Lue keskustelun säännöt.
Omistusasunto ei kannata
13.07.2017 |
Vuokra nyt 650€/kk puoliksi puolison kanssa 325€/ naama. Mikäs asuessa, ylijäävät rahat rahastoihin ja sijoituksiin. Jos työttömyys iskee, yhteiskunnan tuet rientää apuun (työttömyysturva ja asumistuki) ja säästöillä ja sijoituksilla on puskuria monta vuotta elää. Toimeentulotukea ei tarvitse missään skenaariossa koska mahdolliset karenssit saadaan säästöistä heittämällä.
Ei järkeä omistusasunnossa. Vuokralla riskit muutenkin pienet. Ei tarvitse muuta kuin elellä ihmisiksi ja pitää kämppä kunnossa.
Nettovarallisuutta kun voi olla muutakin kuin asunto. Säästöjä ja sijoituksia toki kannattaa hajauttaa.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat juuri sanoivat, että parasta, mitä he tekivät, oli aloittaa omistusasuminen nuorena ja edetä yksiöstä isompaan.
Juuri möivät noin 120 neliöisen asuntonsa ja muuttaa pieneen kolmioon samassa kaupunginosassa, koska viettävät juuri eläköityään suurimman osan vuodesta mökillä.
Asunnonvaihdon jälkeen heille jäi 200.000€. Yhtiövastike on vain 160€, koska talossa on liikehuoneistoja alimmassa kerroksessa.
Me olemme edenneet myös pienemmästä suurempaan.
Asunnon arvonnoususta hyötyykin vasta vanhempiesi kaltaisessa tilanteessa eli silloin, kun vaihtaa isommasta pienempään tai vaihtoehtoisesti muuttaa halvemmalle seudulle. Ne vuosikymmenet, kun pääoma on ollut kiinni talon seinissä, se ei tuottanut lainkaan kassavirtaa.
Itse asiassa nousevat asuntojen hinnat ovat huono asia, mikäli mielii vaihtaa pikkuhiljaa isompiin asuntoihin. Otetaan pieni ajatusleikki:
Aloitushetkellä kaupungissa yksiöt maksavat 100k, kaksiot 200k ja kolmiot 300k. Henkilö ostaa ekaksi yksiön, sen jälkeen kaksion ja lopulta kolmion. Kuvitellaan, että asuntojen hinnat ovat nousseet aina 10% asuntojen vaihtojen välissä:
1. Henkilö ostaa yksiön hintaan 100k. Myöhemmin hän myy yksiönsä hintaan 110k. Hän muuttaa kaksioon, joka maksaa nyt 220k. Välirahaa maksettavaksi tulee siis 220k - 110k = 110k.
2. Nyt henkilö myy kaksionsa, jonka hinta on 220k * 1,1 = 242k. Hän muuttaa kolmioon, jonka hinta on nyt 300k * 1,1 * 1,1 = 363k. Välirahaa maksettavaksi tulee 363k - 242k = 121k.
3. Kaiken kaikkiaan henkilö on joutunut pulittamaan asunnoistaan siis 100k + 110k + 121k = 331k.
Otetaan nyt vaihtoehtoinen skenaario, jossa asuntojen hinnat laskevat aina 10% asuntojen vaihtojen välissä:
1. Henkilö ostaa yksiön hintaan 100k. Myöhemmin hän myy yksiönsä hintaan 90k. Hän muuttaa kaksioon, joka maksaa nyt 180k. Välirahaa maksettavaksi tulee siis 180k - 90k = 90k.
2. Nyt henkilö myy kaksionsa, jonka hinta on 180k * 0,9 = 162k. Hän muuttaa kolmioon, jonka hinta on nyt 300k * 0,9 * 0,9 = 243k. Välirahaa maksettavaksi tulee 243k - 162k = 81k.
