuustestejä.
Ei ole muuttunut miksikään. Yhä vaan ne keskiluokkaiset kympintytöt ovat lähes ainoita opekoulutukseen päässeitä. Hakijoita on valtavasti. Pääsykokeisiin tulisi lisätä myös psykologinen testi - todella monella opettajaksi päätyneellä on suuria ongelmia empatiakyvyissä ja myös oman itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on maailma muuttunut ja ihmiset (opettajat!) on entistä heikompia kestämään minkäänlaista stressiä tai kuormitusta. Ei osata tehdä työtä sopivasti, mutta riittävästi vaan vaaditaan itseltä enemmän ja enemmän (vaikkei edes muut vaatis) ja samalla valitetaan ja uhriudutaan ja sit ollaan ihan tööt.
Kokeile itse työelämää, missä kaadetaan paskaa ilman suodatinta niskaan joka ikinen päivä. Ennen kuin ne käyötstavat saadaan juntattua päähän.
Vierailija kirjoitti:
Johdossa vikaa kirjoitti:
Paluussa ärsyttää rehtorin rakentama "hovi": hänen suosikeilleen on jälleen tehty lukujärjestykseen opetuksettomia päiviä . Itse vastustan moisia päiviä enkä niitä tod. itselleni haluaisikaan, MUTTA tuollaiset ylimääräiset lomapäivät kultapossukerholle tietävät tosi paskoja lukujärjestyksiä muille tyyliin seitsemän oppituntia perjantaina. Nämä loisopet ovat lisäksi luokanohjaajia, joten mielestäni heidän pitäisi olla koululla saatavilla jokaisena koulupäivänä. Opetuksettomat päivät pitäisi kieltää! Rehtorillemme lukujärjestys on todellinen keino palkita tai rangaista alaisiaan.
Tuo rehtoreiden kultapossukerho on valitettavan totta. Jos hoidat työsi nätisti, mutta et nöyristele, niin jo heiluu lukujärjestyksessä. Hups, hyppytunteja, oho, venähti myöhäiseksi, aha, kahdeksalta oppilaat kouluun yhdeksän sijään.
Just näin. Se ei paina puntarissa, miten hyvin teet työsi ja miten ahkera olet, vaan se, miten jaksat nöyristellä. Ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen koulumaailman suurin mätäpaise on rehtorien liian suuri valta mm. rekrytoinnissa. Opettajakunnan ilmapiiri olisi paljon parempi, kun valinnat hoitaisi muu kuin rehtori. Miesrehtorit valitsevat järjestään puputyttöjä itselleen. Sitten nämä puputytöt nauravat opehuoneessa suorastaan orgastista naurua jokaiselle reksin mukahauskalle jutulle. Ja lukujärjestykset on laadittu heille niin ihquiksi toisin kuin meille vanhoille pieruille. On niin totta, kuten joku aiemmin kirjoitti, rehtorit voivat halutessaan kostaa mm. lukujärjestyksillä ( hyppytynteja keskelle päivää, joten aina on pitkät päivät ja olet koululla " panttivankina" saamatta palkkaa; kokeita et voi korjata, koska luokka varattu eikä työtilaa; kiva piikki on myös se, että jaksosta toiseen sinulle laitetaan viimeisiksi tunneiksi koulun hojks- luokat, joiden jälkeen olet irtipoikki väsymyksestä) . Työuralleni on sattunut pari huomattavan lyhyttä miesrehtoria, jotka ovat olleet pahimmasta päästä. Huvittaa, että naisalaisensa ovat järjestään keskimääräistä lyhyempiä.... Alfaa pitää yrittää olla vaikka väkisin...
Olen samaa mieltä. Tosin lyhyitä miesesimiehiä ei ole vielä eteen sattunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ystäväni, juuri eläköitynyt opettaja opettajakouluksesta, ennusti jo 90-luvulla, kuinka tulevat opettajat tulevat masentumaan ja upumaan työssään, kun elämän realiteetit ovat hukassa.
Alalle hakeutuu hiljaisia ja kilttejä kympintyttöjä ja he ovat täysin hukassa, kun työssään kohtaa erilaisen maailman ja elämän lähtökohdat mitä heillä itsellään on ollut.
