Karmeimmat päihdeongelmien / elämänhallinnan puutteen aiheuttamat läävät, joita olette nähneet?

Vierailija kirjoitti:

Monet ilmeisesti kokevat, että heillä on varaa vitsailla näinkin vakavalla asialla. Toivottavasti ei osu omalle kohdalle.

Täällä ei kuulkaas vakavilla asioilla vitsailla, ettäs tiedätte, tai mörökölli tulee ja vie teidät! 😲☹😨👺😱☻👹🕵

"Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli."

Itse olen nähnyt kyllä sen sortin siivottomuutta, ettei mitään väliä, ihan tavallisten (rouva oli opettaja ja mies yrittäjä) ihmisten nurkissa. Perheen jääkaappi oli niin paskanen, että luulin saavani jonkinsortin ruokamyrkytyksen jo pelkästä oven avaamisesta. Mitään en uskaltanut kaapista ottaa syötäväksi.

Erään tutun lapsiperheen koti. Heillä samanikäinen lapsi kuin meillä (tapahtumahetkellä 2v) joten kutsuivat leikkimään.

Kokolattiamatossa neljän kissan karvat ja jotain läikkiä, kaikki huonekalut tunkkaisia ja eriparisia kirpparihuonekaluja, joista löytyi etsimällä ehkä yksi tahraton kohta johon istua. Kahvinkeittimen pannusta ei nähnyt läpi, kupit ja lautaset tahmaisia ja haisi todella oudolta. Valmisruoka- ja roskapakkauksia pitkin keittiötä, lattialla murusia joilla olia voinut ruokkia pienen kylän.

Vessassa kissoilla yksi hiekkalaatikko, ääriään myöten kuvottava. Menkkasiteitä ja pudonneita vessapapereita ympäri lattiaa, lavuaari sen näköinen että siinä ei ainakaan käsiä pestä. Käsipyyhe pieni haiseva korppu pesukoneen nurkassa, pesukone aivan tahmainen ja tahrainen. Lapsella vain likaisia ja rähjäisiä leluja, asunnossa haisi vaippa ja sellainen lapsen kuola ja lika.

Esitin että mummo soitti ja pyysi kiireisesti auttamaan jonkun askareen kanssa ja karkasin, myöhemmin tein lasun. Nyt tämä lievästi kehitysvammainen pari saa jotain apua, ollaak edelleen tuttuja, mutta kotonaan en ole enää käynyt..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa outoa, että masentuneiden mielestä heidän pelastamisensa ja parantamisensa tulisi olla muiden elämäntehtävä. Miten ei voi tajuta, että oikeasti toisilla ihmisillä on muutakin elämässään kuin kiskoa vuosikausia masentunutta takaisin valoon? Kun se paraneminen lähtee lopulta vain ihmisestä itsestään. Yhteiskunta voi auttaa, mutta aika itsekästä vaatia läheisiä omistautumaan masentuneelle koko elämäksi.

Sinä olet ihanan epäitsekäs. Kunpa kaikki muutkin olisivat kaltaisiasi <3

Kunpa olisikin. Vuosikymmeniä olen vierestä seurannut, kun koko suku joutuu järjestelemään elämäänsä muutaman päihde/mielenterveysongelmaisten vuoksi, jotta nämä olisivat "parantuneet". On annettu rahaa, ruokaa, käyty siivoamassa, hoidettu katkolle, mielisairaalaan, lääkkeitä sossun ja lääkärin kautta... "Uhrit" on lupailleet, että nyt kyllä tämä tästä ja en enää ikinä ja kyllä minä haluan. Kunnes taas on pitänyt saada pää sekaisin tai turrutettua. Kun on nähnyt kaiken niin monta kertaa ja sen miten nämä tavalliset ihmiset, auttajat uhraa oman perhe-elämänsä, jaksamisensa ja lähestulkoon mielenterveytensä, että tämä narsistinen uhri ehkä paranisi, niin ei jaksa enää sympata muiden avun ruikuttajia. Syöpään vertaaminen on turhaa. On kyse täysin eri asioista. Masentuneen mielenterveysongelmaisen elämä on omasta halusta kietoutunut oman napansa ympärille ja hän epäoikeutetusti odottaa apua muilta, apua jota pitäisi antaa päivittäin ja vuosikausia. Syöpäpotilaat hakeutuvat yleensä hoitoon ja tuskin moni heistäkään odottaa koko suvun ja lähipiirin elämän silti pyörivän täysin 100% itsensä ympärillä. Heitäkin on lähipiirissä ollut ja asenne on täysin erilainen kuin näillä minä-minä-masentuneilla.

