Vihasin erossa exää vain viikon
Kommentit (14)
En edelleenkään pidä yhdestäkään exästäni. Outo oletus, että pitäisi suhtautua jotenkin myönteisesti. Teini-iän jutut ehkä erikseen, niitä voi jo muistella lämmöllä, empatialla ja säälinsekaisella lämpimällä empatialla.
Viha on vahva sana ja myös tunne. Tunteet on jo menneet eron hetkellä, siinä vaiheessa kun ero on koittanut.
En vihannut ollenkaan. Suhde tuli tiensä päähän. Ei ollut riitaisa ero, mutta ei erot varmaan koskaan mukavia ole.
Mies jätti toisen takia, yhdessä oltiin 21 vuotta.
Vihantunteet kestivät 3 vuotta. Raivo kesti noin ensimmäisen vuoden.
Vierailija kirjoitti:
En edelleenkään pidä yhdestäkään exästäni. Outo oletus, että pitäisi suhtautua jotenkin myönteisesti. Teini-iän jutut ehkä erikseen, niitä voi jo muistella lämmöllä, empatialla ja säälinsekaisella lämpimällä empatialla.
Viha on vahva sana ja myös tunne. Tunteet on jo menneet eron hetkellä, siinä vaiheessa kun ero on koittanut.
Tarkoitin lähinnä ensireaktiota kun toinen jättää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies jätti toisen takia, yhdessä oltiin 21 vuotta.
Vihantunteet kestivät 3 vuotta. Raivo kesti noin ensimmäisen vuoden.
"Viha ja raivo ovat saman tunneskaalan eri voimakkuuksia:
viha on perustunne, kun taas raivo on sen voimakkaampi, usein ulospäin purkautuva muoto. Viha voi syntyä esimerkiksi loukatuksi tulemisesta, ja sen taustalla voi olla monia muita tunteita, kuten pelkoa, pettymystä tai epävarmuutta. Raivo taas on voimakas suuttumuksen purkaus, joka voi ilmetä esimerkiksi kiivaana huutamisena, kiusaamisena tai impulsiivisena käytöksenä. "
No ehkä mulla on vihaa exää kohtaan vielä, kun ei ole muutakaan eikä neutraalia tunnetta. Surullinen olen kun meni miten meni.
ap
Sitten vika oli varmaan sinussa eikä hänessä.
En ole vihannut ketään existäni. Olen vaan ollut joskus enemmän ja joskus vähemmän surullinen erosta, mutta en kyllä muista tunteneeni vihaa edes silloin, kun olen tullut jätetyksi toisen naisen takia.
En päivääkään. Vihasin ihan tarpeeksi salaa vuoden ennen eroa. Tunnen vaan huojennusta.🤣🤣🤣🤣
En ole vihannut exää. Tienaan exän keksimillä pskajutuilla vieläkin. Kun kerron itsestäni samat pskajutut, saan tukirahat.
Vierailija kirjoitti:
En ole vihannut exää. Tienaan exän keksimillä pskajutuilla vieläkin. Kun kerron itsestäni samat pskajutut, saan tukirahat.
Exä onko arvokaskin?
En yhtään. Lähinnä oli vapauden ja helpotuksen tunteet. Istuin uudessa asunnossani ja ihmettelin vaan että kuinka hienoa kaikki oli. Ei enää tarvinnut koko aikaa muuttaa käyttäytymistään, keksiä valeita (pakko valehdella koska mitään mikä on totta ei uskota). Kokosin sängyn, asensin tietokoneen ja TV:n toimintakuntoon ja hain pitsaa. Ja ihme! Kukaan ei tullut ivailemaan mitä katson telkkarista tai arvostelemaan pitsaani.
Kohta olen muuten tilanteessa ettei exän kanssa tarvitse olla missään tekemisissä, edes muodollisesti.
Eron hetkellä oli neutraali olo. Myöhemmin tuli inho, kun kohteli lapsia huonosti. En ole halunnut olla missään tekemisissä hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
En edelleenkään pidä yhdestäkään exästäni. Outo oletus, että pitäisi suhtautua jotenkin myönteisesti. Teini-iän jutut ehkä erikseen, niitä voi jo muistella lämmöllä, empatialla ja säälinsekaisella lämpimällä empatialla.
Viha on vahva sana ja myös tunne. Tunteet on jo menneet eron hetkellä, siinä vaiheessa kun ero on koittanut.
Sulla on kai kuitenkin ollut lämpimiä tunteita heitä kohtaan?
En itse oikein osaa samaistua, kyllä siinä aina joku kipu on jäänyt eikä erot ole ollut helppoja. Oonhan mä niitä kuitenkin aidosti rakastanut eikä se lopu vaan koska suhde loppuu. Kaikkia ajattelen vaan hyvällä ja mä olen tosiaan kokenut pettämistä ja väkivaltaa. Kunpa oppiskin vihaamaan.
2 kk