Lue keskustelun säännöt.
Karmeimmat päihdeongelmien / elämänhallinnan puutteen aiheuttamat läävät, joita olette nähneet?
18.07.2017 |
Itse olen nähnyt mm. senttien home- ja saastakerroksen keittiössä; polven korkeudelta einesrasioita ynnä muita valmisruokapakkauksia ja roskia huoneen täydeltä, jonka ansiosta talo täynnä rottia, eläviä ja kuolleita; sisävessattoman vanhan talon, jossa tuvan nurkassa ämpäri, joka toimitti vessan virkaa. Voinette kuvitella hajun itse kussakin paikassa. Kaikki nämä siis eri asuntoja.
Tunsin inhon lisäksi surua ja sääliä kyseisiä ihmisiä kohtaan, voimattomuuttakin. Yhdestä ei varsinkaan olisi päällepäin uskonut.
Millaisia paikkoja te olette joutuneet pahimmillaan todistamaan? Mitä ajatuksia se herätti?
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Ja jotkut tosikot kiukuttelee kun ei voi mässäillä toisten epätoivoisella tilanteella ja tuntea ylemmyyttä.
Voi vain kuvitella, miten tosikoita kiukuttaisi, jos he kuulisivat, mistä me erään toisen masentuneen kanssa jutellaan. Nauramme aina makeasti, kun joku on kertonut viikkosiivouksestaan ja miten oli taas ollut "ihan hirveä sotku". Me masentuneethan emme saisi nauraakaan. Pitää mennä töihin, jos pystyy nauramaan =D
No, eiköhän tämä tästä, kun joku vielä vinkkaa, miten paikat siivotaan ja pidetään kunnossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin suurimmissa asuntoloissa olen frendien (naispuolisia) luona nukkunut, ne varmaan. Mutta ei ne loppujen lopuksi olleet mitään hirveän pahoja siihen nähden mitä olisivat voineet olla. Mitä nyt vaatteita lattialla ja kaapin ovet repsotti, ei mitään sellaista, mitä ei olis saanut äkkiä siivottua.
Ruusulankadulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Kissan pas ja kus ympäri asuntoa, kun laatikko oli jo ääriään myöten täynnä
-keittiössä tiskivuori jossa kasvustoa, mädäntynyttä ruokaa altaassa, haju oli 💗💗💗💗💞💞💝💘
-ruokapöytä täynnä kaikkea roinaa
-ei lakanoita eikä tyynyliinoja, peitto, petari, tyyny ruskeita pazkasta
-alimmat pyykit homehtuneet lattiaan kiinni
-jätesäkeittäin roskaa ympäri asuntoa.
Kaikki noi oli siis samassa asunnossa. Ainoa siisti kohta oli siinä missä käärittiin sätkiä.
Vähän kuin meillä kotona. Plus kissanp:t päiväkausia hajuineen, saastainen ulkohuusi, keittiön kattoon ripustetut pyykit. Tupakansavu ja soosinkäry.
Ja sitten ihmeteltiin kun lapset oireilee, ja uskottiin vakaasti päivähoidon turmiollisuuteen.
Ynnä kärpäset.- Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, että mielenkiintoinen keskustelunalku on pitänyt derailata näillä mukahauskoilla "aamupostit olivat eteisen lattialla vielä iltapäivälläkin :(" -tasoisilla sepustuksilla.
Mutta karsein läävä jota olen joutunut todistamaan oli ehdottomasti oma kämppäni 19-21-vuotiaana, kun painin pahimman masennuksen kourissa. Yksiöni koko lattia-ala oli päällystetty 10cm kerroksella _vuosien_ aikana tulleita mainoksia, muovipusseja, likaisia vaatteita, sohvan nojalta kosteana lattialle tipahtaneita ja nyt jo homehtuneita pyyhkeitä, valmisruokapakkauksia jne... Vessassa paperiin käärityt menkkasiteet ja muu roska lainehtivat roskiksesta lattialle, ottivat kosteutta suihkujen jäljiltä ja alkoivat maatua lattiaan kiinni... Suihkukaivossa jumissa sellainen määrä hiuksia, että kun sen lopulta puhdistin, luulin hetken vetäväni eläimen raatoa sieltä ulos; mukana tuli myös varmaankin kilo "multaa"... Ja tässä vain murto-osa.
