Lapseton, mikä SINUA järkyttää eniten lapsiperhearjessa?
Vanhemmilta kysyttiin tätä jo, joten kysytään lapsettomiltakin.
Minua eniten on järkyttänyt, miten sotkuista ja äänekästä on ihan kahden lapsen normaalitaloudessakin, ja miten kaksi introverttivanhempaa voivat olla aivan helisemässä vilkkaan ja tarvitsevan pikkulapsen kanssa.
Myös päivähoitomaksujen suuruus yllätti.
Kommentit (471)
Ei kyllä järkytä mikään kun ei onneksi ole niitä omia lapsia. Jos olis, niin kusessa olisin.
Ei mikään, mikä koskisi kaikkien lapsiperheiden arkea. Perheitä kun on niin monenlaisia. Järkyttäviä minusta ovat vain rikokset ja muut vakavat laiminlyönnit. Normaalielämä ei järkytä.
Se ettei saa nukkua aamulla pitkään. Kaiken muun kestäisin. Olen kokenut lapsiperhe-elämää ex-avopuolisoni kautta ja se oli ainut asia mikä toden teolla ärsytti. Vielä pienemmillä tietysti tämän päälle rikkinäiset yöunet.
Äiti! Äiti! Äiti! Äiti! Äiti! Äiti! Äiti! Äiti!
Jos mulla olisi lapsia (onneksi niitä ei tule, kiitos steriloinnin), joko ne saisivat kasvaa äänieristetyssä lastenhuoneessa tai tulisi murhia. Bussissa ja muilla yleisillä paikoilla pidän korvatulppia aina, jos sattuu lapsiperhe lähelle. En tajua, miten kukaan vanhempi jaksaa tuota jatkuvaa kiduttavaa mökää napsahtamatta, onkin ihme ettei ravisteltuja vauvoja ym. ole enemmän.
Miten ehtii viedä ja hakea lapset hoidosta/koulusta, jos on itse poissa kotoa vähintään 8-6. Entä sitten, kun on kiire ja ylitöitä. Miten jaksaa iltaisin hoitaa lapsia.
Järkyttää on liian voimakas sana, mutta jotkut asiat kyllä ihmetyttävät. Esimerkiksi se, miksi jotkut vanhemmat antavat lapsen päättää ihan kaikesta. Jopa kaupassa kysytään pikkulapselta: "Mitäs Peppi haluaisi, että tänään syödä?" tai "Otetaanko Peppi puikulaleipää vai ruispaloja?". Luulisi pienen pään menevän ihan sekaisin, kun koko ajan pitää olla valitsemassa ja vielä asioissa joista ei ole juurikaan ymmärrystä. Toiveita voi tottakai joskus kysyä, mutta aikuisen pitää osata olla pääasiallinen päätöksentekijä.
Vierailija kirjoitti:
Se ettei saa nukkua aamulla pitkään. Kaiken muun kestäisin. Olen kokenut lapsiperhe-elämää ex-avopuolisoni kautta ja se oli ainut asia mikä toden teolla ärsytti. Vielä pienemmillä tietysti tämän päälle rikkinäiset yöunet.
Miksi ihmeessä sinun piti herätä aamulla? Ymmärrän, että lapsen vanhemman täytyy, mutta ei kai sen vanhemman puolison nyt tarvitsisi? -ap
Olen seurannut vain yhden lapsiperheen (siskoni + 2 lasta) arkea ja siinä on kauheinta jatkuva melu, huuto ja kaaos.
Ei nyt varsinaisesti järkytä mikään, mutta hoidin teininä siskoni lapsia, ja tuli selväksi, että lastenhoito ja myös huushollin hoito lapsiperheessä on ihan hirveän tylsää ja turhauttavaa.
Puhtaasti omanajan puute ja se ettei "tilanteesta" ole ulospääsyä jos lapsia hommaisi.
Lisäksi vastuu ihan rahallisestikin siitä omasta kullanmurusta joka vaikka sitten huonon kasvatuksen (hope not) takia rikkoisi ikkunoita ja potkisi mummoja kaupungilla.
