Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä, että aseman näyttötaulussa lukee "Helsinki Helsingfors Tampere Tammerfors", kun
27.07.2017 |
kaikenkielisille olisi paljon informatiivisempaa, että siinä samassa tilassa lukisi "Helsinki Tampere Seinäjoki Kokkola".
Suomessa ei taatusti ole ketään, joka ei ymmärtäisi sanoja Helsinki ja Tampere.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.
Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?
En yllättyisi vaikka maahanmuuttajille opetettaisi ensisijaisesti ruotsinkieltä ja tadaa; näin on taas yksi uusi peruste pakko-opiskella suomenruotsia ala-asteelta lähtien. Pitäähän heidän pärjätä Suomessa suomenkielisten keskellä.
RKP:llä on ollut ihan virallisena tavoitteena, että suuri osa maahanmuuttajista kotoutettaisiin ruotsinkielisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.
Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.
Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.
Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.
Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista, eikä sen puoleen ympärivuotista asutustakaan ennen ruotsalaisten tuloa. Alueen historiassa ei ole mitään merkillepantavaa ennen tätä ajanjaksoa, mutta jos sinulla on todistaa oma perintölinjasi Helsingissä vuotta 1550 edeltävälle ajanjaksolle niin voidaan toki ottaa tämä huomioon. Muussa tapauksessa suosittelisin olemaan aika nöyrä sen suhteen että joku muu kuin sinä rakensi kaupungin.
Mikä merkitys yhdelläkään prosenttiluvulla on tässä? Lauttasaaressa ruotsinkielisiä on noin 14 prosenttia, ja muuallakin missä veroja maksetaan suhteessa enemmän. So?
Jos prosenteilla ei ole merkitystä, niin miksi alkuperäiskieli saame ei ole virallinen kansalliskieli Suomessa, mutta muualta muuttaneiden mukana tullut vieras ruotsin kieli on ???
Mikset esitä kysymystäsi asiasta päättäville tahoille? Ja ruotsi on yhtä paljon tai vähän vieras kieli kuin suomikin täällä. Suurin osa nyky-Suomesta oli asumatonta siinä vaiheessa kun ruotsia on täällä alettu puhumaan.
Sinänsä jos esivanhempina on hämäläisiä, savolaisia ja pohjalaisia, on ehkä turha esittää olevansa alkuperäinen yhtään missään.
Ruotsi on Suomen alueella vieras kieli. Se ei ole kehittynyt täällä, vaan on tullut tänne "valmiina kielenä" muualta muuttaneiden mukana. Tämä näkyy ihan konkreettisestikin siinä, että ruotsia on puhuttu vain rannikoilla, eli siellä, mihin muuttajat ovat rantautuneet.
Suomi on se vieras kieli jos ei sitä olla rannikolla puhuttu ennen ruotsia. Eikä täällä kukaan ole sisämaasta tainnut muutenkaan puhua. Harmi vaan ettei se nykyään tahdo kelvata edes suomenkielisille itselleen - muuttoliike ruotsinkieliselle rannikolle on jatkuvasti sisämaasta, ei sisämaahan. Mistähän mahtaa johtua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.
Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?
Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.
Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?
Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.Ruotsinkielisten osuus on alle 5%, joten mitään "ruotsinkielisyyttä" ei täällä varsinaisesti edes ole, vaan kyse on keinotekoisesta järjestelmästä.
Mitä enemmän perinteitä Stadissa, sen varmemmin ne ovat ruotsinkielisiä. Keinotekoista ja historiatonta on suomenkielisenä tulla omimaan kaupunkia itselleen.
Ruotsinkieliset änkesivät tänne rannikoille ja häätivät suomenkieliset pois. Sinusta tätä pitäisi muka jotenkin kunnioittaa vai?
Kerrotko tarkemmin mitä suomenkielisiä perinteitä Helsingissä vuodesta 1550 eteenpäin häivytettiin?
