Edes sukulaiset eivät ehdi lasten synttäreille heinäkuussa - "Mikään ei ole surullisempaa..."

Taitaa äippä hieman yliarvioida lastensa merkittävyyden tässä maailmassa. :D Suurinta osaa(edes sukulaisia) ei oikeasti kiinnosta. Miksi ihmeessä edes pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Mä toivon, että tämän jutun takia loputkin vieraat jää jatkossa saapumatta. Mikä ihme saa harhaisimmat mammat kuvittelemaan, että juuri Minun Lapsellani on merkitystä? Ei ole. Lapsesi on yhdentekevä kaikkien muiden kuin sinun ja kenties isänsä mielestä. Yh-den-te-ke-vä. Ei yksikään perhe muuta kesäsuunnitelmiaan mussukkasi synttäreiden vuoksi ja hyvä niin.

Huomaa että sinä olet lapsena ollut yhdentekevä. Voivoi mitä katkeruutta ja sydämen kylmyyttä. 

Omat lapseni ei todellakaan ole isovanhemmille ja kummeille yhdentekeviä. Niinkuin myöskään esim. minun kummilapseni eivät ole yhdentekeviä, olen erittäin kiinnostunut siitä milloin heidän synttärinsä ovat ja pyrin parhaani mukaan olemaan silloin läsnä. 

Nykyään ihmiset pitää sukulaisvierailuita rasittavana pakkopullana. Mulla on niin mäntti suku, ettei kukaan koskaan kutsu, vastaavasti harva tulee, jos me kutsutaan =(

Kun olin lapsi, serkut asui naapureissa ja usein kyläiltiin.

Vierailija kirjoitti:

Mä toivon, että tämän jutun takia loputkin vieraat jää jatkossa saapumatta. Mikä ihme saa harhaisimmat mammat kuvittelemaan, että juuri Minun Lapsellani on merkitystä? Ei ole. Lapsesi on yhdentekevä kaikkien muiden kuin sinun ja kenties isänsä mielestä. Yh-den-te-ke-vä. Ei yksikään perhe muuta kesäsuunnitelmiaan mussukkasi synttäreiden vuoksi ja hyvä niin.

Tähän kommenttiin kiteytyy se millainen pahan olon mätäpaise tämä palsta on. Tämän kommentin kirjoittaja on oikein kihelmöinyt tätä kirjoittaessaan. Taas sai oksennettua oman pahan olon muiden niskaan ja tehtyä muidenkin päivästä asteen verran p*skemman. 

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, eiks jeh? 

Mä käyn aina sukulaislasten synttäreillä. En lasten vanhempien takia vaan niitten lapsien. Onhan he kuitenkin miun sukulaisia. Melkeimpä on minun vastuu heidän kanssaan viettää aikaa ja opettaa heille asioita. Niinkuin mun sukulaiset minulle kun olin lapsi. Kaikkialla muualla maailmalla suomea, venäjää ja. Viroa lukuunottamatta tämä on normi.

Vierailija kirjoitti:

Kylmiä olette. Eihän kyse ole siitä että kenenkään tuntemattoman lapsen juhliin TEITÄ haluttaisiin. Vaan siitä jos ei edes lapsen omat kummit ja isovanhemmat osallistu, vaikka saman perheen toisten lasten juhliin osallistutaan. Kyse on lapsen näkökulmasta, ei ne lasten synttärit mitään vuoden lepolomia meille vanhemmillekkaan ole. Etenkin jos porukkaa juoksee kylässä pitkin kesää, miten itselle sopii ja aina pitää uusiksi kestittää. Satunnaisesti ymmärtää, mutta joidenkin kanssa on joka vuosi tämä sama rumba, vaikka mihin väliin koittaisit ne kestit ujuttaa... 

se on vaan surullista sille lapselle. 

Ei läheskään niin surullista kuin omille lapsillemme olisi perua odottamansa kesäretki sukulaislapsen synttäreiden takia.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ihmiset pitää sukulaisvierailuita rasittavana pakkopullana. Mulla on niin mäntti suku, ettei kukaan koskaan kutsu, vastaavasti harva tulee, jos me kutsutaan =(

Kun olin lapsi, serkut asui naapureissa ja usein kyläiltiin.

Ei niistä olisi pakko tehdä pakkopullaa. Niin kauan kuin ovat vastenmielisiä tapahtumia jätän väliin.

Vierailija kirjoitti:

Mä käyn aina sukulaislasten synttäreillä. En lasten vanhempien takia vaan niitten lapsien. Onhan he kuitenkin miun sukulaisia. Melkeimpä on minun vastuu heidän kanssaan viettää aikaa ja opettaa heille asioita. Niinkuin mun sukulaiset minulle kun olin lapsi. Kaikkialla muualla maailmalla suomea, venäjää ja. Viroa lukuunottamatta tämä on normi.

Elämäsi taitaa olla aika sisältököyhää.

Kyllä huomaa, että suurin osa täällä kirjoittelevista taitaa olla jotain teiniangstista lapsetonta väkeä tai sellaista porukkaa jotka ei ole juuri sukulaistensa kanssa tekemisissä koskaan olleet.

Omassa lapsuudessa aina kutsuttiin serkut synttäreille vanhempineen. Ja itsestäänselvää että kaikki tuli paikalle, sekä mummot ja kummit.

Nykyäänkin pidän itsestäänselvyytenä että osallistumme omien tai miehen sisarusten lasten syndeille ja ne ovat meille tärkeitä. Samaten kummilapset. Ehkä olen sitten nyky-Suomessa outo, mutta kyllä vaan lähisukulaisten lapset on mulle tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huomaa, että suurin osa täällä kirjoittelevista taitaa olla jotain teiniangstista lapsetonta väkeä tai sellaista porukkaa jotka ei ole juuri sukulaistensa kanssa tekemisissä koskaan olleet.