Se, että jotkut hankkivat lapsia, mutta eivät sitten ole valmiita hoitamaan niitä.
Se, että lapset laitetaan jo alle vuoden ikäisenä järkyttävän meluisaan päiväkotiin, koska kuvitellaan, että lapsesta ei kehity normaalia ellei hän saa varhaiskasvatusta laitoksessa.
Joillekin päivähoito on luonnollisesti ainut vaihtoehto, jos ei ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotihoitoon. Se on sitten eri asia. Mutta pelkästään varhaiskasvatuksen "välttämättömyyden" vuoksi en päiväkotiin laittamista ymmärrä.
Vaatteista repiminen ja niissä roikkuminen, pöydille kiipeily kun siinä ollaan kahvilla, ruuansotkut lapsessa, lattialla, äidissä ja pöydällä. Rääkymällä huutaminen, yleinen saastaisuus huushollissa. Äidin alistuneisuus tilanteeseen :(
Kurittomat ja hemmotellut muksut, jotka aiheuttavat melua, sotkua, tuhoa ja muuta häiriötä. Ja sille kaikelle pitäisi sitten vaan jaksaa muiden aikuisten mukana hymähdellä että voi hellanlettas kun ovat energisiä nuo suloiset kullannuput. Yöks.
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapset laitetaan jo alle vuoden ikäisenä järkyttävän meluisaan päiväkotiin, koska kuvitellaan, että lapsesta ei kehity normaalia ellei hän saa varhaiskasvatusta laitoksessa.
Joillekin päivähoito on luonnollisesti ainut vaihtoehto, jos ei ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotihoitoon. Se on sitten eri asia. Mutta pelkästään varhaiskasvatuksen "välttämättömyyden" vuoksi en päiväkotiin laittamista ymmärrä.
Itselleni tuo olisi tosiaan ainut vaihtoehto. Asun ulkomailla ja tuki 6kk. Pakko mennä töihin, että saa asuntolainan maksettua.
Tai sitten au pair asumaan nurkkiin.
yksityisyyden ja oman ajan puute
Se miten äidit ovat persoonattomia miehen omistamia synnytyskoneita jotka tekevät ilmaista paskaduunia joka ei näy ikinä missään ja sitä omaa identiteettiä rikotaan vielä ottamalla miehen nimi ja antamalla miehen nimi aina ja poikkeuksetta lapsille kaikissa perheissä.
En ikinä halua äidiksi kun tajusin miten irvokasta ja naista alistavaa se on.
Mitäpä lapseton muka tietäisi lapsiperheen 24/7 arjesta? Sivusta on helppo järkyttyneenä huudella tosten elämän kamaluuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapset laitetaan jo alle vuoden ikäisenä järkyttävän meluisaan päiväkotiin, koska kuvitellaan, että lapsesta ei kehity normaalia ellei hän saa varhaiskasvatusta laitoksessa.
Joillekin päivähoito on luonnollisesti ainut vaihtoehto, jos ei ole taloudellisesti mahdollista jäädä kotihoitoon. Se on sitten eri asia. Mutta pelkästään varhaiskasvatuksen "välttämättömyyden" vuoksi en päiväkotiin laittamista ymmärrä.
Itselleni tuo olisi tosiaan ainut vaihtoehto. Asun ulkomailla ja tuki 6kk. Pakko mennä töihin, että saa asuntolainan maksettua.
Tai sitten au pair asumaan nurkkiin.
Niin kuin sanoinkin, taloudellinen tilanne tms. on täysin perusteltu syy. Ainut mitä en ymmärrä on tuo varhaiskasvatuksen takia hoitoon laittaminen. Jotkut kun antavat ymmärtää (ja ilmeisesti uskovat siihen itse täysin), että lapsi ei voi kasvaa normaaliksi, jos hän ei "pääse" päiväkotiin.
Kaiken aikatauluttaminen, pallo jalassa, jatkuva älämölön kuuntelu. Oikeastaan koko vankilamainen tilanne