Ei ollut yksi tai kaksi kertaa, kun satuin olemaan paikalla, kun opettajaopiskelija soitti ja ITKI, miksi hän ei saanut täysiä pisteitä tentistä, vaan siitä puutui pari pistettä ja se oli opiskelijalle katastrofi ja itkun paikka ja elämä kaatui pariin pisteeseen.
En tiedä onko opettajakoulutus muuttunut, mutta jo tuolloin kaivattiin muutos esim. mieskiintiöitä ja alalle soveltavuustestejä.
Ei ole muuttunut miksikään. Yhä vaan ne keskiluokkaiset kympintytöt ovat lähes ainoita opekoulutukseen päässeitä. Hakijoita on valtavasti. Pääsykokeisiin tulisi lisätä myös psykologinen testi - todella monella opettajaksi päätyneellä on suuria ongelmia empatiakyvyissä ja myös oman itsensä kanssa.
Ei pidä paikkaansa aina. Entinen koulukiusaajani on kollega. Minä pärjään huomattavasti paremmin oppilaiden kanssa. Muunto- ja jatkokoulutuksiin otetetaan haastattelujen kautta järestään vanhempia naisia. Nuorten kykyihin ei uskota. Vaikka todellisuudessa tietävät nuorten arjen paremmin.Siellähän saarnaa joku elämänkoulun "minulla on lapsia, sinä et voi tietää" ihminen. Kuinkas ihmeessä meillä synkkaa paremmin ja kontakti löytyy. Saa antaa vinkkejä toisillekin, mites tällä aikakaudella edeteään. Ihan jo se, että kuuntelee samoja lauluja ja on samoilla nettisivuilla.
Kumma juttu, kun nämä opettajat pääsevät vasta juhannukseen mennessä pois työajatuksista, minä teen toimistossa työtä klo 9-17. Kun heinäkuussa opettajia alkaa ahdistaa töihinpaluu, minä teen edelleen töitä. Nyt olen kahden viikon lomalla. Minä vastaan myös kahdentoista jälkeen päivällä työsähkoposteihin, olen puhelimitse yhteydessä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin yms. Osallistun palavereijin yms. Työryhmiin. Miten se on nyt niin vaikeaa? En ikinä kehtaisi valittaa töihinpaluuta, jos olisin lomaillut vajaa kaksi kuukautta putkeen. Varmasti olisitte ihan hajalla, jos joutuisitte tekemään minun työtäni vuodesta toiseen. Ihan joka päivä yhdeksästä viiteen.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ahdistaa vain se, että rehtori määräsi minut opettamaan oman aineeni lisäksi muita aineita. Myös sellaista, joka on itselleni täysin vieras ja jossa ei ole oppikirjoja - eli liikuntaa. Koitan suunnitella tunnit jollain tavoin ja pohtia arviointia. Täytyy liittyä johonkin liikkaopettajien ryhmään, josta saa neuvoja.
Olen kieltenopettaja, joka ei ole viime aikoina kuntoillut edes itsekseen.
Minä olen joutunut sijaistamaan täysin vieraita aineita itselleni. Onneksi keneltäkään ei lähtenyt sormi. Tai lapset pääsivät jäälle luistinten kanssa, mitä itse en harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Outoa miten moni opettaja täällä kertoo jäävänsä koululle 1-3 tunniksi tai tekevänsä koululla töitä kuuteen illalla. Olen töissä rakennuksessa jossa on yläaste ja lukio. Lukion tunnit jatkuvat neljään, eikä kukaan opettaja koskaan ole missään, kun tulee yläkerroksesta opettajainhuoneeseen siihen aikaan. Koskaan en ole nähnyt, jollei ole kokousta tai vanhempainiltaa. Rehtorit ovat.
Olin lukion opettajana 40 vuotta ennen eläköitymistäni. En tykännyt jättää kotiin, joten jäin koululle valmistelemaan seuraavan päivän tunteja ja koeviikon aikana korjasin saman tien kokeet koulussa. Kyllä meitä oli muitakin, jotka tekivät samoin. Teimme nämä työt luokissa, kun opettajahuone on turhan rauhaton keskittymiseen. Sen sijaan koulumme rehtorit lähtivät kotiin klo 14 viimeistään ja perjantaisin aikaisemmin. Tai olivat "kokouksissa", kuten opintosihteerimme kertoi. Kesäisin rehtorit oli tavattavissa kännykän päässä ( siis kesäkuussa) työaikanaan. Joka tapauksessa tykkäsin työstäni ja olihan se mukavaakin, kun tein tasaisesti hommia. Sen jälkeen, kun opin sanomaan ei niille hommille, jotka kuuluivat itse asiassa muille, ei ketuttanut työkaveritkaan. Kuitenkaan en ole kertaakaan käynyt koululla eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja aion nauttia hyvät leivoskahvit rantakahvilassa koulun alkamisen kunniaksi, kun ex-kolleegat ovat veso-päivässä ennen koulun alkua.
