Sinä, joka pidät harvoin yhteyttä vanhempiisi (soitat, viestittelet, käyt kylässä), minkälaiset vanhemmat sinulla on?

Ihanat, rakastavat ja huolehtivaiset. Rakastan heitä hurjasti, lähes yhtä paljon kun "omaa" perhettäni. Olen vaan nyt sairastunut ja siitä masentunut niin en raaski käydä usein kun he näkevät tuskani silloin.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ovat sitten ovat ne vanhemmat, joille lapset viestivät todella usein, jopa useita kertoja päivässä ja

vanhemmat tietävät tarkkaan heidän aikataulunsakin. Meillä lapseni kanssa on harva viestintäväli, emmekä harrasta maratonpuheluja, kun emme ole muutenkaan mitään puhelimessa roikkujia (paitsi lapsi joidenkin kaveriensa kanssa). En utele  ja tivaa asioita, en etenkään aikatauluja, jos ei ole jotakin syytä siihen. Kun lapsi tulee käymään, niin saattaa sitten olla useammankin päivän.  Suvussamme on sitten perhe, jonka lapset soittelevat alituiseeen, heidän aikataulunsa ovat tiedossa yms. Tunnen joskus riittämättömyyttä, kun he minulta tivaavat lapsemme vapaa- tai työppäiviä. Ei kait ne minulle kuulu, jos ei ole mitään suunnitelmia niiden vuoksi tehtävä.  Saatamme lapsen kanssa viestitellä hassuja juttuja ja sattumuksia silloin tällöin.

Edesmenny äitini oli roikkuva takiainen, jolle olisi pitänyt selittää elämä juurta jaksain vaikka joka päivä, siksi ehkä olen itse tällainen enemmän omaa tilaa antava.  Joskus olen miettinyt mikä on se hyvä kultainenen keskitie.  Lapsenlapsia ei ole. 

Minusta kuulostaa siltä, että olet oikein hyvä äiti ja sinulla on lapsesi kanssa mutkattomat välit ja teille sopiva tapa kommunikoida keskenään ja vierailla toistenne luona.