Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sormiruoka, 6kk täysimetys ja eko sitä eko tätä
15.07.2017 |
Kauhean rasittavia monet näistä otsikossa mainituista asioista paasaavat mammat. Ei ymmärretä toisten mielipiteitä, eikä sitä, että vauvat ovat yksilöitä. Kaikista ei tule mukavan pulskia rintamaidolla, joillakin kasvu jopa pysähtyy. Joillakin on niin paha refluksi, eittei mikään maito pysy edes sisällä. Kaikki eivät myöskään jaksa siivota keittiötä joka päivä, koska mussukat sormiruokailee mustikoilla tms. Kaikkien mielestä myöskään luomu ei ole välttämättä juuri yhtään sen terveellisempää kuin esim. kotimaiset ei-luomu-tuotteet.
En jaksa äitejä, jotka ovat niin ehdottomia otsikossa mainittujen asioiden suhteen, että jaksetaan korostaa omaa paremmuuttaan ja paasata milloin mistäkin, purkkiruoista tai imetyksestä muille äideille. Itse täysimetin vain neljä kuukautta, johon oli ihan pätevä lääketieteellinen syykin. Annan vauvan sormiruokailla joskus ja välillä syötän luomua sekä ostan ekoleluja/-vaatteita/yms. Syötän jopa satunnaisesti Nestlen soseita, vaikka suoraan saatanasta ovatkin.
Ärsyttää fanaattisesti muita syyllistävät mammat. Ottakaa rennommin!
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Pieni vinkki: yleensä sormilla ei syödä sosetta.
Pieni vinkki. Se on sormiruokailua, kun vauva syö itse lusikalla sitä sosetta.
Mutta juurihan tuossa yllä kerrotaan, miten paljon sormiruokailua siistimpää on, kun vauva syö itse lusikalla sosetta. Eli sormiruokailu on siistimpää kuin sormiruokailu! Tässä ei voi kuin voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Pieni vinkki: yleensä sormilla ei syödä sosetta.
Pieni vinkki. Se on sormiruokailua, kun vauva syö itse lusikalla sitä sosetta.
Mutta juurihan tuossa yllä kerrotaan, miten paljon sormiruokailua siistimpää on, kun vauva syö itse lusikalla sosetta. Eli sormiruokailu on siistimpää kuin sormiruokailu! Tässä ei voi kuin voittaa.
Niin, tosi moni ei ymmärrä mitä sormiruokailu tarkoittaa. Ja kuten ylle kirjoitin, se onkin tosi hämäävä ja huonosti suomennettu termi. Baby led weaning, eli lapsentahtinen vieroitus. Eli lapsi pikkuhiljaa oppii syömään ruokaa ja vähentämään äidinmaidon/korvikkeen juontia.
Vierailija kirjoitti:
Neuvola jankutti sormiruokailusta aikansa ja aikani jaksoin kuunnella. Sitten tokaisin että kyllä ne meidän lapset on ihan hyvin oppineet syömään ilman mitään hifistelyä. Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Heh. Lapsesi siis sormiruokailee. Sormiruokailu = lapsi syö itse eikä lasta syötetä. Sormiruokailu ei tarkoita sitä, että lapsi syö sormin, vaan syöminen voi tapahtua aterimilla.
Vierailija kirjoitti:
En mä kyllä ole tuollaiseen törmännyt. Enemmän turvallisuuteen ja suosituksiin perustuvia ohjeita, miksi ei kannata tehdä näin ja noin. Ja sit loukkaannutaan, kun näistä kerrotaan. Perheet on erilaisia, tilanteet on erilaisia ja valitettavasti neuvolassa saa usein jopa suositusten vastaista ohjeistusta. Imetyspettymys on enemmän sääntö kuin poikkeus, johtuen taas ihan liian vähäisestä tiedosta neuvoloissa.
Jos muuten vauva itkee vatsaansa ja puklailee tai jopa oksentaa paljon, niin silloin on todennäköisesti kyse allergiasta, refluksista, kireästä kielijänteestä, liian nopeasta pulloruokinnan tahdista tai suihkutisseistä. Meillä ongelma johtui allergiasta. Itse lopetin maitotuotteiden käytön ja lapsi lopetti oireilun. Mikä on sinänsä hauska, kun nykyään väitetään, että vauva ei voi reagoida äidinmaidon kautta allergeeneihin. Kummasti sinne rintamaitoon menee kaikki muukin lääkkeistä alkoholiin, jopa ruoka voi värjätä äidinmaidon. Mutta allergista reaktiota ei voi saada. Niimpä niin.