3. Kaiken kaikkiaan henkilö on joutunut pulittamaan asunnoistaan siis 100k + 90k + 81k = 271k.
Eli nousevien hintojen markkinoilla kuvitteellinen henkilö on joutunut maksamaan 60k euroa enemmän asunnoistaan, vaikka hän olisikin aina myynyt hyvään voittoon edelliset kämppänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en nää järkeä maksaa vuokraa kun samalla rahalla lyhentää jo lainaa ja maksaa vastiketta. Voihan sitä silti sijoittaa sen ylijäävän rahan muuhun, ei ne ole mitään toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja jos ei asu liian kalliissa asunnossa tuloihinsa nähden.
No tietenkin jos lainan lyhennys + vastike on yhtä suuri kuin vuokra niin kannattaakin ostaa. Mutta ainakin pk-seudulla usein on sellainen tilanne, että lainan lyhennys + vastike voi olla useita satoja euroja vuokraa suurempi. Sitten vielä korkojen noustessa tuo erotus kasvaa entisestään, ellei lainaa ole keretty lyhentämään rutkasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä ap, kun ostat asunto-osakkeen, joudut osakkeen omistajana osallistumaan joka ainoan peruskorjauksen, kalliiden remonttien maksuun. Etenkään vanhaan kerrostaloasuntoon ei kannata sijoittaa. Vuokralainen ei maksa remontteja, korjauksia, huoltoja. Kaupunki on hyvä vuokranantaja, kun huolehdit vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta, niin ei ongelmia. Kuka haluaa maksaa omasta pussistaan kalliita remontteja. Vuokralla on huoleton. Eläkeläiset eli meidän perhe lähtee kohta Espanjaan pysyvästi.
Kyllä se vaan maksaa.
Markkinataloudessa vuokralainen maksaa asunnostaan vain sen verran, mitä muutkin vuokralaiset ovat valmiita maksamaan. Se, riittääkö tämä kattamaan remonttikulut pitkällä tähtäimella on ihan toinen juttu.
Voit kuvitella, mitä tapahtuisi, jos putkiremontin osuessa kohdalle, vuokranantaja läväyttäisi laskun vuokralaiselle, eli kaksinkertaistaisi vuokran puoleksitoista vuodeksi. Vaikka kämppä olisi kuinka hyvä, ei kukaan jäisi siihen, eikä kukaan tulisi tilalle, ennen kuin vuokra putoaisi markkinatasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä ap, kun ostat asunto-osakkeen, joudut osakkeen omistajana osallistumaan joka ainoan peruskorjauksen, kalliiden remonttien maksuun. Etenkään vanhaan kerrostaloasuntoon ei kannata sijoittaa. Vuokralainen ei maksa remontteja, korjauksia, huoltoja. Kaupunki on hyvä vuokranantaja, kun huolehdit vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta, niin ei ongelmia. Kuka haluaa maksaa omasta pussistaan kalliita remontteja. Vuokralla on huoleton. Eläkeläiset eli meidän perhe lähtee kohta Espanjaan pysyvästi.
Kyllä se vuokralainenkin vain helposti joutuu remonttien maksumieheksi. Nimittäin vuokranantaja todennäköisesti korottaa vuokraa, jos hänelle tulee remonttien myötä maksettavaksi huomattava määrä rahoitusvastiketta. Näin vuokranantaja huolehtii siitä, että hänen sijoitustoimintansa säilyy kannattavana. Täten vuokralainen käytännössä maksaa vuokranantajansa osuuden remonttikuluista tai ainakin huomattavan osan niistä ilman, että hänen oman omaisuutensa arvo kasvaisi kuten asunnon omistajalla.
Toki, mutta ei asunnon omistaja kovin mielivaltaisesti voi korottaa vuokraansa, vaikka remontit aiheuttaisivat suuren loven hänen lompakkoonsa. Samasta kaupunginosasta todennäköisesti kuitenkin löytyy hyvin asuntoja, joissa remonttikulut eivät vielä/enää rasita samalla lailla omistajaa, mikä heijastuu vuokratasossakin. Asunnot kun sattuu olemaan eri ikäisiä.