Sarkasmia et ymmärrä näemmä lainkaan - etkä masennusta. Masennus on tappava sairaus siinä missä syöpäkin eivätkä kaikki todellakaan parane masennuksesta, vaikka saisivatkin apua. Kukaan päihdeongelmainenkaan ei voi luvata parantua ja olet typerä, jos uskot sellaisiin lupauksiin. Sinun kaltaisien "auttajien" takiahan niitä annetaan, jos annetaan. On aivan törkeää leimata masentuneet narsisteiksi. Hanki tietoa ennen kuin kirjoittelet tuollaisia hölmöyksiä.

Asuttamani kaksio, kun vielä käytin holtittomasti alkoholia ja luulin olevani kovinkin merkittävä taidepersoona.

Keräsin kaikkea "mielenkiintoista" kirppareilta ja roskiksista, vaatteita ostelin holtittomasti. Asunnossa joka paikka täynnä tavaraa - mm makuuhuoneessa yli metrinen kerros. Jossain vaiheessa nukuin alkovissa, koska makkariin ei enää mahtunut ja kaikki joutilas tuli sittemmin vaan viskattua ovesta sinne. Joka paikka tyhjiä pulloja ja tölkkejä väärällään. Likapyykit kaiken seassa, sillä rahaa oli ostaa uusia sitä mukaan, kun vanhat likaantuivat. Lisäksi poltin sisällä.

Raitistumisen myötä olen siivonnut romut pois sekä haudannut haaveet läänintaiteilijan manttelista. Pidän kotia nykyään suht siistinä. Olinkin ihan unohtanut millaisessa kaaoksessa sitä elikään...

M 42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa outoa, että masentuneiden mielestä heidän pelastamisensa ja parantamisensa tulisi olla muiden elämäntehtävä. Miten ei voi tajuta, että oikeasti toisilla ihmisillä on muutakin elämässään kuin kiskoa vuosikausia masentunutta takaisin valoon? Kun se paraneminen lähtee lopulta vain ihmisestä itsestään. Yhteiskunta voi auttaa, mutta aika itsekästä vaatia läheisiä omistautumaan masentuneelle koko elämäksi.

Sinä olet ihanan epäitsekäs. Kunpa kaikki muutkin olisivat kaltaisiasi <3

Kunpa olisikin. Vuosikymmeniä olen vierestä seurannut, kun koko suku joutuu järjestelemään elämäänsä muutaman päihde/mielenterveysongelmaisten vuoksi, jotta nämä olisivat "parantuneet". On annettu rahaa, ruokaa, käyty siivoamassa, hoidettu katkolle, mielisairaalaan, lääkkeitä sossun ja lääkärin kautta... "Uhrit" on lupailleet, että nyt kyllä tämä tästä ja en enää ikinä ja kyllä minä haluan. Kunnes taas on pitänyt saada pää sekaisin tai turrutettua. Kun on nähnyt kaiken niin monta kertaa ja sen miten nämä tavalliset ihmiset, auttajat uhraa oman perhe-elämänsä, jaksamisensa ja lähestulkoon mielenterveytensä, että tämä narsistinen uhri ehkä paranisi, niin ei jaksa enää sympata muiden avun ruikuttajia. Syöpään vertaaminen on turhaa. On kyse täysin eri asioista. Masentuneen mielenterveysongelmaisen elämä on omasta halusta kietoutunut oman napansa ympärille ja hän epäoikeutetusti odottaa apua muilta, apua jota pitäisi antaa päivittäin ja vuosikausia. Syöpäpotilaat hakeutuvat yleensä hoitoon ja tuskin moni heistäkään odottaa koko suvun ja lähipiirin elämän silti pyörivän täysin 100% itsensä ympärillä. Heitäkin on lähipiirissä ollut ja asenne on täysin erilainen kuin näillä minä-minä-masentuneilla.

Sarkasmia et ymmärrä näemmä lainkaan - etkä masennusta. Masennus on tappava sairaus siinä missä syöpäkin eivätkä kaikki todellakaan parane masennuksesta, vaikka saisivatkin apua. Kukaan päihdeongelmainenkaan ei voi luvata parantua ja olet typerä, jos uskot sellaisiin lupauksiin. Sinun kaltaisien "auttajien" takiahan niitä annetaan, jos annetaan. On aivan törkeää leimata masentuneet narsisteiksi. Hanki tietoa ennen kuin kirjoittelet tuollaisia hölmöyksiä.