Me myös aloitetaan suoraan sormiruokailulla, siihen on monia syitä, yksikään niistä ei ole paremmuuden tunteen hankkiminen. Me myös kestovaippailemme, kannamme lasta kantoliinassa ja nukumme perhepedissä. Kaikki nämä on lähteneet lapsen omista tarpeista, eikä minun ituhippeilystä. Emme ole löytäneet vauvalle sopivia kertisvaippoja, vauva ei viihdy vaunuissa, ei huoli tuttia, eikä suostu nukkumaan yksin. Paitsi jos emme huomioisi lapsen itkua, huutoa ja hätää ollenkaan. Ja siihen en ole todellakaan valmis.
Se on totta, että sotkua syntyy lapsen tutustuessa ruokaan, mutta eiköhän sitä synny myöhemminkin, kun lapsi aloittelee sen sormiruokailun jossain vaiheessa. Sormiruokailu on muuten harhaanjohtava nimi. Kyseinen termi kun sisältää lapsen omatahtista syömistä, tapahtui se sitten sormin, tai ruokailuvälinein. Joten jokaisen vanhemman lapset sormiruokailevat jossain vaiheessa, syötiin soseita tai ei.
Toisille perheille sopii toisenlaiset ratkaisut. Meille sopii nämä. Ja kyllä olen aika kade niille äideille, joiden vauvat nukkuu alusta saakka yksin hyvin, viihtyy vaunuissa ja nauttivat usean tunnin mittaisista päiväunista. Meillä nukutaan vain 15-30 min kerrallaan. Pari kertaa nukuttu kolme tuntia, kun minäkin olen nukahtanut kesken syötön. Välillä mietin, olenko pilannut vauvan liialla läheisyydellä. Ja taas muistan, et hei, hän on 5kk, kuuluu ihan asiaan haluta olla paljon sylissä ja saada ihmiskontaktia.
Kannattaa miettiä, mistä se itsesyyllisyys johtuu, koska itse en ole syyllistämistä huomannut.
Hyvä! Ja kyllä, pitkä imetys, sormiruokailu, perhepeti... Kaikki ainakin meillä helpouttaan ja laiskuuttaan. Kaikki oppineet syömään, kakkimaan, nukkumaan ja käymään koulua ihan normaalisti.
Ollaan vaan päästy pirusti helpommalla näin.
Sitten tulee se äiti joka nukuttaa lastaan 2 h omaan sänkyyn, tuskailee ruokien kanssa ja lopettaa imetyksen väkisin 6 kk iässä ja itkee väsymystään. Meepä sille sanoon että on tässä aika helpolla päästy--- tulee silmille ja syyttää vaikka mistä. Kiitos hei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvola jankutti sormiruokailusta aikansa ja aikani jaksoin kuunnella. Sitten tokaisin että kyllä ne meidän lapset on ihan hyvin oppineet syömään ilman mitään hifistelyä. Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Heh. Lapsesi siis sormiruokailee. Sormiruokailu = lapsi syö itse eikä lasta syötetä. Sormiruokailu ei tarkoita sitä, että lapsi syö sormin, vaan syöminen voi tapahtua aterimilla.
Eli siis me kaikki aikuisetkin sormiruokaillaan kaiken aikaa?
Ei, neuvolassa sanottiin (painostettiin) siihen että lapsen pitää itse saada ottaa se perunanpala käteensä ja tunkea naamaan. Että sormilla syödään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksa edes boikotoida Nestleä enää. Nestlen korvike sopi meidän vauvalle ja vauva sai sitä sairaalassa jo sairaalan puolesta. Enpä viitsinyt sitten enää rääkätä vauvaa ja vaihtaa korviketta suomalaiseen, kun siitä suomalaisen korvikkeen sopivuudesta ei ollut mitään takeita, ja kokeilu olisi voinut aiheuttaa vaan kurjaa oloa vauvalle.
