Pitäisittekö lapsille rippi ja yo-juhlat jos tilanne olisi tämä

No ei kai ne juhlat voi olla isot, jos teillä ei ole isoa sukua/kaveripiiriä. Pakasta. Ne on sitten pienet juhlat.

Jao juhlat on pienet, niin itse panostaisin sitten laatuun. Mekot juurikin voisi olla kalliimmat kuin normaalisti ja tarjoilut ravintolassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestä ehdottomasti juhlat. Lapsillehan ne on tärkeät, eivät vieraille.

Älä kysy lapsilta, haluavatko he juhlia, koska silloin turhaan siirrät vastuuta heille. He voivat kokea, että vaivaavat sinua turhaan juhlilla tai että he eivät ole juhlan arvoisia.

On myös nuoria jotka eivät halua juhlia. 

Jos nuori ei halua juhlia, hän varmasti ilmaisee sen omatoimisesti. Oletteko tavanneet teiniä, joka jättäisi sellaisen asian ilmaisematta?

Ensimmäisessä lainatussa viestissä "fakta" oli että nuoret joutuvat ottamaan vastuun jos ilmaisevat tahtonsa.

Ja kuule, on teinejä jotka eivät syystä tai toisesta saa sanottua että eivät halua juhlia tai sanovat mutta sitä tahtoa ei kunnioiteta.

Kaikki eivät ole (saa olla) kapinoivia murrosikäisiä silloin kun sen aika olisi.

Ap:n tapauksessa varmaan näin ei ole mutta yllätys, sellaistakin esiintyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestä ehdottomasti juhlat. Lapsillehan ne on tärkeät, eivät vieraille.

Älä kysy lapsilta, haluavatko he juhlia, koska silloin turhaan siirrät vastuuta heille. He voivat kokea, että vaivaavat sinua turhaan juhlilla tai että he eivät ole juhlan arvoisia.

On myös nuoria jotka eivät halua juhlia. 

Jos nuori ei halua juhlia, hän varmasti ilmaisee sen omatoimisesti. Oletteko tavanneet teiniä, joka jättäisi sellaisen asian ilmaisematta?

Olen tavannut. Tai on ilmaissut jos osaa lukea sanatonta viestintää mutta jos tunneäly ei siihen riitä niin luulee että lapsi/nuori ei ole haluamatta.

Meidän tytär pääsi keväällä ylioppilaaksi.

Hän on hiljainen nuori joka ei ole kotonaan huomion keskipisteenä.

Sukua ja ystäviä olisi ollut mieluusti tulossa häntä juhlistamaan mutta hän ei missään nimessä halunnut isoja juhlia.

Hän hankki kauniin mekon, hatun ja jopa äidille lyyran.

Hattua noutamaan lähdettiin koko perheellä, mukana mummi ja vaari.

Samalla kokoonpanolla mentiin ravintolaan syömään hyvin.

Jälkiruoaksi olin tilannut ja piilotettanut mummin ja vaarin jääkaappiin näyttävän yo-kakun ja kuohuviiniä.

Kaikki olivat oikein tyytyväisiä ja jäi kivat muistot❤!

Kuunnelkaa nuorianne heidän tärkeinä päivinään. Minä olisin halunnut isot juhlat.

Näin jälkeen päin olen tyytyväinen että tytön juhlat olivat sellaiset kuin hän halusi.

Sitten voi myös pohtia miksi on sukset ristissä kaikkien kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestä ehdottomasti juhlat. Lapsillehan ne on tärkeät, eivät vieraille.

Älä kysy lapsilta, haluavatko he juhlia, koska silloin turhaan siirrät vastuuta heille. He voivat kokea, että vaivaavat sinua turhaan juhlilla tai että he eivät ole juhlan arvoisia.

On myös nuoria jotka eivät halua juhlia. 

Jos nuori ei halua juhlia, hän varmasti ilmaisee sen omatoimisesti. Oletteko tavanneet teiniä, joka jättäisi sellaisen asian ilmaisematta?