En voi oikein vieläkään uskoa, että poismuuttaessani (tervehdyttyäni) sain oikeasti siivottua tuon kaiken. Jaksoin vieläpä jynssätä koko asunnon lattiasta kattoon sellaiseen kuntoon, ettei niin siistiä ollut edes sinne muuttaessani! Mutta lienee sanomattakin selvää, että tuon asunnon kunto on yksi sellainen häpeä, jota kannan mukanani varmaan lopun ikäni. Luojan kiitos sitä ei sentään kukaan muu joutunut todistamaan...
Oisi vain tullut joku asemies sisään ja pakottanut. Että ärsyttää nämä "masentuneet".
Kummasti tulee puhtia toimintaan kun on vain pakko.
Mut joo... hienoa, että olet parantunut. Masennus on vain muotisairaus, jonka varjolla voi olla tekemättä yhtään mitään.
Kas kummaa sota-alueilla ei esiinny masennusta ainakaan toimintakyvyn puutteena.
Mielenterveysongelmat on tosiaan jännä juttu. Eipä esiinny anoreksiaakaa maissa, joissa on nälänhätä. Sota-alueilla kyllä seotaan ja tehdään itsareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, että mielenkiintoinen keskustelunalku on pitänyt derailata näillä mukahauskoilla "aamupostit olivat eteisen lattialla vielä iltapäivälläkin :(" -tasoisilla sepustuksilla.
Mutta karsein läävä jota olen joutunut todistamaan oli ehdottomasti oma kämppäni 19-21-vuotiaana, kun painin pahimman masennuksen kourissa. Yksiöni koko lattia-ala oli päällystetty 10cm kerroksella _vuosien_ aikana tulleita mainoksia, muovipusseja, likaisia vaatteita, sohvan nojalta kosteana lattialle tipahtaneita ja nyt jo homehtuneita pyyhkeitä, valmisruokapakkauksia jne... Vessassa paperiin käärityt menkkasiteet ja muu roska lainehtivat roskiksesta lattialle, ottivat kosteutta suihkujen jäljiltä ja alkoivat maatua lattiaan kiinni... Suihkukaivossa jumissa sellainen määrä hiuksia, että kun sen lopulta puhdistin, luulin hetken vetäväni eläimen raatoa sieltä ulos; mukana tuli myös varmaankin kilo "multaa"... Ja tässä vain murto-osa.
En voi oikein vieläkään uskoa, että poismuuttaessani (tervehdyttyäni) sain oikeasti siivottua tuon kaiken. Jaksoin vieläpä jynssätä koko asunnon lattiasta kattoon sellaiseen kuntoon, ettei niin siistiä ollut edes sinne muuttaessani! Mutta lienee sanomattakin selvää, että tuon asunnon kunto on yksi sellainen häpeä, jota kannan mukanani varmaan lopun ikäni. Luojan kiitos sitä ei sentään kukaan muu joutunut todistamaan...
Tuohon olisi auttanut kyllä kunnon siivousperjantai, lambada soimaan ja tanssien kaikki tilat läpi, ylhäältä alas ottaen!
En hetkeäkään epäile etteikö kaltaiseltasi iloluontoiselta yli-ihmiseltä olisi onnistunutkin. :) Itsellänihän meni kokonainen päivä pelkkään kylppärin lattian ja seinien mustanruskeankeltaisten värjäymien poisjynssäämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvatkaa vain niitä rankkoja kokemuksia ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Itse näin kerran, kuinka juopon miehen kylkeen liimautuneella naisella oli päällään vain likainen paituli. Paitulissa oli tahroja: veri, sperma, ketsuppi, hiuslakka jne. He makasivat visvaisessa vuoteessa, jossa oli kaikkia elämisen ja kuolemisen jälkiä. Haju oli sanoin kuvaamaton. Lapsia oli tietysti eri naisilta pitkin kämppää. Nälkäisinä pelailivat tietokonepelejä. Roskia ei oltu viety varmasti vuoteen ulos. Joku mummo oli tungettu vaatekomeroon, tuskin oli edes 35 täyttänyt, elämän ja kuoleman rajamailla poltteli tupakkaa, koska isäntä ei kuulemma sietänyt tupakansavua! Kunnan asunto tietysti ja kaikilla joku tartuntatautikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin suurimmissa asuntoloissa olen frendien (naispuolisia) luona nukkunut, ne varmaan. Mutta ei ne loppujen lopuksi olleet mitään hirveän pahoja siihen nähden mitä olisivat voineet olla. Mitä nyt vaatteita lattialla ja kaapin ovet repsotti, ei mitään sellaista, mitä ei olis saanut äkkiä siivottua.
Ruusulankadulla?
Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien aikojen tyhmin tuo sotakommentti 😃. Sotahan juurikin ratkaisee masentuneen suurimman ongelman eli miten tapan itseni "kunniallisesti".