Tietysti kaikki asunnot kuluu ja pitkällä aikavälillä tämä heijastuu nousevina vuokrina. Omistajan on vaan paha pyytää kovin paljon markkinavuokria suurempaa vuokraa, vaikka hänen vuokratuottonsa olisikin surkea remonteista johtuen.
Hyvä että olette osanneet arvioida teille parhaan ratkaisun. Minä otin paljon velkaa ja ostin asunnon Helsingin keskustasta. Asuntojen arvonnousu kuitenkin kuittaa lainan korkomenot ja toivottavasti jään plussallekin. "Hukkaan" menee kuukausittain vain hoitovastike. Vuokraa Helsingissä maksaisin nelinkertaisen summan. Asunnonosto on minulle kannattavampaa. Kun tästä haluaa eroon, se onnistunee päivissä, ellei jopa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun kaksiossa aivan ydinkeskustassa 5 minuuttia Stockalta. Lainanlyhennys ja vastike on tyyliin 1400 mistä vastiketta alle 200. Vuokraa maksaisin saman verran. Kumpikohan tässä nyt sitten kannattaa?
Sirpa Helin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sirpa Helin kirjoitti:
Ihan loogisesti ajateltu. Rikkaiden piirissä onkin yleistä että varallisuus ei ole kiinni asunnoissa vaan sijoitusinstrumentit ovat erilaisia.
Me tavalliset työssäkäyvät pulliaiset taas rikastumme helpoiten nimenomaan omistusasumisen kautta; Et ottanut huomioon asunnon arvonnousua. Esimerkki: Olemme keskituloinen pari ja kaikki vanhuuden varalle tehty säästäminen on tapahtunut asuntojen hintojen nousun kautta. Jos tuon hintojen nousun muuttaisi asumiskuluiksi, olen asunut ilmaiseksi 20 vuotta Helsingin lähiöissä ja nyt 15 vuotta kantakaupungissa.
Koska teillä on hyvin edullinen vuokra ja ajattelette sijoitusasioita, suosittelisin teille asunnon ostamista sijoituskäyttöön; Hankkikaa vuokralainen itse (tai Vuokraturvan / sossun kautta). Saatte säännöllisen vuokratulon joka kuittaa lainalyhennyksen ja korot, sekä nautitte asunnon arvon noususta. Saatte myös lainakorkojen verovähennysedut. Jos sitten menee työ ja terveys niin voitte aina laittaa sijoitusasunnon lihoiksi (kannattaa tosin pitää ensin 2v omissa nimissä että voi myydä ilman myyntivoittoveroja).
Miettikää tämä asia nyt, koska tulossa on vielä useampi vuosi ennätyshalpoja korkoja. Parhaimmillaan säästätte asunnon lisäksi sellaisella pääomaturvatulla instrumentilla, josta voitte irrottaa pääoman heti halutessanne. Kun lainakorot aikanaan nousevat (arvio 4-6 vuotta), voitte siirtää tästä sijoituskorista isomman erän asuntolainen lyhentämiseen.
Tärkein neuvo kaikista on kuitenkin se, että ei mene rakennuttajien ja pankkien ansaan, jossa markkinoidaan asuntoja asumisen kuukausihinnan mukaan. Asunnon todellinen kokonaisarvo on aina tärkein, eikä se kuinka ison lainan saa tai paljon asuminen maksaa kuukaudessa. Rikastuminen ja köyhtyminen tapahtuu muualla.