Oletko muuten ihan varma etteikö oma esi-isäsi ollut häätämässä saamelaisia nykyisestä etelä-Suomesta?
Vierailija kirjoitti:
Paras näkemäni löytyy metrosta:
Kaisanieni - Kajsaniemi
Valitettavasti ei löydy enää.
Kajsaniemi noista kahdesta sinänsä se autenttisempi.
Jopa suurimmassa osassa nykyisen Ruotsin aluetta puhuttiin suomen kielen varhaisempia muotoja ENNEN kuin ruotsin kieli saapui etelästä saksan kielestä eriytyneenä murteena. Siksi kuulostaa niin hupaisalta, kun tämä yksi "asiantuntija" väittää, että suomea ei olisi muka Suomen alueella puhuttu aiemmin kuin ruotsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.
Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.
Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.
Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.
Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,
Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.
Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.
Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?
Kaikkialla rannikoilla puhuttiin suomea. Toki kalastusta harjoitettiin ennenkin, vaikka mitään varsinaisia kaupunkeja ei olisikaan rakennettu.
Historioitsijat tekevät eron nimenomaan ympärivuotisen asutuksen ja kalastuksen kaltaisen olemisen välille. Et kai tosissasi esitä että kalastamalla alueella X olet paikan omistaja?
Sattuuko silmiin kun vahingossa näet ruotsia?
Pitäisikö samoista "säästösyistä" kieltää kaikki kaupunginnimet, joissa on enemmän kuin 7 kirjainta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sattuuko silmiin kun vahingossa näet ruotsia?
Pitäisikö samoista "säästösyistä" kieltää kaikki kaupunginnimet, joissa on enemmän kuin 7 kirjainta?
Niin, aloituksessahan todettiin, että olisi kaikille hyödyllisempää, että rajallinen tila käytettisiin väliasemien luettelemiseen kuin siihen, että käytetään tarpeettomia ruotsinkielisiä rinnakkaisnimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma on kamalaa olla suomenruotsalainen, kun heitä niin syrjitään. Ei auta kiintiöpaikat koulutukseen, kokonaisen kansakunnan kielenopiskelu vähemmistön takia, tai edes historiallinen oikeus pitää oma omaisuutensa kun muut ovat pakkoluovuttaneet karjalalaisille evakoille. Se on niin rankkaa, ei kukaan voi ymmärtää. Suomenruotsalaiselta tutulta kuultua. (Ei tietenkään nuo edut, niiden mainitsemisesta saatiin vain riita aikaan kun ei ollut riittävästi ymmärrystä heidän huonolle asemalleen.)
Korjataan toki sen verran että evakoiden asuttamiselta ei säästynyt yksikään maanomistaja. Joko luovutit maata tai rahaa. PK-seudulla tämä tietenkin korostui kun arvostustasot maan korkeimmat.
Maata luovutti maanomistajat. Esitätkö sinä että suurin osakaan suomalaisista olisi omistanut mitään maata jaettavaksi? Osannet sitten samalla kertoa mitä omat esi-isäsi luovuttivat niin saadaan tästä hieman reilumpaa?
"Ruotsalaispykälä esti karjalaisten muuton rannikkokuntiin".
Ensinnäkin voisit linkata suoraan siihen lain ruotsalaispykälään kun se kerran on olemassa (ja jonka viesti oli ettei yhdenkään kunnan kielisuhteen tule muuttua pakkolunastusten myötä).
Toiseksi, mitä järkeä ylipäätään esittää kartta vain tietyn alueen osalta, kun evakkoja oli muualtakin?
Kolmanneksi, mitä tuo kartta sinusta todistaa pk-seudulle evakoitujen tilanteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.
Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.
Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.
Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.
Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,
Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.
Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.
Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?
Kaikkialla rannikoilla puhuttiin suomea. Toki kalastusta harjoitettiin ennenkin, vaikka mitään varsinaisia kaupunkeja ei olisikaan rakennettu.