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ei valitettavasti oteta helposti pakkohoitoon. Kotona ei ole edes ruokaa, siivottu ei ole koskaan, wc ei toimi, pidätys kyky on mennyt, vaatteita ei vaihdeta ja pesulla ei käydä. Koko rappukäytävä haisee, kukaan ei halua jotua samaan hissiin tämän asukkaan kanssa, kukaan ei puutu, sossua ei kiinnosta vanhat lapsettomat juopot, häätöä edes anneta, jos vuokran hoitaa edunvalvoja.
joa haadettaisi niin sittenhan ei olisi edes paikkaa missa nukkua turvassa.Alkoholisteja ei suomessa pakkohoideta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, että mielenkiintoinen keskustelunalku on pitänyt derailata näillä mukahauskoilla "aamupostit olivat eteisen lattialla vielä iltapäivälläkin :(" -tasoisilla sepustuksilla.
Mutta karsein läävä jota olen joutunut todistamaan oli ehdottomasti oma kämppäni 19-21-vuotiaana, kun painin pahimman masennuksen kourissa. Yksiöni koko lattia-ala oli päällystetty 10cm kerroksella _vuosien_ aikana tulleita mainoksia, muovipusseja, likaisia vaatteita, sohvan nojalta kosteana lattialle tipahtaneita ja nyt jo homehtuneita pyyhkeitä, valmisruokapakkauksia jne... Vessassa paperiin käärityt menkkasiteet ja muu roska lainehtivat roskiksesta lattialle, ottivat kosteutta suihkujen jäljiltä ja alkoivat maatua lattiaan kiinni... Suihkukaivossa jumissa sellainen määrä hiuksia, että kun sen lopulta puhdistin, luulin hetken vetäväni eläimen raatoa sieltä ulos; mukana tuli myös varmaankin kilo "multaa"... Ja tässä vain murto-osa.
En voi oikein vieläkään uskoa, että poismuuttaessani (tervehdyttyäni) sain oikeasti siivottua tuon kaiken. Jaksoin vieläpä jynssätä koko asunnon lattiasta kattoon sellaiseen kuntoon, ettei niin siistiä ollut edes sinne muuttaessani! Mutta lienee sanomattakin selvää, että tuon asunnon kunto on yksi sellainen häpeä, jota kannan mukanani varmaan lopun ikäni. Luojan kiitos sitä ei sentään kukaan muu joutunut todistamaan...
Oisi vain tullut joku asemies sisään ja pakottanut. Että ärsyttää nämä "masentuneet".
Kummasti tulee puhtia toimintaan kun on vain pakko.
Mut joo... hienoa, että olet parantunut. Masennus on vain muotisairaus, jonka varjolla voi olla tekemättä yhtään mitään.
Kas kummaa sota-alueilla ei esiinny masennusta ainakaan toimintakyvyn puutteena.
Kylläpä sitä ollaan niin kaikin puolin tervettä ihmistä, ai että. <3
Rankimmin masentuneihin ei saisi edes "joku asemies" sitä kovasti kaipaamaasi puhtia, vaan reaktio jopa aseistettuun hyökkääjään olisi "no ammu sitten". Että tsemppaapa siinä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, että mielenkiintoinen keskustelunalku on pitänyt derailata näillä mukahauskoilla "aamupostit olivat eteisen lattialla vielä iltapäivälläkin :(" -tasoisilla sepustuksilla.
Mutta karsein läävä jota olen joutunut todistamaan oli ehdottomasti oma kämppäni 19-21-vuotiaana, kun painin pahimman masennuksen kourissa. Yksiöni koko lattia-ala oli päällystetty 10cm kerroksella _vuosien_ aikana tulleita mainoksia, muovipusseja, likaisia vaatteita, sohvan nojalta kosteana lattialle tipahtaneita ja nyt jo homehtuneita pyyhkeitä, valmisruokapakkauksia jne... Vessassa paperiin käärityt menkkasiteet ja muu roska lainehtivat roskiksesta lattialle, ottivat kosteutta suihkujen jäljiltä ja alkoivat maatua lattiaan kiinni... Suihkukaivossa jumissa sellainen määrä hiuksia, että kun sen lopulta puhdistin, luulin hetken vetäväni eläimen raatoa sieltä ulos; mukana tuli myös varmaankin kilo "multaa"... Ja tässä vain murto-osa.