Ai että asuu itse vuokralla ja ostaa sijoitusasunnon, jota vuokraa. Ei tässä ole verotuksellisesti mitään järkeä, koska vuokratulosta menee pääomavero 30% ja sijoitusasunnosta menee vastike, esim. 150 euroa. Jos maksat itse vuokraa saman verran kuin vuokralainen maksaa vuokraa sijoitusasunnosta, esim. tuo 650 euroa niin itse maksat 650 eur/kk ja sijoitusasunnon vuokratulosta jää käteen (650eur-150eur) x 0,7 = 350 eur/kk, eli menetät joka kuukausi 300 euroa. Kannattaa ostaa se oma asunto ensin omaksi, senkin arvo nousee siinä kuin sijoitusasunnonkin ja pääsee eroon vuokranmaksusta ja sitten ostaa sijoitusasunnon kun on oma asunto, näin ollen ei tarvitse maksaa vuokraa vaan saa vuokratuloja. Mieluummin ainakin itse nautin vuokratuloista kuin maksan vuokraa, eli maksatko vai saatko rahaa.
Ymmärrän kantasi, enkä kiistä näkemystäsi. Tarkennan asiaa vielä; AP haluaa nauttia nykyisestä hyvin edullisesta vuokrasta ja samalla huolehtia varallisuudestaan fiksusti. Elämisellä on aina kuluja asumismuodosta riippumatta (kulut voivat olla vuokran sijaan lainan korkoja, julkisivuremontteja yms).
Jos laskutoimitukset liikkuvat kuukausittaisten tulojen ja menojen mittakaavassa (ns. kädestä suuhun matematiikkaa) niin kannattaa jättää sijoitusasunto ostamatta. Jos kuitenkin on varallisuutta tai ylimääräisiä tuloja mitä halutaan järkevästi sijoittaa, on se yleensä hyvä vaihtoehto. Omasta vuokra-asumisesta ei tarvitse (eikä tapauskohtaisesti kannata) luopua.
Yksityinen vuokranantaja voi pyytää helposti melkoisia vuokria, joten tuota 650€ vertailuarvoa ei kannatta käyttää. Pikemminkin se on syy pitää nykyinen vuokra-asunto hallinnassa, vaikka sitten työhuoneena. Asuntojen hinnat kehittyvät turvatummin ja varmemmin kuin mikään muu sijoitusinstrumentti.
Voit kääntää ajatuksen niin, että onko varaa olla ottamatta asuntovelallisen palloa jalkaan? Huolettomalla vapaudella on pitkässä juoksussa kova hinta.
Raha ei ole korvamerkittyä.
On väärin ajatella yksinkertaisesti, että vuokralla asuja maksaa rikkaalle vuokralordille ja omistusasuja säästää fiksusti omaan taskuun. Asumisen kuukausikulut ovat lähes samoja, mutta asuntosäästäjä toimii asuessaan matalan riskin ja korkean tuotto-odotuksen sijoittajana. Vuokralla asuva ei kanna sijoituksen riskejä mutta ei myöskään pääse nauttimaan asunnon todennäköisestä arvonnoususta. Vapaus maksaa.
Suurten kaupunkien ulkopuolelta asunnon ostaneet voisivat olla eri mieltä. Myös esimerkiksi vuonna 1989 pääkaupunkiseudulta ostetun asunnon hinta romahti muutamassa vuodessa parhaillan 50 % ja vasta vuonna 2006 tällaisen asunnon reaalihinta vastasi ostohetkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 vuotta sitten ostin Sörnäisistä yksiön hintaan 107000. Pari vuotta myöhemmin myin sen hintaan 132000. Millaiset tuotot niille teidän sijoituksille on parissa vuodessa tullut?
Vierailija kirjoitti:
Itse asun kaksiossa aivan ydinkeskustassa 5 minuuttia Stockalta. Lainanlyhennys ja vastike on tyyliin 1400 mistä vastiketta alle 200. Vuokraa maksaisin saman verran. Kumpikohan tässä nyt sitten kannattaa?
Ihme juttu, kun tällä palstalla kaikki maksavat lyhennystä ja vastiketta maksimissaan vastaavan asunnon vuokran verran. Tuossa on esimerkiksi hyväkuntoinen kaksio kantakaupungissa: https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/helsinki/13767505 vuokrattavana hintaan 1380 €/kk. Kivenheiton päästä löytyy samankokoinen ja ikäinen hyväkuntoinen kaksio: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13745131 myyntihintaan 458 000.
