Mitä järkeä, että aseman näyttötaulussa lukee "Helsinki Helsingfors Tampere Tammerfors", kun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista, eikä sen puoleen ympärivuotista asutustakaan ennen ruotsalaisten tuloa. Alueen historiassa ei ole mitään merkillepantavaa ennen tätä ajanjaksoa, mutta jos sinulla on todistaa oma perintölinjasi Helsingissä vuotta 1550 edeltävälle ajanjaksolle niin voidaan toki ottaa tämä huomioon. Muussa tapauksessa suosittelisin olemaan aika nöyrä sen suhteen että joku muu kuin sinä rakensi kaupungin.

Mikä merkitys yhdelläkään prosenttiluvulla on tässä? Lauttasaaressa ruotsinkielisiä on noin 14 prosenttia, ja muuallakin missä veroja maksetaan suhteessa enemmän. So?

Jos prosenteilla ei ole merkitystä, niin miksi alkuperäiskieli saame ei ole virallinen kansalliskieli Suomessa, mutta muualta muuttaneiden mukana tullut vieras ruotsin kieli on ???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.

Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?

Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.

Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?

Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.

Ruotsinkielisten osuus on alle 5%, joten mitään "ruotsinkielisyyttä" ei täällä varsinaisesti edes ole, vaan kyse on keinotekoisesta järjestelmästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,

Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.

Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,

Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.

Puppulause, joka ei edes ole valetta, koska koko väite perustuu vanhentuneeseen nationalistiseen maailmankuvaan.

Kuulemma on kamalaa olla suomenruotsalainen, kun heitä niin syrjitään. Ei auta kiintiöpaikat koulutukseen, kokonaisen kansakunnan kielenopiskelu vähemmistön takia, tai edes historiallinen oikeus pitää oma omaisuutensa kun muut ovat pakkoluovuttaneet karjalalaisille evakoille. Se on niin rankkaa, ei kukaan voi ymmärtää. Suomenruotsalaiselta tutulta kuultua. (Ei tietenkään nuo edut, niiden mainitsemisesta saatiin vain riita aikaan kun ei ollut riittävästi ymmärrystä heidän huonolle asemalleen.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.

Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?

Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.

Johtuisikohan ainakin osittain siitä, että ruotsinkielisille on alemmat pisterajat yliopistojen arvostetuimmille ja rahakkaimmille aloille (lääketiede, oikeustiede, kauppatiede) sekä lukematon määrä julkisen puolen kiintiövirkoja? Tällöin vähemmillä kyvyillä pääsee ohi sen "juurettoman sekätyömiehen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,

Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.

Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.

Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista, eikä sen puoleen ympärivuotista asutustakaan ennen ruotsalaisten tuloa. Alueen historiassa ei ole mitään merkillepantavaa ennen tätä ajanjaksoa, mutta jos sinulla on todistaa oma perintölinjasi Helsingissä vuotta 1550 edeltävälle ajanjaksolle niin voidaan toki ottaa tämä huomioon. Muussa tapauksessa suosittelisin olemaan aika nöyrä sen suhteen että joku muu kuin sinä rakensi kaupungin.

Mikä merkitys yhdelläkään prosenttiluvulla on tässä? Lauttasaaressa ruotsinkielisiä on noin 14 prosenttia, ja muuallakin missä veroja maksetaan suhteessa enemmän. So?

Jos prosenteilla ei ole merkitystä, niin miksi alkuperäiskieli saame ei ole virallinen kansalliskieli Suomessa, mutta muualta muuttaneiden mukana tullut vieras ruotsin kieli on ???

Mikset esitä kysymystäsi asiasta päättäville tahoille? Ja ruotsi on yhtä paljon tai vähän vieras kieli kuin suomikin täällä. Suurin osa nyky-Suomesta oli asumatonta siinä vaiheessa kun ruotsia on täällä alettu puhumaan.

Sinänsä jos esivanhempina on hämäläisiä, savolaisia ja pohjalaisia, on ehkä turha esittää olevansa alkuperäinen yhtään missään.

Pori Borgfors

Oulu Oulufors

Forssa Forsfors

Eilen juuri nauratti, kun bussiasemalla luki melkästään määränpäänä Uleåborg. Miksei nimet voisi olla vaan nimiä ilman ulkomaalaisia vastineita paitsi kielissä missä ei käytetä tavallisia aakkosia esimerkiksi Kiina, Japani, Aasia jne.

