SUURPERHEODOTTAJIEN VIIKONLOPPU

Meillä myös " vasta" neljäs lapsi tulossa, mutta tuntuu olo jo jotenkin tukalalle. Vielä olisi kuitenkin kolme kuukautta jäljellä! Onneksi vaatteiden määrä tästä pikku hiljaa vähenee..

Voi, nyt täytyy keskeyttää viesti lyhyeen, meille tuli yllätysvieraita!

Helminukka ja klaani

NELJÄTTÄ MEILLEKIN ODOTELLAAN VIIKOILLA 26+5...hups jäi caps lock päälle....muut mussukat ovat -99,-00, ja -04. Juu kyllä päikkärit ovat tervetulleita lähes joka päivä,että jaksaa taas puhista.. Pitempään kävellessä alkaa jo vihloa ja puristaa alavatsaa..Tuli testattua Espanjan reissulla toissa viikolla,kun käveltiin miehen kanssa sellaista viisi kilometriä per päivä vähintään, kun kaksistaan päästiin vielä liikkeelle.



No nyt heräsi nuorimmainen päikkäreiltä,täytyypi lopetella! ja hyvää viikonloppua kaikille!



-Satu-

Juu, ei ole helppoa yrittää pysyä entisessä vauhdissa. Nyt on vielä sellainen vaiva että alapäässä tuntuu omituista painetta seistessä. Sanoin isännälle, että johtuu aamuisesta seksistä ja nyt ne hommat täytyy lopettaa. Jopas herrakin huolestui. No joo, ei me kovin usein harrasteta kyseistä hommaa, mutta tosiaan sen jälkeen on tuntunut ikävältä alapäässä.



Nyt on sitten alkanut se kurapukukausi ja pukemiseen menee entistä enemmän aikaa.Tulis vaan aurinko esiin, niin varmaan nopeasti sulaisi lumet. Täällä on ainakin tosi märäksi mennyt piha ja taitaa järvi muodostua takapihalle.

Nyt täytyy vielä lähteä kauppareissulle, kun pikkuneitikin heräsi päikkäreiltä.



Hyvää aprillipäivän jatkoa kaikille, muistakaa jujuttaa kanssaihmisiä!

Meriaani ja lapset -98, -00, -02, -04 ja rv 24+6

No niin, nyt ollaan vieraista selvitty ja on aikaa kirjoittaa. Piispakos se oli, kenen nikkiä en muista ennen nähneeni, mukavaa kun kirjoittelit! Raskauskin menee melko samoissa vaiheissa kun meillä.



Mulla on aivan järjetön makean ja yleensäkin kaiken hyvän himo! Normaalistikin syön paljon karkkia, enkä kovin joudu painon takia herkkuja rajoittamaan, mutta tää on nyt jotain kamalaa. Mä leivonkin välillä lapsilta salaa ja popsin aikaansaamiset ripeästi. Välillä teen esim kuivakakkutaikinaa ja syön sen taikinana.. Etenkin iltapäivät kuopuksen nukkuessa on pahinta aikaa, koko ajan pitäis olla jotain suuhun laittamassa. Kärsiikö kukaan samasta ongelmasta?



Vettä on täällä satanut viime yöstä asti ja lumet saa kyytiä! Jihuu! Kurahousuja en enää lapsilla käytä, vaan ovat pelkissä kosteussuojahaalareissa. Taas kävi vaan vähän niin, että syksyllä niitä haalareita vähän säästelee kunnon lumille asti, ettei hiekassa rönyäminen pilaisi niitä heti alkuuns, mutta silti talven aikana ne on kulunut jo sen verran, ettei vedenpitävyys enää näillä kevään keleillä ole täydellistä! Just nyt kun ne olis tärkeimmillään!



Yöllä tuli lumia alas katolta semmosella rytinällä, että tuntu kun tiilet tulis mukana. Pienin heräsikin hädissään huutamaan " äiti..isi..äiti..isi" . Ihanan tasapuolista, vai mitä? Kyllä tää kauan odotettu kevät nyt alkaa. Mukavaa viikonloppua kaikille, kirjoitellaan ahkerasti.

Helminukka ja lapset -00, -01, -04 ja kesäkääryle 26+1

Täällä puhistaan, alkaa olla jo aika tukala olo.Tuntuu että kaikki raskaus vaivat on keskittyneet tähän viidennen odotusaikaan, liekö ikä vaikuttaa vai odotusten lukumäärä. Viikkojaon nyt 34+5. Öisin käyn useasti pissalla ja paikat puutuu, joudun vaihtamaan asentoa useasti. Koko ajan on sellainen väsynyt olo ja tuo pari vuotias ei ole nukkunut päiväunia pariin kuukauteen että sais edes nukuttua silloin..huokaus. Toisaalta kevään tulo piristää kummasti, paitsi että täällä lapissa on satanut lunta koko päivän.