Uusien asuntolainojen keskikorolla (1,1%) ja 25 vuoden laina-ajalla pelkät lyhennykset tuolle myytävälle kaksiolle olisi 1 750 €/kk ja päälle vielä hoitovastike 276 eli reilu 2 000 euroa kuukaudessa. Omistusasujan menot ovat siis aluksi noin 600 euroa kuukaudessa enemmän.
Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy runsaasti nimenomaan kantakaupungista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
11 vuotta sitten ostin Sörnäisistä yksiön hintaan 107000. Pari vuotta myöhemmin myin sen hintaan 132000. Millaiset tuotot niille teidän sijoituksille on parissa vuodessa tullut?
Vuosi sitten ostin Lemminkäistä à 13 € per osake. Kesäkuussa myin pois à 26 € per osake, eli voittoa +100 %.
Kyllä muutkin osaa rusinanpoiminnan.
Vuokralla olen itse ja omistan monta lähes velatonta sijoitusasuntoa joista juoksee rahaa tililleni joka kuukausi paljon enemmän kuin minä omaa vuokraani maksan. Loistava järjestely, olen tyytyväinen!
Ei minulla ole halua eikä varaakaan ottaa yli 500.000 euron asuntolainaa, ja haluan kuitenkin asua Helsingin kantakaupungissa enkä missään lähiössä. Vuokralla siihen on varaa. Nyt asun Ullanlinnassa, vuokra on kohtuullinen. Sijoituskämppäni omistan halvemmilta alueilta ja varallisuus vain kasvaa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että olette osanneet arvioida teille parhaan ratkaisun. Minä otin paljon velkaa ja ostin asunnon Helsingin keskustasta. Asuntojen arvonnousu kuitenkin kuittaa lainan korkomenot ja toivottavasti jään plussallekin. "Hukkaan" menee kuukausittain vain hoitovastike. Vuokraa Helsingissä maksaisin nelinkertaisen summan. Asunnonosto on minulle kannattavampaa. Kun tästä haluaa eroon, se onnistunee päivissä, ellei jopa päivässä.
Minkälaiset tulot sulla on, kun sait velkaa yli 500 k€:n kämppään? Sitä halvemmalla ei hyviltä alueilta juuri asuntoja saa, ainakaan muita kuin putkiremontoimattomia katutason yksiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asun kaksiossa aivan ydinkeskustassa 5 minuuttia Stockalta. Lainanlyhennys ja vastike on tyyliin 1400 mistä vastiketta alle 200. Vuokraa maksaisin saman verran. Kumpikohan tässä nyt sitten kannattaa?
Ihme juttu, kun tällä palstalla kaikki maksavat lyhennystä ja vastiketta maksimissaan vastaavan asunnon vuokran verran. Tuossa on esimerkiksi hyväkuntoinen kaksio kantakaupungissa: https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/helsinki/13767505 vuokrattavana hintaan 1380 €/kk. Kivenheiton päästä löytyy samankokoinen ja ikäinen hyväkuntoinen kaksio: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13745131 myyntihintaan 458 000.
Uusien asuntolainojen keskikorolla (1,1%) ja 25 vuoden laina-ajalla pelkät lyhennykset tuolle myytävälle kaksiolle olisi 1 750 €/kk ja päälle vielä hoitovastike 276 eli reilu 2 000 euroa kuukaudessa. Omistusasujan menot ovat siis aluksi noin 600 euroa kuukaudessa enemmän.
Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy runsaasti nimenomaan kantakaupungista.
Sinänsä tuo 600 euroa olisi melko vähän, jos ottaa huomioon, että tuolla asunto olisi tosiaan maksettu 25 vuoden päästä ja vuokrat tuppaavat nousemaan vuosittain.