Paras näkemäni löytyy metrosta:

Kaisanieni - Kajsaniemi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.

Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?

Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.

Ruotsinkielisten osuus on alle 5%, joten mitään "ruotsinkielisyyttä" ei täällä varsinaisesti edes ole, vaan kyse on keinotekoisesta järjestelmästä.

Mitä enemmän perinteitä Stadissa, sen varmemmin ne ovat ruotsinkielisiä. Keinotekoista ja historiatonta on suomenkielisenä tulla omimaan kaupunkia itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista, eikä sen puoleen ympärivuotista asutustakaan ennen ruotsalaisten tuloa. Alueen historiassa ei ole mitään merkillepantavaa ennen tätä ajanjaksoa, mutta jos sinulla on todistaa oma perintölinjasi Helsingissä vuotta 1550 edeltävälle ajanjaksolle niin voidaan toki ottaa tämä huomioon. Muussa tapauksessa suosittelisin olemaan aika nöyrä sen suhteen että joku muu kuin sinä rakensi kaupungin.

Mikä merkitys yhdelläkään prosenttiluvulla on tässä? Lauttasaaressa ruotsinkielisiä on noin 14 prosenttia, ja muuallakin missä veroja maksetaan suhteessa enemmän. So?

Jos prosenteilla ei ole merkitystä, niin miksi alkuperäiskieli saame ei ole virallinen kansalliskieli Suomessa, mutta muualta muuttaneiden mukana tullut vieras ruotsin kieli on ???

Mikset esitä kysymystäsi asiasta päättäville tahoille? Ja ruotsi on yhtä paljon tai vähän vieras kieli kuin suomikin täällä. Suurin osa nyky-Suomesta oli asumatonta siinä vaiheessa kun ruotsia on täällä alettu puhumaan.

Sinänsä jos esivanhempina on hämäläisiä, savolaisia ja pohjalaisia, on ehkä turha esittää olevansa alkuperäinen yhtään missään.

Ruotsi on Suomen alueella vieras kieli. Se ei ole kehittynyt täällä, vaan on tullut tänne "valmiina kielenä" muualta muuttaneiden mukana. Tämä näkyy ihan konkreettisestikin siinä, että ruotsia on puhuttu vain rannikoilla, eli siellä, mihin muuttajat ovat rantautuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.

Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?

Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.

Ruotsinkielisten osuus on alle 5%, joten mitään "ruotsinkielisyyttä" ei täällä varsinaisesti edes ole, vaan kyse on keinotekoisesta järjestelmästä.

Mitä enemmän perinteitä Stadissa, sen varmemmin ne ovat ruotsinkielisiä. Keinotekoista ja historiatonta on suomenkielisenä tulla omimaan kaupunkia itselleen.

Ruotsinkieliset änkesivät tänne rannikoille ja häätivät suomenkieliset pois. Sinusta tätä pitäisi muka jotenkin kunnioittaa vai? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,

Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.

Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.

Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.

Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma on kamalaa olla suomenruotsalainen, kun heitä niin syrjitään. Ei auta kiintiöpaikat koulutukseen, kokonaisen kansakunnan kielenopiskelu vähemmistön takia, tai edes historiallinen oikeus pitää oma omaisuutensa kun muut ovat pakkoluovuttaneet karjalalaisille evakoille. Se on niin rankkaa, ei kukaan voi ymmärtää. Suomenruotsalaiselta tutulta kuultua. (Ei tietenkään nuo edut, niiden mainitsemisesta saatiin vain riita aikaan kun ei ollut riittävästi ymmärrystä heidän huonolle asemalleen.)

Korjataan toki sen verran että evakoiden asuttamiselta ei säästynyt yksikään maanomistaja. Joko luovutit maata tai rahaa. PK-seudulla tämä tietenkin korostui kun arvostustasot maan korkeimmat.

Maata luovutti maanomistajat. Esitätkö sinä että suurin osakaan suomalaisista olisi omistanut mitään maata jaettavaksi? Osannet sitten samalla kertoa mitä omat esi-isäsi luovuttivat niin saadaan tästä hieman reilumpaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia. Se on määränä isompi kuin mitä suurimmassa osassa sisäsuomen suomenkielisistä kunnista löytyy asukkaita.

Lopultakin kyse on myös siitä että ellei stadi nappaa, voi muuttaa takaisin böndelle.