Täytyy mennä laittamaan porukkaa unten maille



Tv ruis 34+5 ja lapset 96,97,99,04

Täällä on satanut koko päivän VETTÄ, siis ensimmäinen kerta tälle keväälle, hanget ovat vielä mahtavan isot (asutaan pohjoisessa) mutta tuostahan nuo alkavat sulamaan. Täällä ei onneksi hirveetä kurakeliä olekaan, kun lunta on vielä toukokuussakin ja yhtäkkiä onkin kesä.



On se kumma, kun aina saa olla muka huolissaan...kun ei ole mitään liitoskipuja tai muutakaan vaivaa (ennen ollut hirveät lonkkakivut yms.) niin alkaa huolestuttaa että onkohan kaikki hyvin...!

Pitäisi olla vaan iloinen, kun olo kuin vetreällä balleriinalla (anteeksi kaikki oikeat balleriinat, muistutan oikeasti virtahepoa!)

Yöt vaan on hirveetä vessassa ramppaamista, ja sen jälkeen vauveli herää liikkumaan ja menee aikaa että saa taas unen.



Ras-mam ja mukulat -89, -92, -99, -02 ja viides villahousu rv 23+2

Ei ole ollut mikään helppo raskaus täälläkään. Viimeiset kaksi kuukautta olen aika tiiviisti viettänyt nuorimpien kanssa tässä kotipihalla kun ei yksinkertaisesti jaksa työntää rattaita pitkää matkaa ja kävelykin on tuskaa välillä. Ei mun kropalla ainakaan saisi edes 10 lasta aikaiseksi...kun nyt kunnialla pääsisi tämän raskauden loppuun. Sektioarven takia ei saisi supistaa eikä onneksi ole supistellutkaan ennen kuin nyt viime päivinä. Kiva sitten kuulostella, että pitäiskö lähteä hakemaan estopiikkiä vai odotanko vielä jos loppuu. Toistaiseksi ovat loppuneet ilman sairaalakeikkaa.



Niin, meilläkin nuorin on 1v4kk ja häntä luonnollisesti joutuu paljon nostelemaan. Syöttötuoliin, peppupesulle, sänkyyn, rattaisiin, keinuun ja sitten muuten vaan syliin. Kyllä monesti olen aika poikki kun mies saapuu töistä. Mutta täällä sentään jo loppusuora on meneillään. Tsempit muille mahakkaille pienten nosteltavien kanssa, onneksi kohta vaatteet vähenee!



Mandi ja kuutonen, 9pvää sektioon ja lapset-92,94,99,02,04

Mielenkiinnolla luin että olet menossa 9 päivän päästä sektioon, ja ilmeisesti sinulle on tehty se aikaisemminkin kun sektioarvesta kirjoitit. Haluaisin tietää että onko kaikki lapsesi leikattu ja mitkä ovat olleet syynä? Olisi mielenkiintoista tietää (itsellä 4 sektiota takana, 1 edessä)! :)

Moi vain, kesti hiukan vastaaminen kun en ole tänään aiemmin koneella käynyt, päikkäriaikaan tuli leivottua pullaa :P



Niin, olen varmaan täälläkin joskus kertonut, että minulla tosiaan on kaikki lapset syntyneet sektiolla. Esikoinen alkoi syntyä rv 41 normaalisti, mutta synnytys pysähtyi ja poika oli otsatarjonnassa-> sektioon.



Toisessa raskaudessa todettiin minulla ahdas lantio ja sektio sovittiin suosiolla. Poika päätti kuitenkin syntyä 4 pvää aiemmin rv 38+3, joten taas sain kärvistellä suppareiden kanssa ja sitten sektioon kun lapsivesi viimein meni eivätkä saaneet supistuksia loppumaan.



Kolmas raskaus supisti jo rv 20->, mutta parin estopiikin avulla päästiin sovittuun päivään, tyttö syntyi rv 39+1.



Neljäs raskaus päättyi rv 34+2 sovittuun sektioon, koska lapsivesi meni yllättäen 31+3.



Viides raskaus " kesti" loppuun asti sovittuun sektiopäivään 39+1, joskin muutama viimeinen yö oli jo aika tuskaa suppareiden kanssa. Sektiossa todettiin, että kohtu on ohentunut arven alueelta, mutta kestänee mahdollisen raskauden vielä.



Tämä raskaus oli yllätys,ehkäisystä huolimatta halusi tämä pikkutiitiäinen maailmaan :o) Sektiopvä sovittiin nyt hieman aiemmaksi rv 38+4, koska kohtu on ohut arven alueella ja on aiheuttanut kipua.



Mandi ja kuutonen rv 37+3

Täällä ollaan edelleen, vaikka jo perjantaina olin ihan varma, että nyt tuli lähtö synnyttämään. Kova paineen tunne on ollut alapäässä jo pitkän aikaa, ja sitten iltaisin varsinkin on supistellut niin kipeästi, että olen odotellut öisiä vedenmenoja. Mutta yön aikana tilanne onkin rauhoittunut ja aamupäivät taas parempi olo. Olisin kyllä ihan valmis luopumaan tästä mahasta! Vaivoineen päivineen. Vaikka tuleehan siihen tilalle aika työllistävää vaavinhoitoa, mutta mielummin sitä kuin tätä ähkintää ja voihkintaa...