Nestle-boikotti on muutenkin jotenkin niin naurettava, kun ihmiset boikotoivat vaan Nestle-nimisiä tuotteita, mutta eivät Nestlen omistamia yhtiöitä ja niiden tuotteita. Marketissa on hyvin monta jokapäiväistä tuotetta jotka on Nestlen, mutta Nestlen nimeä ei näy paketissa.Tuntuuhan se Nestlen Afrikka-äidinmaidonkorvike -keissi inhottavalta, mutta en vaan jaksa osallistua joka taisteluun.
Siis yritätkö sanoa, että jokainen vanhempi, joka vaihtaa korvikemerkkiä, "rääkkää vauvaansa"? Huomaatko, olet ihan samanlainen.
No mitäs luulet? Huoh. Ei, en yritä sanoa. Opettele lukemaan ja sisäistämään lukemasi.
Korviketta vaihdetaan yleensä siksi, että korvike aiheuttaa oireita eikä sovi vauvalle. Sitten kokeillaan toista korviketta. Korvikkeen vaihto on kuitenkin usein haastavaa, sillä välttämättä se uusikaan korvike ei sovi. Voi tulla oksentelua ja iho-oireita. Joku voi joutua kokeilemaan neljää viittä korviketta ennen kuin löytyy sellainen mistä ei tule oireita.
Pointtini oli se, että olisi ollut hullua vaihtaa pois Nestlestä vain Nestlen boikotoinnin takia, kun meillä kävi niin hyvä tuuri että juuri se korvike oli sopiva. Jos olisin halunnut boikotoida Nestleä ja kokeilla suomalaista korviketta, olisi siinä ollut se riski että se suomalainen korvike ei olisikaan sopinut, vaan se olisi aiheuttanut ikäviä oireita. Silloin olisin turhaan laittanut vauvan kärsimään, sillä vauvalle kyllä kelpasi Nestle. Miksi vaihtaa jos korvike sopii? Väänsinkö nyt tarpeeksi hyvin rautalangasta?
Lisätään nyt vielä, että jos korvike ei sovi ja kokeillaan vaihtaa toiseen, se ei ole rääkkäystä.
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa vauvoja imetettiin keskimäärin kaksivuotiaiksi, ja perhepedissä nukkuivat ne, joilla sänkyä ylipäätään oli. Leipäpala annettiin vauvalle käteen. Fasisteja ja erikoisuuden tavoittelijoita nuo isoisovanhemmat!
Tälle tiedolle pitäisi kyllä saada jonk lähde. Nimittäin se, että lapsia ei imetetty, oli vielä 1900-luvun alussa osasyy korkeaan lapsikuolleisuuteen, ja imetyksen puolesta kampanjoitiin laajalti. Se ei vaan ollut monelle naiselle vaihtoehto, kun töihin oli lähdettävä kun lapsi oli vielä hyvin pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvola jankutti sormiruokailusta aikansa ja aikani jaksoin kuunnella. Sitten tokaisin että kyllä ne meidän lapset on ihan hyvin oppineet syömään ilman mitään hifistelyä. Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Heh. Lapsesi siis sormiruokailee. Sormiruokailu = lapsi syö itse eikä lasta syötetä. Sormiruokailu ei tarkoita sitä, että lapsi syö sormin, vaan syöminen voi tapahtua aterimilla.
Eli siis me kaikki aikuisetkin sormiruokaillaan kaiken aikaa?
Ei, neuvolassa sanottiin (painostettiin) siihen että lapsen pitää itse saada ottaa se perunanpala käteensä ja tunkea naamaan. Että sormilla syödään.
Neuvola on ymmärtänyt termin väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvola jankutti sormiruokailusta aikansa ja aikani jaksoin kuunnella. Sitten tokaisin että kyllä ne meidän lapset on ihan hyvin oppineet syömään ilman mitään hifistelyä. Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Heh. Lapsesi siis sormiruokailee. Sormiruokailu = lapsi syö itse eikä lasta syötetä. Sormiruokailu ei tarkoita sitä, että lapsi syö sormin, vaan syöminen voi tapahtua aterimilla.
Eli siis me kaikki aikuisetkin sormiruokaillaan kaiken aikaa?
Ei, neuvolassa sanottiin (painostettiin) siihen että lapsen pitää itse saada ottaa se perunanpala käteensä ja tunkea naamaan. Että sormilla syödään.