Helsingin alueella tosin asui alunperin suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tunkeutuivat sitten sinne typerine kaupunkihankkeineen. Voitaisiin siis kunnioittaa alueen historiaa ja käyttää vain suomenkielisiä nimiä.

Helsingissä on tosiaan alle 6% ruotsinkielisiä eli se ei millään normaaliin järkeen käyvällä mittarilla ole kaksikielinen kaupunki.

Mitään suomen kieltä ei edes ollut ennen Helsingin perustamista,

Suomen kieli on vanhempi kuin ruotsin kieli. Suomi on itse asiassa vanhimpia yhä puhuttavia kieliä.

Voitko siis osoittaa suomen kielen (enkä nyt puhu mistään etäisversiosta) vanhemmaksi kuin ruotsi Helsingissä? Siitähän tässä on kyse.

Sinä raukka sekoitetat kirjakielen ja puhutun kielen. Kirjakieli tuli 1500-luvulla, mutta suomi on puhekielenä ollut olemassa jo kauan ennen sitä.

Taidat olla vähän yksinkertainen kun et ymmärrä selkeätä viestiä...voitko osoittaa missä suomea puhuttiin Helsingissä ennen ruotsia?

Kaikkialla rannikoilla puhuttiin suomea. Toki kalastusta harjoitettiin ennenkin, vaikka mitään varsinaisia kaupunkeja ei olisikaan rakennettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

 En yllättyisi vaikka maahanmuuttajille opetettaisi ensisijaisesti ruotsinkieltä ja tadaa; näin on taas yksi uusi peruste pakko-opiskella suomenruotsia ala-asteelta lähtien. Pitäähän heidän pärjätä Suomessa suomenkielisten keskellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyydessä ottaa juurikin eniten päähän sen keinotekoisuus. Olkoon Vaasan seutu ihan rauhassa kaksikielinen, mutta pakkoko sitä typerää ruotsia on tuputtaa muualle? Helsinkikin elää jossain ihmeen kaksikielisyysilluusiossa, vaikka ruotsinkielisiä on Helsingissä niin vähän, että heidän osuus ei ylitä edes laissa määritettyä kaksikielisen kaupungin prosenttirajaa eli 6%:n väestöosuutta.

Helsingfors on ruotsinkielisten ruotsin kielellä perustama kaupunki. Jos suomenkieliset haluavat käyttää nimitystä Helsinki, niin kaikin mokomin, mutta ainoastaan historiatonta voi häiritä alkuperäisnimityksen käyttö.

Helsinki on kaksikielinen myös siksi että sen asukkaista yli 30 000 puhuu äidinkielenään ruotsia.

Voisivat vähitellen alkaa opetella suomea. Miten voimme edellyttää sitä maahanmuuttajilta, kun ruotsinkielisetkään eivät ole vielä kotoutuneet?

Alunperinkin ruotsinkieliseen kaupunkiin kotoudutaan tietenkin ruotsiksi. Kotoutumisen merkkinä pidetään muuten koulutusta, työllistymistä, vähempää sosiaalitukien käyttöä, rikollisuutta jne.

Mistähän johtuu että ruotsinkieliset näissä asioissa esiintyvät eniten edukseen?

Mahtaisikohan johtua siitä että ovat nimenomaan kotoutuneet, toisin kuin sisäsuomesta muuttaneet juurettomat "sekatyömiehet" jotka eivät löydä paikkaansa isoissa valoissa.

Johtuisikohan ainakin osittain siitä, että ruotsinkielisille on alemmat pisterajat yliopistojen arvostetuimmille ja rahakkaimmille aloille (lääketiede, oikeustiede, kauppatiede) sekä lukematon määrä julkisen puolen kiintiövirkoja? Tällöin vähemmillä kyvyillä pääsee ohi sen "juurettoman sekätyömiehen".

En usko että tuollainen hypoteesi läpäisisi vaatimusta akateemiselle tutkimukselle. Samalla voi nimittäin esittää että suomea osaamatonta ruotsinkielistä syrjitään opiskelu- ja työpaikkavalinnoissa.

Se sisämaan juureton sekatyömies on kaiken kotoutumattomuuden ilmentymä tässä, mutta tuskin hänessä muutenkaan olisi aineksia lääkäriksi vaikka vapaasti saisi yrittää.