Koiranpentu pian yksin työpäivän ajan?
Koiran hankkiminen on vain suunnitteluasteella, mutta nyt mietityttää se, etten voi jäädä töistä todennäköisesti kahta viikkoa pidemmäksi ajaksi pois pennun saapuessa. Onko aivan tuhoontuomittu ajatus, että tuossa ajassa luovutusikäinen pentu tottuisi olemaan noin 8h yksin? Olen ottamassa koiraa yksin, joten ei ole puolisoa tai muuta, joka voisi tulla aikaisemmin töistä, enkä minä voi koiran takia irtisanoutua - palkattoman vapaankin saaminen on epätodennäköistä.
Kokemuksia ja mielipiteitä?
Kommentit (45)
Minulla on onneksi 10 minuutin työmatka ja kavereiden näkemiset (näihinkin voisin ottaa usein koiran mukaan) ja shoppailut hoidan yleensä viikonloppuisin, joten viikolla töiden ja nukkumisen ulkopuolelle jäävän ajan voisin viettää melkeinpä täysin koiran kanssa, ruokakaupassa (max 10 minuuttia, tien toisella puolella) käymistä lukuunottamatta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni koiranomistaja käy töissä ja monessa ammatissa ei kesälomakaan välttämättä ole tuota kahta viikkoa pidempi. Eläkkeellekö asti pitäisi odottaa?
Jos tilanne on se, ettei pennun koulutukseen ehdi panostaa, niin sitten pitää odottaa eläkkeelle. Kyseessä ei ole esine vaan elävä olento.
Vastuullinen kasvattajakaan tuskin suosittelisi sinulle pentua. Sen sijaan olisi kenties järkevämpää etsiä jo vanhempi koditon koira, jolla ei ole käytöshäiriöitä. On monia 2-3 vuotiaita, joilla elämä edessä, mutta moni joutuu luopumaan esim muuton takia.
8 tuntia töissä/opiskelemassa on kyllä valtaosalla 18-65 -vuotiaista arkitodellisuutta, sillä sen pituisia ne työpäivät Suomessa ovat. En usko, että koiria olisi esim. vain pitkäaikaistyöttömillä, kotiäideillä tai opettajilla, joilla on tarpeeksi pitkät kesälomat.
Mutta ei joka perheessä kaikki ole poissa kahdeksaa tuntia virka-aikaan.
Meillä 3 koiraa, eikä niiden ole koskaan tarvinnut olla yksin kotona ( ilman ihmisiä) yli r tuntia. Aikuiset vuorotyöläisiä ja koululaisilla eri mittaisia päiviä.
En todellakaan ottaisi. Koiraa, jos se joutuisi olemaan. Säännöllisesti yksi 8h päiviäEli yksin elävä ja itsensä elättävä ihminen ei voi ottaa koiraa?
Olet oikeassa, mutta laajentaisin ajatusta niin, että mikä tahansa perhe, jossa koiraa joudutaan pääsääntöisesti pitämään yli 4-5h yksin = ei koiraa.
Se on elävä olento, joka tarvitsee seuraa ja myös mahdollisuuden päästä vessaan. Asiaan voi vaikuttaa esim lajitoverilla ja ulkotarhalla tai hoitajalla.
Vierailija kirjoitti:
No niin, pelkäänkin, että aika on liian lyhyt. Miten te muut koiranpennun ottaneet työssäkäyvät olette asian järjestäneet? Oletteko saaneet pidemmän loman vai pääseekö joku muu kotiin aikaisemmin töistä tms?
ap
Kesällä tulossa pentu ja mahdollisuus tehdä etätöitä ja meillä saa myös ottaa koiran mukaan töihin. Edellisen pennun kohdalla kävin ruokatunnilla pissattamassa ja ruokkimassa.
Meille on tulossa myös pentu. Otamme miehen kanssa vuosilomaviikon peräkkäin. Voin käydä töistä tarvittaessa lounastauolla kotona, on etätyömahdollisuutta ja mahdollista ottaa pentu töihin, työnantaja ja työkaverit suhtautuvat positiivisesti. Myöhemmin on ajatuksena ottaa kaveri koiralle. Aloitamme yksinoloharjoitukset heti koiruliinin tullessa pikkuhiljaa. Koira on nyt pääharrastus seuraavat vuodet.
Ei kukaan tässä koiranpitäjiä viikonlopuista arvostellut. Lasketaans nuo viikon tunnit siis 120h, joista olet töissä 40h, työmatkalla 5h (laskin 30min suunta), kaupassa 1h, kaljalla 1h, nukkumassa 40h. 33h jäisi jäljelle siitä 120:stä, jos lasketaan vaikka näin positiivisen kaavan mukaan. Sitten erikseen, jos menee vaikka kaverille illaksi, käy kaupungilla, leffassa, mitä nyt vaan. Kiva tietysti jos ei sen 40h duunin ja 40h yön lisäksi tee mitään extraa ilman koiraa (epäilen), mutta on se silti aika vähän sille elävälle olennolle omistettua aikaa.