Toisaalta 1100 (+ vastike) euroa kuukaudessa vuokraa 460 000 euron asunnosta on kyllä todella vähän (3,5% vuokratuotto olisi realistisempi), eikä asuntolainojen korko tule pysymään 25 vuotta 1,1%. Eli realistisesti ajateltuna omistusasujan kuukausirasite on selvästi enemmän kuin 600 euroa vuokralla-asujaa korkeampi.
Kaikki lopulta pohjautuu siihen, kuinka suuren tuoton saat 25 vuoden aikana tälle sijoittamallesi erotukselle verrattuna omistusasunnon arvonnousuun (pl. remontit) Jos ne sijoittaa pankkitilille, se kaksio Sörnäisissä oli varmasti parempi vaihtoehto. Jos sijoittaa osakkeisiin, Varpaisjärven rivarikolmiossa oli parempi olla vuokralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sirpa Helin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sirpa Helin kirjoitti:
Ihan loogisesti ajateltu. Rikkaiden piirissä onkin yleistä että varallisuus ei ole kiinni asunnoissa vaan sijoitusinstrumentit ovat erilaisia.
Me tavalliset työssäkäyvät pulliaiset taas rikastumme helpoiten nimenomaan omistusasumisen kautta; Et ottanut huomioon asunnon arvonnousua. Esimerkki: Olemme keskituloinen pari ja kaikki vanhuuden varalle tehty säästäminen on tapahtunut asuntojen hintojen nousun kautta. Jos tuon hintojen nousun muuttaisi asumiskuluiksi, olen asunut ilmaiseksi 20 vuotta Helsingin lähiöissä ja nyt 15 vuotta kantakaupungissa.
Koska teillä on hyvin edullinen vuokra ja ajattelette sijoitusasioita, suosittelisin teille asunnon ostamista sijoituskäyttöön; Hankkikaa vuokralainen itse (tai Vuokraturvan / sossun kautta). Saatte säännöllisen vuokratulon joka kuittaa lainalyhennyksen ja korot, sekä nautitte asunnon arvon noususta. Saatte myös lainakorkojen verovähennysedut. Jos sitten menee työ ja terveys niin voitte aina laittaa sijoitusasunnon lihoiksi (kannattaa tosin pitää ensin 2v omissa nimissä että voi myydä ilman myyntivoittoveroja).
Miettikää tämä asia nyt, koska tulossa on vielä useampi vuosi ennätyshalpoja korkoja. Parhaimmillaan säästätte asunnon lisäksi sellaisella pääomaturvatulla instrumentilla, josta voitte irrottaa pääoman heti halutessanne. Kun lainakorot aikanaan nousevat (arvio 4-6 vuotta), voitte siirtää tästä sijoituskorista isomman erän asuntolainen lyhentämiseen.
Tärkein neuvo kaikista on kuitenkin se, että ei mene rakennuttajien ja pankkien ansaan, jossa markkinoidaan asuntoja asumisen kuukausihinnan mukaan. Asunnon todellinen kokonaisarvo on aina tärkein, eikä se kuinka ison lainan saa tai paljon asuminen maksaa kuukaudessa. Rikastuminen ja köyhtyminen tapahtuu muualla.
Ai että asuu itse vuokralla ja ostaa sijoitusasunnon, jota vuokraa. Ei tässä ole verotuksellisesti mitään järkeä, koska vuokratulosta menee pääomavero 30% ja sijoitusasunnosta menee vastike, esim. 150 euroa. Jos maksat itse vuokraa saman verran kuin vuokralainen maksaa vuokraa sijoitusasunnosta, esim. tuo 650 euroa niin itse maksat 650 eur/kk ja sijoitusasunnon vuokratulosta jää käteen (650eur-150eur) x 0,7 = 350 eur/kk, eli menetät joka kuukausi 300 euroa. Kannattaa ostaa se oma asunto ensin omaksi, senkin arvo nousee siinä kuin sijoitusasunnonkin ja pääsee eroon vuokranmaksusta ja sitten ostaa sijoitusasunnon kun on oma asunto, näin ollen ei tarvitse maksaa vuokraa vaan saa vuokratuloja. Mieluummin ainakin itse nautin vuokratuloista kuin maksan vuokraa, eli maksatko vai saatko rahaa.
