Kuinka suuren puskurirahaston kokisit sopivaksi omalla kohdallasi?

Ainiin, mutta av:lla tietenkin kaikki ovat ostaneet ikuisesti nouseviin kursseihin, joten tappio ei ole edes teoreettisesti ja hetkellisesti mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Yritän toimia niin, että käyttötili ei menisi alle 2000 euron. Lisäksi puskuritilillä on puolen vuoden pakollisia menoja vastaava summa, 8000 euroa. Tästä tililtä rahoitan isommat yllättävät menot, kuten auton ylläriremontit, uudet kodinkoneet ym. Sitten olen pitänyt määräaikaisella säästötilillä n. kolmen kuukauden nettotulojen (15 000 euroa) verran rahaa, joilla tarvittaessa saan maksettua melkein koko vuoden asuntolainalyhennykset, jos nyt sattuisi jostain syystä palkanmaksu loppumaan. Tilillä on hieman isompi korko kuin normaalilla säästötilillä ja sen saa avattua käyttöön nettipankissa tai puhelinsoitolla heti., jos tarve vaatii. Lisäksi, hieman huvittavaa ja foliohattuiluakin ehkä, pidän pankin tallelokerossa pientä käteiskassaa ja viittä 3,5 unssin kultaharkkoa, joista on helppo saada rahaa nopeasti poikkeustilanteessakin.

Lisäksi joka kuukausi heti palkan tultua menee suoraan 500 euroa Seligsonin rahastoihin ja 750 euroa osakekassaan Nordnettiin, josta ostan aina tonnin erissä osinkopapereita (suoria osakkeita tai ETF:iä). Käytännössä varallisuus ylittää jo velat eli periaatteessa voisin vähentää noita isoja tiliosuuksia, mutta olen kuitenkin saanut kotona sellaisen kasvatuksen, että aina pitää olla pakollisiin menoihin varattuna käteistä, jos tapahtuu yllätyksiä elämässä. 

Niin joo ja sinkkutalous, M28, ei lapsia tai eläimiä. Periaatteessa pakolliset menot on asunto, auto ja vakuutukset ym. tilpehöörit. Ei ole kalliita harrastuksia enkä jaksa enää kierrellä baareissa kuluttamassa rahaa kuten parikymppisenä.

Opiskeluaikana taisi olla 3000 euroa puskurirahaa, jotka olin lukioaikaisista kesätöistä säästänyt. Tuli kyllä tarpeeseen, kun muutoin tulot oli niin epäsäännölliset, että hirvitti. 

Oih tämä oli hienoa luettavaa foliohattuosastoa myöten. Mä niin ottaisin sut vävyksi, jos tytär olisi vähänkin vanhempi! <3 Osakesijoittamiseen perehtynyt vävy olisi hieno juttu, kun tytöllä ei ole kauheasti kiinnostusta ollut ja hänellä on kuitenkin 60000 euron osakesalkku, jota pitäisi jossain vaiheessa opetella hoitamaan.

Minullakin on pari kultakolikkoa, jossain kultakuumeessa ostin ensimmäisen 1 unssin lunar-kolikon, kun sattui olemaan lohikäärmeen vuosi (tytär on lohikäärme kiinalaisessa horoskoopissa). Viime vuonna ostin miehelle apinan ja ensi vuonna ostan itselleni koiran. Nuo on vähän sellaisia järjenvastaisia hankintoja, kun niistä ei osinkoja heru, mutta joskus vaan on kiva kaivaa lipaston laatikosta kolikot esiin ja ihailla niitä. Tuskin koskaan raaskin myydä niitä, kun ne on niin kauniita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päämääräni on se, että ennen eläkeikää minulla on maksettu omakotitalo, sijoituskaksio kaupungissa (johon voin aikanaan muuttaa, kun en enää jaksa omakotitaloelämää), uudehko auto ja 20 000 euroa tilillä pahan päivän varaa. Näillä palkoilla tuota ei tosiaan saa kasaan muutoin kuin vuosikymmenten säästämisellä, ellei pääse perimään.

Mutta mitäpäs perintöä minä saisin, vanhempani ovat kovia ryyppäämään ja kansaneläkettä saavat isovanhempani näyttävät olevan kuolemattomia tervaskantoja. Joskus vain tätä palstaa lukiessa ihmettelee, kun nelikymppiset ovat perineet sitä ja tätä ja ostaneet omakotitaloja suoraan velattomasti. Toki haluan mieluummin isoäitini elävinä, ja itsekunnioitukseni ylipäänsä vaatii minua tulemaan toimeen omillani ja omilla säästöilläni.

Mistä tiedät että elät noihin päiviin asti? Se on kuule kaks verisuoni poikki aivoissa ja voivoi kun et nauttinut elämästä nuorempana!

Mä elän hyvin säästäväisesti ja mielestäni nautin joka päivästä. Perhe, ystävät, työ, harrastukset... kaikki nää tuottaa mulle ajoittain päänvaivaa, mutta myös jatkuvasti iloa. En ymmärrä, miksi nauttiminen vaatisi pankkitilin pistämistä sileäksi.

Vierailija kirjoitti:

Asunnon ostohinnan verran osakkeita omistavalle pitäisi olla selvää, että pörssi elää koko ajan ja siten yllättävä irrottautuminen saattaa tulla todella kalliiksi. Esim. -15% sijoitetusta 200ke pääomasta tekee jo 30ke realisoitua tappiota.

Osakkeista ja rahastoista pääsee normaalioloissa nopeasti eroon, kyllä, mutta aina se ei kannata.

Jos sijoituksia on asunnon ostohinnan verran, niin harvoin ne on juuri hiljattain hankittuja vaan ovat kertyneet pidemmältä ajalta. Mekään emme loppupeleissä maksaneet koko asuntoa osakkeilla, vaan ainoastaan ensimmäiset kauppaerät (joiden maksussa oli kiire). Sen verran onnistuttiin raapimaan sijoituksista irti ilman kauheita veroseuraamuksia. Sitten mentiin pankkiin kysymään lainaa, koska sijoitusten myymisestä olisi mennyt kauheat verot. Nyt maksetaan lainasta 0,55% korkoa ja sijoitusten osingot on aika paljon enemmän.

5 BTC

Vierailija kirjoitti:

Ainiin, mutta av:lla tietenkin kaikki ovat ostaneet ikuisesti nouseviin kursseihin, joten tappio ei ole edes teoreettisesti ja hetkellisesti mahdollinen.

Jos minun täytyy irrottaa osakesalkusta rahaa, niin mieluummin myyn niitä jotka on tappiolla. (No enää sellaisia sijoituksia ei ole, kun on ollut näitä heräteostoksia.) Nykyisin tappiot saa vähentää osingoista joten jos kotiutan jotain sijoituksia niin että tulee 500€ tappiota, saan osingoista maksetuista ennakonpidätyksistä 150€ takaisin. Toki valtaosa tappiosta jää itselle, mutta ei ainakaan tarvitse pelätä että jotain tappioita jäisi hyödyntämättä verotuksessa.