Historioitsijat tekevät eron nimenomaan ympärivuotisen asutuksen ja kalastuksen kaltaisen olemisen välille. Et kai tosissasi esitä että kalastamalla alueella X olet paikan omistaja?
Millä oikeudella muualta tänne tulleet ruotsalaiset saivat sitten ottaa sen rannikoalueen omistukseensa? Varsinkin kun ne olivat jo olleet suomenkielisten kalastajien käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Jopa suurimmassa osassa nykyisen Ruotsin aluetta puhuttiin suomen kielen varhaisempia muotoja ENNEN kuin ruotsin kieli saapui etelästä saksan kielestä eriytyneenä murteena. Siksi kuulostaa niin hupaisalta, kun tämä yksi "asiantuntija" väittää, että suomea ei olisi muka Suomen alueella puhuttu aiemmin kuin ruotsia...
Vähemmän hupaisaa lienee se ettet osaa lukea, tai olet ehkä vain hieman yksinkertainen.
Ensinnäkin, ei tässä mitään kielten varhaisia muotoja ole peräänkuulutettu, vaan kieltä joka on tunnistettavissa. Toiseksi, tässä ei myöskään puhuta koko Suomen alueesta vaan nimenomaan Helsingistä.
Mikäli et osaa, niin anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.
Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.
Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.
Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.
Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,
Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.
Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.
Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?
Kaikkialla rannikoilla puhuttiin suomea. Toki kalastusta harjoitettiin ennenkin, vaikka mitään varsinaisia kaupunkeja ei olisikaan rakennettu.
Historioitsijat tekevät eron nimenomaan ympärivuotisen asutuksen ja kalastuksen kaltaisen olemisen välille. Et kai tosissasi esitä että kalastamalla alueella X olet paikan omistaja?
Millä oikeudella muualta tänne tulleet ruotsalaiset saivat sitten ottaa sen rannikoalueen omistukseensa? Varsinkin kun ne olivat jo olleet suomenkielisten kalastajien käytössä.
Oliko tässä joku ajattelutavan ero, että suomalaiset ajattelivat maat yhteisinä kaikkien käytössä olevina, mutta ruotsalaiset omivat ne heti itselleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.
Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.
Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.
Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.
Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,
Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.
Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.
Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?
Kaikkialla rannikoilla puhuttiin suomea. Toki kalastusta harjoitettiin ennenkin, vaikka mitään varsinaisia kaupunkeja ei olisikaan rakennettu.
Historioitsijat tekevät eron nimenomaan ympärivuotisen asutuksen ja kalastuksen kaltaisen olemisen välille. Et kai tosissasi esitä että kalastamalla alueella X olet paikan omistaja?
Millä oikeudella muualta tänne tulleet ruotsalaiset saivat sitten ottaa sen rannikoalueen omistukseensa? Varsinkin kun ne olivat jo olleet suomenkielisten kalastajien käytössä.
Mikäli ei lupaa erikseen tarvitse kysyä (kuten ei siihen aikaan tehty), lienee käytännöllisintä rakentaa kylä kokovuotiseen asumiseen jos ei kukaan ole estelemässä.
Miten aiot itse korvata esi-isäsi saamelaisilta viedyt maat? Ne sentään oikeasti vietiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.
Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.
Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.
Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.
Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,
Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.
Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.
Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.
Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?
Kaikkialla rannikoilla puhuttiin suomea. Toki kalastusta harjoitettiin ennenkin, vaikka mitään varsinaisia kaupunkeja ei olisikaan rakennettu.
Historioitsijat tekevät eron nimenomaan ympärivuotisen asutuksen ja kalastuksen kaltaisen olemisen välille. Et kai tosissasi esitä että kalastamalla alueella X olet paikan omistaja?