Vierailija kirjoitti:
Kumma juttu, kun nämä opettajat pääsevät vasta juhannukseen mennessä pois työajatuksista, minä teen toimistossa työtä klo 9-17. Kun heinäkuussa opettajia alkaa ahdistaa töihinpaluu, minä teen edelleen töitä. Nyt olen kahden viikon lomalla. Minä vastaan myös kahdentoista jälkeen päivällä työsähkoposteihin, olen puhelimitse yhteydessä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin yms. Osallistun palavereijin yms. Työryhmiin. Miten se on nyt niin vaikeaa? En ikinä kehtaisi valittaa töihinpaluuta, jos olisin lomaillut vajaa kaksi kuukautta putkeen. Varmasti olisitte ihan hajalla, jos joutuisitte tekemään minun työtäni vuodesta toiseen. Ihan joka päivä yhdeksästä viiteen.
Osa vanhemmista haluaa olla lomallakin läheisriippuvaisia. samalla keihität jo pätevää opetussuunnitelmaa vielä hienommaksi, vailla syytä. Uudet oppimateriaalit taas kerran. Miten vielä hifistellään lisää? Paperit uusiksi.
Onneksi vanhemmat osaavat ottaa jo rennommin. Ei se siitä muuksi muutu. Nuoremmilta odotetaan vielä tuota.
Vierailija kirjoitti:
Naisopettajat stressaavat aivan liikaa. Tämä säteilee myös oppilaisiin. Rento miesopettaja on malli siitä, että tässä maailmassa ollaan kaikki vain rajattu aika, kouluikä on lyhyt ja se on parempi viettää inhimillisesti kuin nipottaen. Yhteisistä säännöistä pidetään kiinni ja heikompia tuetaan, mutta yhtä aikaa voi ihan hyvin olla rento ja mukava, eikä mikään nuttura kireällä oleva stressi-Liisa!
Miesopet ei stressaa mistään yhteisestä suunnittelusta. Teemapäivät, leirit, ilmiöviikot ja juhlat järjestyvät heidän mielestään itsestään. Miesopen kanssa on kauheaa olla yhteisvastuussa jostain projektista koska hänen mielestä mitään ei tarvitse tehdä etukäteen omalla ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisopettajat stressaavat aivan liikaa. Tämä säteilee myös oppilaisiin. Rento miesopettaja on malli siitä, että tässä maailmassa ollaan kaikki vain rajattu aika, kouluikä on lyhyt ja se on parempi viettää inhimillisesti kuin nipottaen. Yhteisistä säännöistä pidetään kiinni ja heikompia tuetaan, mutta yhtä aikaa voi ihan hyvin olla rento ja mukava, eikä mikään nuttura kireällä oleva stressi-Liisa!
Miesopet ei stressaa mistään yhteisestä suunnittelusta. Teemapäivät, leirit, ilmiöviikot ja juhlat järjestyvät heidän mielestään itsestään. Miesopen kanssa on kauheaa olla yhteisvastuussa jostain projektista koska hänen mielestä mitään ei tarvitse tehdä etukäteen omalla ajalla.
Näin on. Hyviä ovat kylläkin höpöttämään miesrehtorin kanssa opehuoneessa veneistä, autoista, talvirenkaista ja sen sellaisesta. Ja me kiltit naiset teemme likaiset hommat!