Ensimmäisessä lainatussa viestissä "fakta" oli että nuoret joutuvat ottamaan vastuun jos ilmaisevat tahtonsa.

Ja kuule, on teinejä jotka eivät syystä tai toisesta saa sanottua että eivät halua juhlia tai sanovat mutta sitä tahtoa ei kunnioiteta.

Kaikki eivät ole (saa olla) kapinoivia murrosikäisiä silloin kun sen aika olisi.

Ap:n tapauksessa varmaan näin ei ole mutta yllätys, sellaistakin esiintyy.

Läheinen ystäväni koki lapsuudessaan ahdistavana sen, että monia hänen juhliaan kyseenalaistettiin juurikin tällä tavalla: "Kannattaako niitä synttäreitä nyt ruveta järjestämään, jos sulla on vaan 3 kaveria, jotka tulisivat?", "Kauhee homma niissä rippijuhlissa kun vaan 6 sukulaista pääsee ja mumminkin pitäisi lähteä niin kaukaa tänne asti muutaman tunnin takia. Haluatko tosiaan ne?". Samalla kun muille nuorille oli itsestään selvää, että esim. rippijuhlat pidetään, oli tällä nuorella kokemus, että hän joutui "vaatimaan" niitä vanhemmiltaan. Samalla hän stressasi, että jos monet sukulaiset esim. sairastuvat juhlan aikaan eivätkä pääsekään, eivät juhlat ole riittävän "tärkeät" ja hän on turhaan vaivannut vanhempiaan vaatimalla ne.

Tästä jäi hänelle aikuiseksi asti ajatus siitä, että hänen juhlapäivänsä eivät ole niin tärkeät, että niillä viitsisi muita vaivata. Kyllä ihan oikeasti ajattelen, että nuorella pitäisi lähtökohtaisesti olla oikeus ajatella, että hänelle rippijuhlat/yo-juhlat järjestetään, ellei hän itse päinvastaista toivetta esitä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä lapsesi ovat juhlistaan? Haluavatko he juhlia ollenkaan? Entä naapurit, tuttavat, perheen ystävät, lasten omat ystävät ja lasten kummit, lasten isän puoleinen suku? Ettekö halua tavata heitä? Mikään pakko ei ole juhlia järjestää, jos ei kiinnosta tai ei jaksa. Vanhempana juhlien suunnittelu ja käytännön järjestely todennäköisesti kaatuisi kokonaan Sinun niskoillesi. Eihän se tietenkään ole mukavaa raataa yksinään.

Jos vanhempi tekee lapselle selväksi, että häntä ei kiinnosta/ei jaksa juhlia järjestää ja kokee sen raatamiseksi, ei se välttämättä tunnu lapselta kovin mukavalta.

Meillä oli tänä kesänä kuopuksen rippijuhlat. Suku on pieni, muutama henkilö. Tytär kutsui ystäviään ja myös muutaman isosiskonsa hyvän ystävän, jotka ovat olleet meillä paljon. Oli ihan älyttömön kivat rippijuhlat, paikalla olleet aikuisetkin tykkäsi että oli mukavaa nähdä niin paljon nuoria.

Ja ostettiin just se mekko minkä kuopus halusi ja tarjoilut oli myös erittäin hyvät.

Kysy tytöiltä. Vieraiden laatu korvaa määrän. Tuttu tilanne, kun sukua on vähän. Mutta kutsun omia ystäviä, lasten kavereita, naapureja, jopa lasten opettajia olen kutsunut. Äkkiä tulee ihan mukava ja rento porukka kokoon! Ravintola tai matka on myös hyvä ajatus. Aina kannattaa juhlia jotenkin!

Minä en aikanaan halunnut mitään rippijuhlia tai muutakaan valmistujaisjuhlaia. Niitä ei järjestetty. Puolisonikaan ei halunnut mitään rippi-, valmistujais-, sekä ylioppilasjuhlia, niitä järjestettiin perheessä silti, kun anopin mielestä niin kuuluu tehdä.