No eihän noita viikkoja oo vielä kuin reilut 36, mutta kun kaikki pojat on syntyneet ennen aikojaan ja olleet siksi suht pieniä, niin luulen osaavani hoitaa sellaista laihaa ja uneliasta ryppy-vaaria.... vai tuliskohan tällä kertaa muori? ;-)



Meillä myös kuopus 1v5kk on mun fysiikalle aika rasittava tapaus. Pyllynpesun lisäksi lähinnä se, että herra vipeltää jatkuvasti karkuun eri suuntiin ja on jatkanut päätöntä kiipeilyharrastustaan edelleen. Äskettäin se löytyi pianon päältä (siis ihan sieltä korkealta...) tutkimasta miten valaismesta saadaan lamppu kierretyksi irti. Ne karkuunjuoksut erityisesti ei paljon naurata, kun on niin vaikea vääntäytyä pystyyn juoksemisesta puhumattakaan. Nyt se ropeltaa myös kellarin ovea siihen malliin, että on pakko ruveta pitämään sitä (taas) haassa ettei heppu mene pää edellä kerrosta alaspäin.



Kolmivuotias taas koettelee mun psyykkistä sietokykyäni aika täysillä. Oikein puhtaaksiviljelty uhmaikä käynnissä. Sitten on huono omatunto, kun tulee huudetuksi sille ja uhkailluksi vaikka millä. Ikään kuin se nyt sitten auttais mitään... :(



Täällä on myös lotissut vettä, mutta eilen illalla tuli sentin verran luntakin. Piha on tosi märkä, ja niin pojatkin, kun ne syksyllä sahasivat upouudet kurahousunsa halki... Mutta mikä on ihanaa, niin lumikellot on jo kukassa talon länsipäädyssä, ja käpytikka käy päristämässä sähkötolpan peltiä joka aamupäivä! Kevät tulee ja kyl kai se vauvakin...



Hyviä vointeja ja jaksamista konkkaronkkanne kanssa! Lähettäkää mulle supistussäteitä että pääsen tositoimiin...



terv. Jymy rv 36+3 sekä p00 p02 p04

Meikäläinen näköjään poikkeaa nyt täysin tuosta alkuperäisestä aiheesta, kun vain sinulle aloin kirjoittelemaan. Mutta jotenkin noissa sinun tapauksissasi on niin paljon samaakin, että olisi kiva vaihtaa kanssasi enemmänkin kuulumisia! :) Jos sinua siis kiinnostaa vaihtaa ajatuksia henk.kohtaisesti, niin laitatko minulle sposti-osoitteesi osoitteeseen mirkor@suomi24.fi ? Olisi todellakin kiva kuulla sinusta! =)

Meillekkin on neljäs tulossa. Mulla on kyllä pakko saada joka päivä tirsahtaa, muuten ei yksnkertaisesti jaksa. Meinas vaan tänään hermo pettää, kun pikku-neiti 1v5kk ei suostunut pysymään sängyssä. Kannoin seitä takaisin sinne tunnin ajan. Pojat tietty melskasi viereisessä huoneessa ja pikku-herra, 2v9kk, nosti kamalan huudon, kun väkiste nukkumaan laitoin. Itteä väsytti ihan mielettömänsti, mutta sainpahan siinä päiväuni rumban aikana tehtyä ruuan uuniin. Torkuskelin tuossa tunnin, pienet nukkuu vielä (toistaiseksi rauhallista) ja ruuan otin juuri uunista. Täytyy kyllä sanoa, että tuon nuorimmaisen nostelut ym.. ottaa kyllä todella voimille. Onneksi mies valtaosin hoitaa ne hommat, kun töistä kotiutuu. Välillä kyllä tuntuu, ettei millään jaksa tämän vatsan kanssa.

Meillä ei ole kurakelejä vielä. Ihan on lunta maassa ja pihateillä, vaikka kovin tuossa vkonlopun aikana suli.

Pyykinpesu on jokapäistä arkea, mutta jos tuntuu ettei joku päivä jaksa tehdä mitään, niin sitten en tee.

Herkkuja haluttais myös syödä koko ajan. Vaikka minä aamulla aina ajattelen, että en syö tänään mitään ylimääräistä, niin kuitenkin tulee jotain napsittua. Nyt on pakko ottaa itteä niskasta kiinni. Ompahan sitten synnytyksen jälkeen helpompi olla ilman herkkuja. Minä kun en yleensä paljon herkuista oo perustanu, mutta näin raskaus aikana mieli tekee ihan mahottomasti ja se on myös jääny päälle synnytyksen jälkeen. Pakko saada sitten aikanaan tuo paino oikeille kohille.

Synnytyskin mietityttää välillä kamalasti. Maha on hivenen laskeutunu, mutta sehän nyt ei kerro mitään mahdollisesta synnytys ajankohdasta.



Päivänjatkoja.. täytyy ruveta syömään, kun nuo pienet vielä nukkuu. On edes jonkinlainen ruokarauha.



S@ga & p/98, p/03, t/04 & rv 34 ja jotain....