Ei, aikuiset jo osaa syödä. Sormiruokailu on itsenäisen syömisen harjoittelua. Ja neuvola ei ole tiennyt, mitä sormiruokailu tarkoittaa. Hienoa, että tietää kuitenkin jotain. Mutta juuri tämmöisten väärien tietojen leviäminen neuvoloiden kautta vaikeuttaa kaikkea. Pitää olla itse tosi valveutunut, ja omata hyvä medialukutaito sen oikean tiedon löytämiseen. Thl on yksi tosi hyvä tietolähde, samaten vaikka imetys.fi, terveyskylä.fi ja monet muut. Simppelisormiruokakeittio.com on hyvä tietopaketti sormiruokailusta, siellä on kerrottu periaatteet, valmiudet, turvallisuushuomiot ja reseptejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää sormiruokahomma oikein on? Miksei saa antaa sosetta? Saan ekan lapseni vuodenvaihteessa. Luulin että vauvalle syötetään maitoa/korviketta puolivuotiaaksi jonka jälkeen (tai ennen jos vauvan nälkä ei lähde pelkällä maidolla) voi alkaa noilla soseilla totuttautua pikku hiljaa kiinteään ruokaan.
Se on sormiruokailua.
Ja älä nyt jaksa oikeasti.Aika töykeä vastaus.
Olen 25-vuotias (ei lapsia) ja kellään läheiselläni ei ole vauvaa tai ole ollut vauvaa, joten en todellakaan tiedä, mikä vika jossain soseissa on ja miksi porkkanan pala on parempi kuin sama.
Itse aInakin aloitin soseita keittelemällä ja puolen vuoden iästä annoin vähän kerrallaan syödä sormin, kehityksen mukaan. Pinsettiotteen ja puhumaan oppii kyllä noinkin, nou hätä 😁 Enkä edelleenkään tiedä, miks sose on huono juttu, mutta esim. puuron ja soseiden käyttäminen joihinkin sosepannareihin ja -muffinseihin ei. Vitamiinit ja hyvät kuidut säilyy kai paremminkin, kun ei montaa kertaa kypsentele. Soseita lapsi voi laittaa lusikalla itsekin suuhun, omakin laittoi. Ei se silti ihan itse syönyt. Ja mitäpä siitä, oppi sit vuoden ikäisenä sen taidon. Tärkeintä on että lapsesta kasvaa monipuolisesti ja mielellään syövä tyyppi 🙂 Sama se, aloittaako ihan sormiruoalla tai soseilla, molemmattavat on aivan yhtä hyvin, jos lapselle sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää sormiruokahomma oikein on? Miksei saa antaa sosetta? Saan ekan lapseni vuodenvaihteessa. Luulin että vauvalle syötetään maitoa/korviketta puolivuotiaaksi jonka jälkeen (tai ennen jos vauvan nälkä ei lähde pelkällä maidolla) voi alkaa noilla soseilla totuttautua pikku hiljaa kiinteään ruokaan.
Se on sormiruokailua.
Ja älä nyt jaksa oikeasti.Aika töykeä vastaus.
Olen 25-vuotias (ei lapsia) ja kellään läheiselläni ei ole vauvaa tai ole ollut vauvaa, joten en todellakaan tiedä, mikä vika jossain soseissa on ja miksi porkkanan pala on parempi kuin sama.
Itse aInakin aloitin soseita keittelemällä ja puolen vuoden iästä annoin vähän kerrallaan syödä sormin, kehityksen mukaan. Pinsettiotteen ja puhumaan oppii kyllä noinkin, nou hätä 😁 Enkä edelleenkään tiedä, miks sose on huono juttu, mutta esim. puuron ja soseiden käyttäminen joihinkin sosepannareihin ja -muffinseihin ei. Vitamiinit ja hyvät kuidut säilyy kai paremminkin, kun ei montaa kertaa kypsentele. Soseita lapsi voi laittaa lusikalla itsekin suuhun, omakin laittoi. Ei se silti ihan itse syönyt. Ja mitäpä siitä, oppi sit vuoden ikäisenä sen taidon. Tärkeintä on että lapsesta kasvaa monipuolisesti ja mielellään syövä tyyppi 🙂 Sama se, aloittaako ihan sormiruoalla tai soseilla, molemmattavat on aivan yhtä hyvin, jos lapselle sopii.
No aijaa. Ihanko totta!