Mutta sekö on oikein, että yksi tai useampi ihminen pilaa elämänsä tuhlaamalla aikaansa sellaisen ihmisen auttamiseen, joka ei koskaan parane läheisen avun myötä tai hakeudu hoitoon? Äiti oli yli 10v yhdessä juopon kanssa, tarjosi kaikki eväät hyvään elämään: asunnon, rahaa, töitä, huolenpitoa... Tästä seurasi äidin hetkellinen myötäalkoholisoituminen ja parin lapsen (minä ja veli) ajoittainen heitteillejättö. Juoppo pysyi entisellään, aikuisena holhottavana. Onneksi ero tuli vihdoin viimein. Äiti voi nyt paljon paremmin, oli itsemurhan partaalla. Minunkaan ei enää tarvitse kuunnella "vitsejä" mieheltä liittyen minun raiskaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa outoa, että masentuneiden mielestä heidän pelastamisensa ja parantamisensa tulisi olla muiden elämäntehtävä. Miten ei voi tajuta, että oikeasti toisilla ihmisillä on muutakin elämässään kuin kiskoa vuosikausia masentunutta takaisin valoon? Kun se paraneminen lähtee lopulta vain ihmisestä itsestään. Yhteiskunta voi auttaa, mutta aika itsekästä vaatia läheisiä omistautumaan masentuneelle koko elämäksi.

Sinä olet ihanan epäitsekäs. Kunpa kaikki muutkin olisivat kaltaisiasi <3

Kunpa olisikin. Vuosikymmeniä olen vierestä seurannut, kun koko suku joutuu järjestelemään elämäänsä muutaman päihde/mielenterveysongelmaisten vuoksi, jotta nämä olisivat "parantuneet". On annettu rahaa, ruokaa, käyty siivoamassa, hoidettu katkolle, mielisairaalaan, lääkkeitä sossun ja lääkärin kautta... "Uhrit" on lupailleet, että nyt kyllä tämä tästä ja en enää ikinä ja kyllä minä haluan. Kunnes taas on pitänyt saada pää sekaisin tai turrutettua. Kun on nähnyt kaiken niin monta kertaa ja sen miten nämä tavalliset ihmiset, auttajat uhraa oman perhe-elämänsä, jaksamisensa ja lähestulkoon mielenterveytensä, että tämä narsistinen uhri ehkä paranisi, niin ei jaksa enää sympata muiden avun ruikuttajia. Syöpään vertaaminen on turhaa. On kyse täysin eri asioista. Masentuneen mielenterveysongelmaisen elämä on omasta halusta kietoutunut oman napansa ympärille ja hän epäoikeutetusti odottaa apua muilta, apua jota pitäisi antaa päivittäin ja vuosikausia. Syöpäpotilaat hakeutuvat yleensä hoitoon ja tuskin moni heistäkään odottaa koko suvun ja lähipiirin elämän silti pyörivän täysin 100% itsensä ympärillä. Heitäkin on lähipiirissä ollut ja asenne on täysin erilainen kuin näillä minä-minä-masentuneilla.

Sarkasmia et ymmärrä näemmä lainkaan - etkä masennusta. Masennus on tappava sairaus siinä missä syöpäkin eivätkä kaikki todellakaan parane masennuksesta, vaikka saisivatkin apua. Kukaan päihdeongelmainenkaan ei voi luvata parantua ja olet typerä, jos uskot sellaisiin lupauksiin. Sinun kaltaisien "auttajien" takiahan niitä annetaan, jos annetaan. On aivan törkeää leimata masentuneet narsisteiksi. Hanki tietoa ennen kuin kirjoittelet tuollaisia hölmöyksiä.

Mutta sekö on oikein, että yksi tai useampi ihminen pilaa elämänsä tuhlaamalla aikaansa sellaisen ihmisen auttamiseen, joka ei koskaan parane läheisen avun myötä tai hakeudu hoitoon? Äiti oli yli 10v yhdessä juopon kanssa, tarjosi kaikki eväät hyvään elämään: asunnon, rahaa, töitä, huolenpitoa... Tästä seurasi äidin hetkellinen myötäalkoholisoituminen ja parin lapsen (minä ja veli) ajoittainen heitteillejättö. Juoppo pysyi entisellään, aikuisena holhottavana. Onneksi ero tuli vihdoin viimein. Äiti voi nyt paljon paremmin, oli itsemurhan partaalla. Minunkaan ei enää tarvitse kuunnella "vitsejä" mieheltä liittyen minun raiskaamiseen.

Ja tuon takia leimaat kaikki masentuneet ja päihdeongelmaiset itsekeskeisiksi narsisteiksi? Olet varmaankin itse terapian tai muun avun tarpeessa etkä edes pystyisi auttamaan muita. Mutta älä ainakaan leimaa sairaita ihmisiä.

Kahvinkeitin mustan pölyn peitossa. Keittiön lattia täynnä murusia ja kissanruokaa.

Keittiön pöydän pinta tahmea.

Olohuoneen matossa kuivunutta kissan oksennusta. Tv pölyn peitossa. Sohvalla pyöri käytettyjä nenäliinoja ja karkkipapereita. Lattialla oli tyhjä energiajuoma tölkkejä .

Vessaan en uskaltanut mennä..

44v naisen asunnossa.

Huumeisiin sekaantunut kertoi melkein päässeensä hengestään riidasta annoksesta, ihan kuin Puliukko puukosta joskus. Tuli sitten nähtyä tämä kaveri kadulla, olihan pelottavan tyly .