Te jotka luette paljon kirjoja lyhyessä ajassa, luetteko ne kunnolla vai hypittekö?
Lähinnä tietokirjoissa kai tuota hyppimistä voi harrastaa jos hakee vain tiettyä osa-aluetta.
Kommentit (64)
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
No riippuu miten sen normaalin määrittelee. Kymmenen 300-sivuista ei olisi kummoinenkaan saavutus, jos lukee muutenkin nopeasti.
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
En lue paljon enkä nopeasti, mutta joskus hypin, kun kuvaillaan jotain tylsää liian pitkään Vaikka joku taistelukuvaus.
Jos lukee paljon kirjoja niin lukunopeus kasvaa ajanmyötä ;) sama kirjoittamisen kanssa.
Kyllä lomalla menee ihan kevyesti kirja tai pari päivässä hyppimättä, olen nopea lukija. Ja mukaan mahtuu 400-500 -sivuisiakin.
Mä olen hidas lukija, vaikka luen paljon. Ei mun lukunopeus ole kasvanut yhtään kouluaikojen jälkeen. Luen kirjoja samalla tavalla kuin lukisin niitä ääneen. Yhtäkään sanaa en jätä lukematta, koska se tuntuisi fuskaamiselta.
Jos etsin jotain tiettyä tietoa, saatan lukea vain sen osan. Silloin en sano, että olen lukenut tuon kirjan, vaan sanon katsoneeni siitä sen ja sen kohdan. Jos sanon lukeneeni jonkun kirjan, olen lukenut sen sanasta sanaan ja kannesta kanteen. Muu ei mielestäni ole koko kirjan lukemista, vaan selailua, silmäilyä tms.
Ja kun joku sanoi, ettei kymmentä kirjaa voi lukea viikossa, niin voin kertoa että onnistuu. Ei tietenkään millään tuhat sivuisilla järkäleillä, mutta 100-300-sivuisillla nopealukuista tekstiä sisältävillä helpostikin. Eikä tarvitse edes tunti tolkulla istua nenä kirjassa.
Kuten on jo mainittu, lukunopeus. Se kehittyy kun lukee. Joskus kyllä hypinkin yli, jotkut kirjailijat jäävät lavertelemaan esim. New Yorkin katujen nimiä ja reittejä, eivät sano minulle mitään, joten turhaa tietoa, siirryn eteenpäin.
Öö? Luen paljon ja nopeasti, miksi lukisin ylipäätään, ja käyttäisin aikaa & rahaa hankkiakseni kirjoja, joiden juonet jää puoliksi pimentoon? Vähän ku kattoisi elokuvia hyppien.
Olen lukenut jo pienestä asti todella paljon ja todella nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Luen huonompia kirjoja hyppien, jos on jotain epäkiinnostavia kohtia ja kiinnostaa vain pääjuonen eteneminen ja loppuratkaisu. Mielenkiintoisesti kirjoitettua tylsempääkin sisältöä lukee mielellään sanasta sanaan. Jos siis kaunokirjallisuudesta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Oletko nuori vai kuinka vanha?
Se, jos sanoo lukeneensa jonkun kirjan, vaikka on vain hypellyt sen läpi, on sama kun sanoisi katsoneensa elokuvan, vaikka todellisuudessa on kelannut suurimman osan pikakelauksella. Ei siis oikeaa lukemista tai katsomista.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Oletan, että tarkoitat normaalilla keskipaksua kauno- tai tietokirjaa, et esim. runoja? Itse luen tavanomaista kaunokirjallisuutta noin sivun minuutissa, hyppimättä, ja saatan viihtyä hyvän kirjan parissa tuntikausia. Helposti siis vaikka viikon lomalla menee useampikin kirja vaikkei koko päivää lukisikaan, ja tavallisena viikonloppuna saatan lukea yhden ja aloittaa toista. Sormusten herran luin aikoinaan 5 päivässä, siis kaikki 3 kirjaa mutta silloin en juuri muuta tehnytkään :) Vika Harry Potter taisi mennä 2 päivässä englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Itsekin eläydyn ja osin siksi luenkin niin hitaasti. Silti unohdan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Taidat lukea ja katsella elokuvia aika vähän? Tai sitten sinulla on todella poikkeuksellinen muisti
t. noin 100 kirjaa vuodessa reilu 30 vuotta lukenut, joka ei todellakaan muista kaikkea lukemaansa
Luen nopeasti ja saatan hyppiä tylsän kohdan yli, esim. juuri joku jaaritellen kerrottu taistelukohtaus tai lentokoneen kuvaus siiven maalauksesta moottorin pikkunippeliin saakka. Hyvässä kirjassa ei tarvitse hyppiä sanankaan yli.
Rakastan lukemista!
Luen romaanit/novellit kokonaan tietysti. :D Oon perheetön sinkku, joten iltaisin aina useampi tunti aikaa lukea ennen nukkumaan menoa ja olen nopea lukija. Usein luen aamullakin aamukahvin kanssa/töiden jälkeen rentoudun kirjan parissa. Tenttikirjoja joskus tietty hyppinyt, jos vähän valmistautuminen jääny ja täytyy nopsaan opetella vaan tärpit. Luen niin paljon, että muutaman vuoden päästä unohtuu dekkareissa se murhaajakin, joten luen samoja kirjoja myös uudestaan/lempikirjat ei kulu koskaan. Lomalla voi mennä 10+ kirjaa (~300sivua) viikossa, en niitä niin laske.
Mitäs järkeä hyppimisessä olisi, ihan yhtä hyvin voisi olla lukematta ollenkaan jos ei sen vertaa kiinnosta että lukee kokonaan.