Mut erona se et jotkut jaksaa lämmittää vielä niitä mössöjä 2 veelle ja itse ei kerkee syödä mitään. Kauhee rulianssi kun syötetään kesken kaiken sille yhdelle se vitun möhnä ja 30 min show. Meillä istutaan pöytään ja ja jo se alle 1 vee lappaa sen spaketin naamariin lusikka kourassa. Ite syön myös. En ole ketään missään syötellyt enkä lämmitellyt mitään. Ihme että olen neljä lasta näin saanut isoksi.
Ei, en vaan jaksa tajuta näitä mössön syöttäjiä jotka lämmittää taaperoille ruokia ihan ruokailuaikojen ulkopuolella, nukuttaa lapsiaan omaan sänkyyn 2 tuntia, lopettaa imetyksen kesken kun haluaa vapautta yms yms yms. Ei, en vaan tajua.
Sitten kitisette kun on niin rankkaa soseidenmössöjenne kanssa ja niiden hiton syöttöesitysten ja lämmitysrulianssin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa vauvoja imetettiin keskimäärin kaksivuotiaiksi, ja perhepedissä nukkuivat ne, joilla sänkyä ylipäätään oli. Leipäpala annettiin vauvalle käteen. Fasisteja ja erikoisuuden tavoittelijoita nuo isoisovanhemmat!
Tälle tiedolle pitäisi kyllä saada jonk lähde. Nimittäin se, että lapsia ei imetetty, oli vielä 1900-luvun alussa osasyy korkeaan lapsikuolleisuuteen, ja imetyksen puolesta kampanjoitiin laajalti. Se ei vaan ollut monelle naiselle vaihtoehto, kun töihin oli lähdettävä kun lapsi oli vielä hyvin pieni.
Kohonen 2009, 30-34.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvola jankutti sormiruokailusta aikansa ja aikani jaksoin kuunnella. Sitten tokaisin että kyllä ne meidän lapset on ihan hyvin oppineet syömään ilman mitään hifistelyä. Lapsi on nyt vuoden ja neljä kuukautta ja lusikalla syö itse. Sotkua siitäkin tulee mutta vähemmän kuin sormiruokailusta.
Heh. Lapsesi siis sormiruokailee. Sormiruokailu = lapsi syö itse eikä lasta syötetä. Sormiruokailu ei tarkoita sitä, että lapsi syö sormin, vaan syöminen voi tapahtua aterimilla.
Eli siis me kaikki aikuisetkin sormiruokaillaan kaiken aikaa?
Ei, neuvolassa sanottiin (painostettiin) siihen että lapsen pitää itse saada ottaa se perunanpala käteensä ja tunkea naamaan. Että sormilla syödään.Ei, aikuiset jo osaa syödä. Sormiruokailu on itsenäisen syömisen harjoittelua. Ja neuvola ei ole tiennyt, mitä sormiruokailu tarkoittaa. Hienoa, että tietää kuitenkin jotain. Mutta juuri tämmöisten väärien tietojen leviäminen neuvoloiden kautta vaikeuttaa kaikkea. Pitää olla itse tosi valveutunut, ja omata hyvä medialukutaito sen oikean tiedon löytämiseen. Thl on yksi tosi hyvä tietolähde, samaten vaikka imetys.fi, terveyskylä.fi ja monet muut. Simppelisormiruokakeittio.com on hyvä tietopaketti sormiruokailusta, siellä on kerrottu periaatteet, valmiudet, turvallisuushuomiot ja reseptejä.
No mitä ihmettä se on kun lapsi laittaa ruokaa suuhun lusikalla? Ja missä vaiheessa se ruokailuvälineellä syöminen muuttuu ruokailuksi?
Kyllä mä sanon että lapsi osaa syödä kun itse sillä ruokailuvälineellä ruokaa suuhun laittaa? Sitä ennen lapsi syö käsin tai ihan vaan sotkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mikä itseäni eniten ärsyttää on, että on täysin unohdettu vauvojenkin olevan yksilöitä. Oma esikoinen ei suostunut koskemaan ruokiin tai sotkemaan käsiään mihinkään. Yritä siinä sitten sormiruokailla kun kauhea huuto ja kirkuna alkoi, jos käsi vähänkin koski ruokaan. Yritettiin kyllä pitkään ja hartaasti, mutta lopputulemana itki lapsi ja lopulta äitikin. Neuvola painosti luopumaan soseista, joita lapsi söi. Jatkuva jankutus sormiruoasta. Kuulosti välillä, että kohta on lastensuojelu kimpussa. Neuvolakortissakin lukee, että vanhemmat eivät anna lapsen ruokailla itse. Voihan v@&*#! Olisi kai se ollut itsellekin helpompaa, jos olisi ruokaa mennyt muutakin kuin valmissoseita.