En voi oikein vieläkään uskoa, että poismuuttaessani (tervehdyttyäni) sain oikeasti siivottua tuon kaiken. Jaksoin vieläpä jynssätä koko asunnon lattiasta kattoon sellaiseen kuntoon, ettei niin siistiä ollut edes sinne muuttaessani! Mutta lienee sanomattakin selvää, että tuon asunnon kunto on yksi sellainen häpeä, jota kannan mukanani varmaan lopun ikäni. Luojan kiitos sitä ei sentään kukaan muu joutunut todistamaan...
Oisi vain tullut joku asemies sisään ja pakottanut. Että ärsyttää nämä "masentuneet".
Kummasti tulee puhtia toimintaan kun on vain pakko.
Juuri tuota olen itsekin ajatellut. Asemiehet vaan kiertämään näiden luusereiden kämppiä, niin eiköhän ala tapahtua ihmeparantumisia. Loput sietäisikin viedä saunan taakse. Hyvinvointi on pilannut ihmiset. Kehitysmaissa ei ole tällaisia ongelmia, vaan paikat pidetään siisteinä ja järjestyksessä ja väki on tervettä ja raitista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ei valitettavasti oteta helposti pakkohoitoon. Kotona ei ole edes ruokaa, siivottu ei ole koskaan, wc ei toimi, pidätys kyky on mennyt, vaatteita ei vaihdeta ja pesulla ei käydä. Koko rappukäytävä haisee, kukaan ei halua jotua samaan hissiin tämän asukkaan kanssa, kukaan ei puutu, sossua ei kiinnosta vanhat lapsettomat juopot, häätöä edes anneta, jos vuokran hoitaa edunvalvoja.
joa haadettaisi niin sittenhan ei olisi edes paikkaa missa nukkua turvassa.Alkoholisteja ei suomessa pakkohoideta
Onhan noita päihdeongelmaisten asuntoloita, joissa on henkilökunta katsomassa perään.
En ole koskaan itse mihinkään tällaiseen törmännyt, mutta Hoarders ohjelmassa pohjat veti nainen joka läytännössä eli oman ulosteensa keskellä. Oli kerännyt kusensa pulloihin ja niitä oli joka paikassa ja pa---. Kirkkain silmin selitti että en minä haista mitään erityisen pahaa hajua, ehkä vähän mouldy tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin suurimmissa asuntoloissa olen frendien (naispuolisia) luona nukkunut, ne varmaan. Mutta ei ne loppujen lopuksi olleet mitään hirveän pahoja siihen nähden mitä olisivat voineet olla. Mitä nyt vaatteita lattialla ja kaapin ovet repsotti, ei mitään sellaista, mitä ei olis saanut äkkiä siivottua.
Ruusulankadulla?
Ei.
Alppikatu?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ei valitettavasti oteta helposti pakkohoitoon. Kotona ei ole edes ruokaa, siivottu ei ole koskaan, wc ei toimi, pidätys kyky on mennyt, vaatteita ei vaihdeta ja pesulla ei käydä. Koko rappukäytävä haisee, kukaan ei halua jotua samaan hissiin tämän asukkaan kanssa, kukaan ei puutu, sossua ei kiinnosta vanhat lapsettomat juopot, häätöä edes anneta, jos vuokran hoitaa edunvalvoja.
Exä oli eromme jälkeen sossun asiakas ja pitkän linjan mielenterveysongelmainen. Hänen muuten mukava mutta erikoinen äitinsä oli kunnan kodinhoitaja, joka olisi voinut a) siivota useammin poikansa luona sen sijaan, että kiillotti ylisiistiä kämppäänsä b) kertoa asiasta työpaikalla ja hälyttää apua. Ilmeisesti hän tajusia sian kokonaisuudessaan vasta pojan poismenon jälkeen kun luki tämän päiväkirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, että mielenkiintoinen keskustelunalku on pitänyt derailata näillä mukahauskoilla "aamupostit olivat eteisen lattialla vielä iltapäivälläkin :(" -tasoisilla sepustuksilla.
Mutta karsein läävä jota olen joutunut todistamaan oli ehdottomasti oma kämppäni 19-21-vuotiaana, kun painin pahimman masennuksen kourissa. Yksiöni koko lattia-ala oli päällystetty 10cm kerroksella _vuosien_ aikana tulleita mainoksia, muovipusseja, likaisia vaatteita, sohvan nojalta kosteana lattialle tipahtaneita ja nyt jo homehtuneita pyyhkeitä, valmisruokapakkauksia jne... Vessassa paperiin käärityt menkkasiteet ja muu roska lainehtivat roskiksesta lattialle, ottivat kosteutta suihkujen jäljiltä ja alkoivat maatua lattiaan kiinni... Suihkukaivossa jumissa sellainen määrä hiuksia, että kun sen lopulta puhdistin, luulin hetken vetäväni eläimen raatoa sieltä ulos; mukana tuli myös varmaankin kilo "multaa"... Ja tässä vain murto-osa.