Ymmärrän kantasi, enkä kiistä näkemystäsi. Tarkennan asiaa vielä; AP haluaa nauttia nykyisestä hyvin edullisesta vuokrasta ja samalla huolehtia varallisuudestaan fiksusti. Elämisellä on aina kuluja asumismuodosta riippumatta (kulut voivat olla vuokran sijaan lainan korkoja, julkisivuremontteja yms).
Jos laskutoimitukset liikkuvat kuukausittaisten tulojen ja menojen mittakaavassa (ns. kädestä suuhun matematiikkaa) niin kannattaa jättää sijoitusasunto ostamatta. Jos kuitenkin on varallisuutta tai ylimääräisiä tuloja mitä halutaan järkevästi sijoittaa, on se yleensä hyvä vaihtoehto. Omasta vuokra-asumisesta ei tarvitse (eikä tapauskohtaisesti kannata) luopua.
Yksityinen vuokranantaja voi pyytää helposti melkoisia vuokria, joten tuota 650€ vertailuarvoa ei kannatta käyttää. Pikemminkin se on syy pitää nykyinen vuokra-asunto hallinnassa, vaikka sitten työhuoneena. Asuntojen hinnat kehittyvät turvatummin ja varmemmin kuin mikään muu sijoitusinstrumentti.
Voit kääntää ajatuksen niin, että onko varaa olla ottamatta asuntovelallisen palloa jalkaan? Huolettomalla vapaudella on pitkässä juoksussa kova hinta.
Raha ei ole korvamerkittyä.
On väärin ajatella yksinkertaisesti, että vuokralla asuja maksaa rikkaalle vuokralordille ja omistusasuja säästää fiksusti omaan taskuun. Asumisen kuukausikulut ovat lähes samoja, mutta asuntosäästäjä toimii asuessaan matalan riskin ja korkean tuotto-odotuksen sijoittajana. Vuokralla asuva ei kanna sijoituksen riskejä mutta ei myöskään pääse nauttimaan asunnon todennäköisestä arvonnoususta. Vapaus maksaa.
Suurten kaupunkien ulkopuolelta asunnon ostaneet voisivat olla eri mieltä. Myös esimerkiksi vuonna 1989 pääkaupunkiseudulta ostetun asunnon hinta romahti muutamassa vuodessa parhaillan 50 % ja vasta vuonna 2006 tällaisen asunnon reaalihinta vastasi ostohetkeä.
Olet oikeassa. Argumentissasi on kuitenkin kaksi ulkoista ilmiötä, joista toinen on jo poistettu:
1) Asunto kannattaa ostaa keskeiseltä paikalta (Kehä I sisäpuolelta). Ulkoinen tekijä voi romahduttaa asunnon muualla. Esimerkiksi Salon asuntojen hintaromahdus kun Nokia otti ja lähti.
2) 90 -luvun laman aikana asuntovarallisuuden arvo romahti koska markka ensin devalvoitiin ja sitten se päästettiin kellumaan. Nyt kun kuulumme laajempaan talousalueeseen ei tuollaista kuppausta voi tehdä ilman todella laajaan kansainvälistä suhmurointia.
Jos valmistaudut kohtaan 1 etkä pelkää kohdan 2 tapahtuvan uudelleen. Ei ole syytä pelätä asuntosijoittamista.
Juu on iha hirveän vaikea valinta haluanko maksaa 2000e/kk vuokraa vaiko 1200e/kk lainaa kartuttaen samalla omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä ap, kun ostat asunto-osakkeen, joudut osakkeen omistajana osallistumaan joka ainoan peruskorjauksen, kalliiden remonttien maksuun. Etenkään vanhaan kerrostaloasuntoon ei kannata sijoittaa. Vuokralainen ei maksa remontteja, korjauksia, huoltoja. Kaupunki on hyvä vuokranantaja, kun huolehdit vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta, niin ei ongelmia. Kuka haluaa maksaa omasta pussistaan kalliita remontteja. Vuokralla on huoleton. Eläkeläiset eli meidän perhe lähtee kohta Espanjaan pysyvästi.