No sitten toinen kähinä käytiin unikoulusta. Meillä ei auttanut unikoulut enkä halunnut turhaan huudattaa lasta. Samainen esikoinen siis alkoi kiivetä pois pinnasängystä alle vuoden ikäisenä - ennen kuin osasi edes kunnolla kävellä. Ei voinut jättää yksin huoneeseen ja tassuttelua taas olisi pitänyt jatkaa koko yö. Päädyimme perhepetiin ja illat rauhoittuivat heti. Lapsi nukahti 5 minuutissa ja nukkui täydet yöt. Kuulin toiselta unikoulusta luopuneelta äidiltä, että neuvolassa oltiin suututtu hänelle, kun 2 vuotias nukkui perhepedissä. Hohhoijaa, eikö se ole sama miten kukin perhe toimii, jos lapsi ja vanhemmat ovat itse tyytyväisiä? Jos jonkun vauva nukkuu hyvin yksin omassa huoneessaan ja toinen perhepedissä, niin pääasia on että nukkuu hyvin.
Meidän vauvalla ei paino noussut pelkällä maidolla. Siinähän olisi sormiruokaillut, mutta suurin osa meni ohi suun ja lattialle. Olisi luultavasti kylkiluut paistaneet ihon läpi, jos en olisi antanut lusikalla sosetta, jonka sekaan olin sekoittanut öljyä.
Ja ihan normaalisti on kehittynyt ja syö nyt tavallisilla aterimilla ruokansa. Myös kynä yms pysyvät kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa vauvoja imetettiin keskimäärin kaksivuotiaiksi, ja perhepedissä nukkuivat ne, joilla sänkyä ylipäätään oli. Leipäpala annettiin vauvalle käteen. Fasisteja ja erikoisuuden tavoittelijoita nuo isoisovanhemmat!
Tälle tiedolle pitäisi kyllä saada jonk lähde. Nimittäin se, että lapsia ei imetetty, oli vielä 1900-luvun alussa osasyy korkeaan lapsikuolleisuuteen, ja imetyksen puolesta kampanjoitiin laajalti. Se ei vaan ollut monelle naiselle vaihtoehto, kun töihin oli lähdettävä kun lapsi oli vielä hyvin pieni.
Kohonen 2009, 30-34.
Silloin varmasti myös keiteltiin juureksia ja pilkottiin niitä ja jotain avokadonpalasia pieniksi paloiksi rasioihin? Syötettiin vauvalle mustikoita ja maissinaksuja? Enpä usko. Ovat varmasti vain mussuttaneet muussattua perunaa ja leipää ja muusta tuskin on ollut tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa vauvoja imetettiin keskimäärin kaksivuotiaiksi, ja perhepedissä nukkuivat ne, joilla sänkyä ylipäätään oli. Leipäpala annettiin vauvalle käteen. Fasisteja ja erikoisuuden tavoittelijoita nuo isoisovanhemmat!
Tälle tiedolle pitäisi kyllä saada jonk lähde. Nimittäin se, että lapsia ei imetetty, oli vielä 1900-luvun alussa osasyy korkeaan lapsikuolleisuuteen, ja imetyksen puolesta kampanjoitiin laajalti. Se ei vaan ollut monelle naiselle vaihtoehto, kun töihin oli lähdettävä kun lapsi oli vielä hyvin pieni.
Kohonen 2009, 30-34.
Silloin varmasti myös keiteltiin juureksia ja pilkottiin niitä ja jotain avokadonpalasia pieniksi paloiksi rasioihin? Syötettiin vauvalle mustikoita ja maissinaksuja? Enpä usko. Ovat varmasti vain mussuttaneet muussattua perunaa ja leipää ja muusta tuskin on ollut tietoa.
