Puoliensa pitäminen
Miten voi oppia pitämään puolensa? En osaa pitää puoliani, ja ihmiset kävelevät ylitseni, naljailevat minulle ja yrittävät hyväksikäyttää minua.
Lapsena minua vähäteltiin ja pilkattiin kotona vanhempani toimesta. Kun yritin pitää puoleni, siitä seurasi minulle suurta häpeän tunnetta, kun vanhempi naureskeli ja pilkkasi minua, ja muuta ikävää.
Terapiaan en pääse, olen yrittänyt. Omakustanteisesti ei ole varaa.
Kun eteen tulee tilanne, jossa minun pitäisi pitää puoleni verbaalisella tasolla, "jäädyn", enkä vain saa sanaa suustani. Nämä tilanteet ja niiden jälkipuinti mielessäni aiheuttavat vihaa muita ja itseäni kohtaan. Hyvin harva ihminen on oikeudenmukainen tällaista henkilöä kohtaan, joka ei osaa sitä itse vaatia. Onneksi heitäkin kuitenkin on.
Kommentit (15)
Sama vaiva. Jouduin työpaikkakiusatuksikin, minut savustettiin pihalle. Oli pakko lähteä oman mielenterveyteni vuoksi. Ikä ei ole auttanut asiaa, jo 40 mittarissa. Samanlainen vähättelevä kasvatus taustalla kuin sinullakin.
Ja kun kiltti nousee barrikadeille, niin siitä vasta haloo nouseekin,.
Onneks mäkin pääsin eroon ääliö veljestä ja sen narsisti vaimosta. En kaipaa niitä ihme tarinoiden keksijöitä. Haukkujia.
Opettele hiljalleen? Etene askel kerralla. Ei minulla muuta neuvoa ole antaa. Opettele ensin vaikka ystävien kanssa.
Olin (ja olen vähän edelleen) itse samanlainen. Pääsin itse terapiaan josta hyödyin kovasti, ap sinunkin kannattaa siis hakea kelakorvausta uudelleen ja vaikka vähän liioitella ongelmiasi jotta sinut ja hoidontarpeessa otetaan vakavasti.
Vielä pari vuotta sitten lähipiirini koostui epäkunnioittavista, hyväksikäyttävistä ihmisistä. Pikkuhiljaa opin laittamaan välit poikki tuollaisiin ihmisiin, vaikka se oli ihan uskomattoman vaikeaa. Minähän olin pitänyt heitä ystävinäni vuosikausia! Nykyään olen kuitenkin niin paljon vahvempi ihmisenä että pidän ystävinäni juurikin niitä harvinaisia hyviä ihmisiä, jotka ovat kilttejä myös niille jotka eivät osaa sitä kiltteyttä suoraan vaatia. Elämä on paljon helpompaa, kun ympärillä on pelkästään sellaisia tyyppejä jotka ansaitsevat todella minut ja kiltteyteni. Itsetunto ja omat rajat on onneksi sellaisia asioita joita voi kehittää ja opetella, eli et ole mitenkään toivottomassa tilanteessa. Olet jo ottanut sen ison ensimmäisen askeleen, kun olet ylipäätään tiedostanut ongelmasi ja tiedät jo teoriassa mitä sinun täytyy tehdä. Jos minäkin pystyin niin sinäkin pystyt. Tsemppiä, ansaitset elämääsi hyviä ihmisiä ja aitoja ystäviä koska olet selvästi sellainen itsekin<3
Tämä on hyvin yleistä. Eikä niillä pahoilla hyväksikäyttäjilläkään ole asiat ihan kunnossa.
Lue aiheesta kertovia kirjoja! Esim. Lujasti lempeä. Auttoivat minua suuresti.
Ei sinun ole pakko sanoa heille mitään takaisin, kunhan itse arvostat itseäsi vaikka et puolustautuisikaan. Ja etsi niitä hyviä ihmisiä elämääsi, epäystävälliset taas kannattaa jättää pois mikäli mahdollista :)
"Lapsena minua vähäteltiin ja pilkattiin kotona vanhempani toimesta."
Vai että toimesta. Toimesta-trolli siellä taas vain ahkeroi. Miksi et osaa kirjoittaa " Vanhempani vähättelivät ja pilkkasivat minua"? Mikä sinua vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
"Lapsena minua vähäteltiin ja pilkattiin kotona vanhempani toimesta."
Vai että toimesta. Toimesta-trolli siellä taas vain ahkeroi. Miksi et osaa kirjoittaa " Vanhempani vähättelivät ja pilkkasivat minua"? Mikä sinua vaivaa?
Kiusaajakin pelmahti paikalle. Ottaako noin koville, kun kiusattu alkaakin pitä puoliaan?
Pikkuhiljaa ja iän myötä, viimeistään silloin kun oma mieli menee riekaleiksi. Valitettavasti jotkut suuttuvat kohtuuttomasti rajojen laitosta - - > seuraa syyllistämistä, haukkumista, mustamaalaamista ja lisää pahaa oloa. Täytyy olla vahva, jotta sen jaksaa. Toisaalta taas siinäpähän paljastavat itsensä ja todellisen luonteensa. Nyt kun on some, niin siinä on se hyvä puoli, että viestit jäävät näkyviin. Valheet ja syytökset helpompi paljastaa.
Minulla sama vika. Mutta onnistuinpa kuitenkin katkaisemaan välit manipuloivaan sisareeni!