Vierailija kirjoitti:
Toinen vanhemmistani oli ala-asteen ope ja aina lopetti työt 13-14 maissa ja nukkui päiväunet työpäivän päätteksi. Ei korjaillut mitään kokeita eikä vastaillut sähköposteihin eikä suunnitellut tunteja iltaisin. Joskus joku oppilaan vanhempi soitti ja ilmoitti lapsen sairaspoissaolosta ja puhelu kesti pari minuuttia. Ja lomat kyllä lomaili ihan niinku muutkin. Mutta silti aina oli valittamassa miten on niin rankkaa ja työ raskasta. Opettajat osaa kyllä valittamisen ja marttyyri-/uhriasenteen "kun minulla on niiiiin kaikkein raskainta tää työ". Ihan oikeasti, jos vähemmän valittaisitte niin jaksaisittekin varmasti paremmin. Miettikää oikeasti miten rankkaa on esim.yötyötä/vuorotyötä tekevillä kun koko ajan on univajetta ym. ja elämää voi suunnitella vaan muutaman viikon kerrallaan eteenpäin (kun ei tiedä työvuoroista) tai jatkuvaa reissutyötä tekevillä tai asiakas-/potilastyötä tekevillä, kun koko ajan joka suunnalta vaaditaan sinulta ihan hirveesti ja oot vastuussa pahimmassa tapauksessa toisen hengestä ym. Opettajien valittaminen taitaa olla opittu toimintamalli ja kuuluu opetusalan "kulttuuriin" ja on tapa vaan yrittää kääntää muiden huomio itseen ja tehdö itsestään niiiiin "tärkeä". Voi huoh!!
Kiva kun et joutunut kestämään useamman tunnin puhelinmaratoneja. Siinä ei paljon kyselty, saako vanhemmilta huomiota. Aikasyöppöjä tuollaiset. Oli omilta lapsilta pois. Ja jostakin ihan turhasta aiheesta. Opettajana itse sanoin heti tuossa ympäristössä kasvaneena, ettei ikinä leirikouluja.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ahdistaa vain se, että rehtori määräsi minut opettamaan oman aineeni lisäksi muita aineita. Myös sellaista, joka on itselleni täysin vieras ja jossa ei ole oppikirjoja - eli liikuntaa. Koitan suunnitella tunnit jollain tavoin ja pohtia arviointia. Täytyy liittyä johonkin liikkaopettajien ryhmään, josta saa neuvoja.
Olen kieltenopettaja, joka ei ole viime aikoina kuntoillut edes itsekseen.
Oletko virassa vai tuntiopettaja? Onkohan tuo ihan laillistakaan?
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta yläkoulun opena. Ensi keväänä haen opiskelemaan jotain ihan muuta.
Sori vaan sitten rehtori. Minäkään en enää jaksa.
Enkä minä.
Vierailija kirjoitti:
Olen minäkin ollut koulussa, jossa rehtori teki opetuksettomia päiviä suosikeilleen. Hänen vaimollaan oli joka jaksossa joko ma tai pe vapaana. Lauantaikoulupäiväivien lukujärjestyspäivä valittiin aina sen mukaan, mikä päivä sattui olemaan rehtorin vaimolla siinä lukujärjestyksessä opetukseton, eli hänen ei tarvinnut tulla töihin lauantaikoulupäivänäkään!
Uskomatonta röyhkeyttä!!!
Ei masenna, mutta jännittää. Edessä on työn perässä muuttaminen puoleksi vuodeksi, taas uusi työyhteisö ja kaupunki. Työsuhde alkaa vasta elokuun puolivälissä päivää ennen opiskelijoiden tuloa, enkä saa mitään kustantajan materiaaleja käyttöön ennen sitä. Lukiossa en ole uuden opsin aikana vielä opettanut, joten mitään siihen soveltuvaa materiaalia ei minulla ole. Opiskelijoille on sitten luvassa yhdessä päivässä suunniteltuja kursseja. Se, että saisi määräaikaisenkin työsuhteen alkamaan jo 1.8. helpottaisi suunnittelutyötä huomattavasti, mutta kunnille on yleensä tärkeämpää säästää uusien opettajien kahden viikon palkka.
Itseäni ahdistaa vain se, että rehtori määräsi minut opettamaan oman aineeni lisäksi muita aineita. Myös sellaista, joka on itselleni täysin vieras ja jossa ei ole oppikirjoja - eli liikuntaa. Koitan suunnitella tunnit jollain tavoin ja pohtia arviointia. Täytyy liittyä johonkin liikkaopettajien ryhmään, josta saa neuvoja.
Olen kieltenopettaja, joka ei ole viime aikoina kuntoillut edes itsekseen.