No niinhän tuossa yläpuolella just sanotaan: leipäpala annettiin vauvan käteen. Koeta nyt päättää, mikä on pointtisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää sormiruokahomma oikein on? Miksei saa antaa sosetta? Saan ekan lapseni vuodenvaihteessa. Luulin että vauvalle syötetään maitoa/korviketta puolivuotiaaksi jonka jälkeen (tai ennen jos vauvan nälkä ei lähde pelkällä maidolla) voi alkaa noilla soseilla totuttautua pikku hiljaa kiinteään ruokaan.
Se on sormiruokailua.
Ja älä nyt jaksa oikeasti.Aika töykeä vastaus.
Olen 25-vuotias (ei lapsia) ja kellään läheiselläni ei ole vauvaa tai ole ollut vauvaa, joten en todellakaan tiedä, mikä vika jossain soseissa on ja miksi porkkanan pala on parempi kuin sama.
Itse aInakin aloitin soseita keittelemällä ja puolen vuoden iästä annoin vähän kerrallaan syödä sormin, kehityksen mukaan. Pinsettiotteen ja puhumaan oppii kyllä noinkin, nou hätä 😁 Enkä edelleenkään tiedä, miks sose on huono juttu, mutta esim. puuron ja soseiden käyttäminen joihinkin sosepannareihin ja -muffinseihin ei. Vitamiinit ja hyvät kuidut säilyy kai paremminkin, kun ei montaa kertaa kypsentele. Soseita lapsi voi laittaa lusikalla itsekin suuhun, omakin laittoi. Ei se silti ihan itse syönyt. Ja mitäpä siitä, oppi sit vuoden ikäisenä sen taidon. Tärkeintä on että lapsesta kasvaa monipuolisesti ja mielellään syövä tyyppi 🙂 Sama se, aloittaako ihan sormiruoalla tai soseilla, molemmattavat on aivan yhtä hyvin, jos lapselle sopii.
No aijaa. Ihanko totta!
Mut erona se et jotkut jaksaa lämmittää vielä niitä mössöjä 2 veelle ja itse ei kerkee syödä mitään. Kauhee rulianssi kun syötetään kesken kaiken sille yhdelle se vitun möhnä ja 30 min show. Meillä istutaan pöytään ja ja jo se alle 1 vee lappaa sen spaketin naamariin lusikka kourassa. Ite syön myös. En ole ketään missään syötellyt enkä lämmitellyt mitään. Ihme että olen neljä lasta näin saanut isoksi.
Ei, en vaan jaksa tajuta näitä mössön syöttäjiä jotka lämmittää taaperoille ruokia ihan ruokailuaikojen ulkopuolella, nukuttaa lapsiaan omaan sänkyyn 2 tuntia, lopettaa imetyksen kesken kun haluaa vapautta yms yms yms. Ei, en vaan tajua.
Sitten kitisette kun on niin rankkaa soseidenmössöjenne kanssa ja niiden hiton syöttöesitysten ja lämmitysrulianssin kanssa.
Minä, luuseriäiti, lämmitän kaupan ravinneköyhän (luomu)mössön 20-30 sek mikrossa (, joka tuhoaa kaikki loputkin hyvät asiat ruoasta). Sen jälkeen lämmitän oman ruoan, istun pöytään. Annan vauvalle yhden lusikan, otan itse yhden. Näin niin kauan, kunnes olemme molemmat syöneet. Jos vauva syö nopeammin, saatan antaa muutaman maissinaksun tai hedelmän palasen ja syön itse loppuun.
Niin mikä tässä minun tavassani tehdä asiat on niin hankalaa ja väärin?
Huh onneksi omat on tehty ennen sormiruokailua. Silloin tosin oli kestovaipat ja vessaviestintä joista sai tuntea huonommuutta.
Meidän lapset oppi syömään sillä kaavalla että lautaselle laitettiin harhautukseksi (varmaankin sitä sormi-)ruokaa ja samalla lapettiin puuroa tai sosetta naamaan mikä ehdittiin. Oli sitten kaupan tai omatekemää luomua tai kotiruokaa. Pikkuhiljaa siitä sitten halusivat syödä lusikalla itse. Ihan kaikki osaavat syödä nykyään.
Se on ensimmäisen vauvan kanssa vanhemmilla vielä se harhaluulo että kaikkea voi hallita.
Alue: Aihe vapaa
Pieni vinkki. Se on sormiruokailua, kun vauva syö itse lusikalla sitä sosetta.