Kyllä se vuokralainenkin vain helposti joutuu remonttien maksumieheksi. Nimittäin vuokranantaja todennäköisesti korottaa vuokraa, jos hänelle tulee remonttien myötä maksettavaksi huomattava määrä rahoitusvastiketta. Näin vuokranantaja huolehtii siitä, että hänen sijoitustoimintansa säilyy kannattavana. Täten vuokralainen käytännössä maksaa vuokranantajansa osuuden remonttikuluista tai ainakin huomattavan osan niistä ilman, että hänen oman omaisuutensa arvo kasvaisi kuten asunnon omistajalla.
Toki, mutta ei asunnon omistaja kovin mielivaltaisesti voi korottaa vuokraansa, vaikka remontit aiheuttaisivat suuren loven hänen lompakkoonsa. Samasta kaupunginosasta todennäköisesti kuitenkin löytyy hyvin asuntoja, joissa remonttikulut eivät vielä/enää rasita samalla lailla omistajaa, mikä heijastuu vuokratasossakin. Asunnot kun sattuu olemaan eri ikäisiä.
Tietysti kaikki asunnot kuluu ja pitkällä aikavälillä tämä heijastuu nousevina vuokrina. Omistajan on vaan paha pyytää kovin paljon markkinavuokria suurempaa vuokraa, vaikka hänen vuokratuottonsa olisikin surkea remonteista johtuen.
Itse asiassa voi aika vapaasti nostella kunhan vuosimaksimit ei ylity.
Köyhien puheita tuommoiset, ettei omistusasunto kannata. Parempi väki haluaa asua jossain muualla kuin vuokraloisten keskellä.
Vierailija kirjoitti:
11 vuotta sitten ostin Sörnäisistä yksiön hintaan 107000. Pari vuotta myöhemmin myin sen hintaan 132000. Millaiset tuotot niille teidän sijoituksille on parissa vuodessa tullut?
Kaveri osti 5 vuotta sitten asunnon ja nyt on myymässä, koska muuttaa muualle töiden perässä. Ongelmana vain naapuri, joka vuokraa kämppää kelagoldilaisille ja kukaan ei tietenkään halua ostaa kaverin kämppää. Hinta on 20k€ pienempi kuin mitä itse maksoi kämpästä eikä siltikään mene kaupaksi. Aika hyvät tuotot ja omistusasuminen kannattaa eiks nii
Vierailija kirjoitti:
Köyhien puheita tuommoiset, ettei omistusasunto kannata. Parempi väki haluaa asua jossain muualla kuin vuokraloisten keskellä.
Mikä estää naapuriasi vuokraamasta asuntoaan vuokraloisille? Siinä sitten olet jumissa asuntosi kanssa ja saat kuunnella eläintarhaa joka päivä
Meillä ainakin kannattaa asua omassa kun laina on jo maksettu vuosia sitten. Vastike+vedet+autopaikka+laajakaista 320e. Samankokoinen vuokra-asunto samalla sijainnilla on n.1000e.
Talo on uudehko ja hyvinhoidettu niin ei ole paljoakaan remppakuluja. Pienkerrostalo eli tässä on 10 asuntoa. Hyvät naapurit.
Sijainti on todella hyvä niin ei tarvitse pelätä että ei saisi omia takaisin varsinkin kun meidän jälkeen tähän taloon muuttaneet ovat maksaneet n.100 000e enemmän vastaavasta asunnosta eli arvonnousu ok.
Ja lisäksi on puolen miljoonan sijoitukset. En ihan heti vuokralle menisi paitsi etelän aurinkoon talveksi kunhan nuorin lapsikin muuttaa pois kotoa.