Omassa lapsuudessa aina kutsuttiin serkut synttäreille vanhempineen. Ja itsestäänselvää että kaikki tuli paikalle, sekä mummot ja kummit.

Nykyäänkin pidän itsestäänselvyytenä että osallistumme omien tai miehen sisarusten lasten syndeille ja ne ovat meille tärkeitä. Samaten kummilapset. Ehkä olen sitten nyky-Suomessa outo, mutta kyllä vaan lähisukulaisten lapset on mulle tärkeitä.

Kyllä sä vähän outo olet, jos et parempaa tekemistä keksi. Asun 800km päässä lähimmistä sukulaisista joten ihan joka kemuihin en itse lähde.

Sukulaislasten synttärit ovat tylsintä mitä tiedän. Erityisesti nyt kun lapset alkavat olla teini-iässä. Pakkopullaa - sitä se on.

Vierailija kirjoitti:

Mä käyn aina sukulaislasten synttäreillä. En lasten vanhempien takia vaan niitten lapsien. Onhan he kuitenkin miun sukulaisia. Melkeimpä on minun vastuu heidän kanssaan viettää aikaa ja opettaa heille asioita. Niinkuin mun sukulaiset minulle kun olin lapsi. Kaikkialla muualla maailmalla suomea, venäjää ja. Viroa lukuunottamatta tämä on normi.

Astu ulos suomikuplastasi ja matkusta, niin huomaat miten monissa maissa ei perheen ulkopuolisia sukulaisia välttämättä tunneta lainkaan.

Kieltäydyin kummiudestakin, etten joutuisi tähän ruljanssiin. En varsinaisesti vihaa lapsia, mutten heistä pidäkään.

En kävisi yhdenkään pennun juhlissa joilla olisi noin nolot nimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huomaa, että suurin osa täällä kirjoittelevista taitaa olla jotain teiniangstista lapsetonta väkeä tai sellaista porukkaa jotka ei ole juuri sukulaistensa kanssa tekemisissä koskaan olleet.

Omassa lapsuudessa aina kutsuttiin serkut synttäreille vanhempineen. Ja itsestäänselvää että kaikki tuli paikalle, sekä mummot ja kummit.

Nykyäänkin pidän itsestäänselvyytenä että osallistumme omien tai miehen sisarusten lasten syndeille ja ne ovat meille tärkeitä. Samaten kummilapset. Ehkä olen sitten nyky-Suomessa outo, mutta kyllä vaan lähisukulaisten lapset on mulle tärkeitä.

Kyllä sä vähän outo olet, jos et parempaa tekemistä keksi. Asun 800km päässä lähimmistä sukulaisista joten ihan joka kemuihin en itse lähde.

Sun parempi tekeminen on arvatenkin palstalla pään aukominen. Varmasti tässä ei ole kyse siitä että odotettaisiin matkustamista 800 km:n päähän tuosta vain. 

Ugh, saan teistä päänsäryn. 

Tuolta mammalta on jäänyt oivaltamatta eräs asia. Jos juhlat ovat hauskat, kyllä niihin mielellään tullaan ja järjestetään aikaa muilta menoilta. Mutta ilmeisesti hänen lastensa synttärit eivät ole mitenkään hauskat ja kuka sitä tylsiin juhliin haluaisi osallistua?!

Vierailija kirjoitti:

Kieltäydyin kummiudestakin, etten joutuisi tähän ruljanssiin. En varsinaisesti vihaa lapsia, mutten heistä pidäkään.

Se on hyvä. Meillä lapsella kummi josta aistii tuon ettei pidä tai ainakaan meidän lapsesta juurikaan välitä. Jos olisin tiennyt etukäteen, en tietenkään olisi häntä kummiksi edes huolinut. Mutta enää ei voi sitä perua... 

Monissa perheissä kesän lomareissut varattu jo kuukausia etukäteen ja sitten tulee yhtäkkiä kutsu kummilapsen tai sukulaislapsen syntymäpäiville ja lapsen äidin oletus on että odotettu ja maksettu matka perutaan kun onhan heidän lapsella kuitenkin synttärit. Tai ihan mitä muuta onkaan jo aikaisemmin sovittu, ei ole yhtä tärkeää kuin ne synttärit.

"Moni muu asia meni pienten poikien syntymäpäivien edelle" äiti valittaa jutussa. Totta kai meni jos oli jo aiemmin sovittu!

En edes viitsinyt avata aloitusta koska jotenkin tuntui tuo taas jonkun lapsi- tai perhevihamielisen kirjoittelulta. Mutta mitä nyt äkkiä lukaisin ensimmäisiä kommentteja niin eihän tuo nyt koko maailmaa kaada jos ei isoja synttäreitä voi pitää mutta onhan se vähän kurjaa jos ei synttäreille voi osallistua ketään sukulaista, edes mummua tai pappaa. Meilläkin on monesti sellainen tilanne että lasten synttäriaikaan voi osallistua max. 1 isovanhempi (joskus ei sitäkään) kun muilla sattuu olemaan reissua tai jotain, mutta ei se mitään pidämme sitten vaan perheen kesken. Kauheinta olisikin jos lapselle ei pidettäisi synttäreitä ollenkaan.

Minäkin olen 35v ja minun sisaruksilla on noin 60 lasta. En todellakaan rytmitä elämääni kaikkien synttäreiden mukaan. Ehkä jos suvussa on kaksi juhlittavaa eikö asuta ympäri suomea/Eurooppaa. On jo rahakysymyskin ajella monta sataa km jonku synttäreille.