Millä oikeudella muualta tänne tulleet ruotsalaiset saivat sitten ottaa sen rannikoalueen omistukseensa? Varsinkin kun ne olivat jo olleet suomenkielisten kalastajien käytössä.
Oliko tässä joku ajattelutavan ero, että suomalaiset ajattelivat maat yhteisinä kaikkien käytössä olevina, mutta ruotsalaiset omivat ne heti itselleen?
Suomalaiset? Siis suomalaissukuiset heimot jotka kylläkin taistelivat keskenään.
Kannattaisi ehkä selvittää itselleen mitä heimoa se oma sukupuu edustaa ettei tarvitse pyydellä anteeksi esi-isien tekoja jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.
Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?
Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.
Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?
Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.Johtuisikohan ainakin osittain siitä, että ruotsinkielisille on alemmat pisterajat yliopistojen arvostetuimmille ja rahakkaimmille aloille (lääketiede, oikeustiede, kauppatiede) sekä lukematon määrä julkisen puolen kiintiövirkoja? Tällöin vähemmillä kyvyillä pääsee ohi sen "juurettoman sekätyömiehen".
Suomessa on maailman pisimmät opiskeluajat juuri noiden juurettomien sekatyömiesten takia. Normaalijärkiset ihmiset eivät tarvitse huippupisteitä arvostetuimmillekaan aloille, koska osaavat käyttää järkeään. Kantasuomalaiselle pitää olla ohjeet nenänniistookin viiden eri virkamiehen hyväksymänä kappaleena.
Ja se, että tämä maa on historiallisesti osa länsiblokkia ihan niiden ruotsinkielisten ansiota. Jopa suomen kielen nykyinen valta-asema on ruotsinkielisten sivistysmiesten tekosia. Ehkä heidän olisi pitänyt tyytyä hallitsemaan mongoleja omalla kielellään.
Suomen kielen nykyisestä asemasta saamme kiittää sitä, että päädyimme Venäjän osaksi. Ruotsi olisi vähitellen hävittänyt suomen kielen alueeltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.
Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.
Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.
Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?
Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.
Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?
Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.Johtuisikohan ainakin osittain siitä, että ruotsinkielisille on alemmat pisterajat yliopistojen arvostetuimmille ja rahakkaimmille aloille (lääketiede, oikeustiede, kauppatiede) sekä lukematon määrä julkisen puolen kiintiövirkoja? Tällöin vähemmillä kyvyillä pääsee ohi sen "juurettoman sekätyömiehen".
Suomessa on maailman pisimmät opiskeluajat juuri noiden juurettomien sekatyömiesten takia. Normaalijärkiset ihmiset eivät tarvitse huippupisteitä arvostetuimmillekaan aloille, koska osaavat käyttää järkeään. Kantasuomalaiselle pitää olla ohjeet nenänniistookin viiden eri virkamiehen hyväksymänä kappaleena.
Ja se, että tämä maa on historiallisesti osa länsiblokkia ihan niiden ruotsinkielisten ansiota. Jopa suomen kielen nykyinen valta-asema on ruotsinkielisten sivistysmiesten tekosia. Ehkä heidän olisi pitänyt tyytyä hallitsemaan mongoleja omalla kielellään.
Suomen kielen nykyisestä asemasta saamme kiittää sitä, että päädyimme Venäjän osaksi. Ruotsi olisi vähitellen hävittänyt suomen kielen alueeltaan.
Kielentutkijan näkökulmasta varmasti suuri menetys, mutta muuten? Elämänlaatusi olisi tuskin ainakaan heikompi.
Ja jotain identiteettikysymyksiä on ihan turha ottaa esille. Jos ei kykene muodostamaan omaa identiteettiä ilman muiden luomia kansallisuuteen liittyviä aspekteja on aika turha ihminen jo lähtökohtaisestikin.
"Ruotsalaispykälä esti karjalaisten muuton rannikkokuntiin".
https://www.luovutettukarjala.fi/historia/sijoittuminen.pdf