En voi oikein vieläkään uskoa, että poismuuttaessani (tervehdyttyäni) sain oikeasti siivottua tuon kaiken. Jaksoin vieläpä jynssätä koko asunnon lattiasta kattoon sellaiseen kuntoon, ettei niin siistiä ollut edes sinne muuttaessani! Mutta lienee sanomattakin selvää, että tuon asunnon kunto on yksi sellainen häpeä, jota kannan mukanani varmaan lopun ikäni. Luojan kiitos sitä ei sentään kukaan muu joutunut todistamaan...
Oisi vain tullut joku asemies sisään ja pakottanut. Että ärsyttää nämä "masentuneet".
Kummasti tulee puhtia toimintaan kun on vain pakko.
Mut joo... hienoa, että olet parantunut. Masennus on vain muotisairaus, jonka varjolla voi olla tekemättä yhtään mitään.
Kas kummaa sota-alueilla ei esiinny masennusta ainakaan toimintakyvyn puutteena.
Mielenterveysongelmat on tosiaan jännä juttu. Eipä esiinny anoreksiaakaa maissa, joissa on nälänhätä. Sota-alueilla kyllä seotaan ja tehdään itsareita.
Nälänhätä ratkaisisi niin monia ongelmia. Ei olisi kiirettä, jouluahdistusta, stressiä, ikäviä anoppeja, liikenneruuhkia, ylipainoa, kassajonoja, ulkonäköpaineita, päihdesairauksia, narkomaniaa, rumia sisustuksia, irstaita miehiä rannalla, huonosti palvelevia myyjiä, kalliita hammaslääkäreitä, huonotapaisia lapsia... olisi vain sitä nälänhätää.
Ihmissyöntiä voi kyllä esiintyä nälänhätäalueilla. Muutenhan porukka on tietysti kuolemaisillaan eikä saa mitään monimutkaisia diagnooseja. Sellaista peruselämää.
Eiköhän kannattaisi jo poistattaa tämäkin ketju; kun ketjun alkupäässä esiintynyt asialla vitsailu ei ottanutkaan tuulta alleen, vaihdettiin lennosta vain suoraan mollaamaan moniongelmaisia. En ole itsekään mikään pyhimys sanoessani näin, mutta toivon sydämeni pohjasta, että jokainen "uhkaillaan vain masentuneet aseella terveeksi" ja "jotkut nyt vain ansaitsevat kuolla" ym. vastaavaa huudelleet päätyvät itse samanlaiseen tilanteeseen. Jonkinlaisia ongelmia on tietty heilläkin, joilta ei heru ymmärrystä surkeampia ihmiskohtaloita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ei valitettavasti oteta helposti pakkohoitoon. Kotona ei ole edes ruokaa, siivottu ei ole koskaan, wc ei toimi, pidätys kyky on mennyt, vaatteita ei vaihdeta ja pesulla ei käydä. Koko rappukäytävä haisee, kukaan ei halua jotua samaan hissiin tämän asukkaan kanssa, kukaan ei puutu, sossua ei kiinnosta vanhat lapsettomat juopot, häätöä edes anneta, jos vuokran hoitaa edunvalvoja.
Exä oli eromme jälkeen sossun asiakas ja pitkän linjan mielenterveysongelmainen. Hänen muuten mukava mutta erikoinen äitinsä oli kunnan kodinhoitaja, joka olisi voinut a) siivota useammin poikansa luona sen sijaan, että kiillotti ylisiistiä kämppäänsä b) kertoa asiasta työpaikalla ja hälyttää apua. Ilmeisesti hän tajusia sian kokonaisuudessaan vasta pojan poismenon jälkeen kun luki tämän päiväkirjat.
Sinä ja exän äiti opitte sitten varmasti rankimman kautta, että kauhistelun sijaan voisi mennä auttamaan. Yksin jätettynä mieleltään sairas ei yleensä parannu ja ryhdistäydy ihmeellisesti, vaan menee yhä huonompaan kuntoon.
Vähän kuin meillä kotona. Plus kissanp:t päiväkausia hajuineen, saastainen ulkohuusi, keittiön kattoon ripustetut pyykit. Tupakansavu ja soosinkäry.
Ja sitten ihmeteltiin kun lapset oireilee, ja uskottiin vakaasti päivähoidon turmiollisuuteen.