Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Sukulaiseni todennäköisesti tulee mun luo käymään jouluna, avopuoliso kuoli äskettäin. Tulee varmaan Tapaninakin ja ihan kiva, vaikka hänessä on niitä kurjiakin puolia.
Hiukan askarruttaa se että luultavasti ei tuo mitään tullessaan.
Joululahjat kyllä tuo.
Ei sen puoleen että tarttisi tuoda.
Teenhän ne ruoat kuitenkin, joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sin tätä ketjua lukiessa, että eksäni oli loppujen lopuksi melkoinen lokki. Olin sinisilmäinen, tyhmä ja nuori enkä saanut suutani auki oikein.
Olin noin 20 paikkeilla ja opiskelin, kun seurustelin tämän urhon kanssa. Äijä oli noin 5 vuotta vanhempi - oli vakiduuni ja hyvä palkka, mutta oli alkoholisti. Majaili aina luonani ja kuka loppupeleissä siivosi, pesi pyykit, passasi ja osti ruoat? Minäpä hyvinkin ja opiskelijan tuloilla ei naurattanut.
- Pyysin toisinaan voisko hän maksaa ruoat - osti pari mikropitsaa jääkaappiin, itselleen lavan kaljaa.
- Baarissa tilasi pelkästään itselleen drinkkejä - itse jouduin omani maksamaan mikä oli minulle OK, mutta ei siinä vaiheessa kun äijällä itsellään loppui rahat ja maksatti viimeisillä pennosillani tilaamaan hänellekin!
- Baarirallin jälkeen käytiin tilaamassa ruokaa. Tai no, minä tilasin, ja äijä söi minun lautaselta hyvällä omatunnolla myös. Ihan sama olinko tilannut pitsaa tai kebabbia, niin närppi ateriastani eikä ollut aikomustakaan tilata omaansa.
- Jos tein viikonlopun aikana ruokaa ajattelen, että syön siitä vielä viikollakin (siis silloin kun tiesin hänen lähtevän työmatkalle), niin eiköhän lokki vetänyt vuoat ja kattilat kerralla tyhjiksi ja kehui vielä, miten ruokaa oli riittävästi.
- Ei osallistunut sähkö- tai vesilaskuihin, vaikka käytännössä asui luonani.
- Nakitti toisinaan hänen alle kouluikäiselle lapselleen lapsenvahdiksi ja jouduin hänellekin ostamaan saunalimut, välipalat yms, koska "sähän käyt kumminkin kaupassa/ei mulla itselläni ole nyt rahaa"! En voinut jättää ostamattakaan, koska ei se lapsen vika ollut, jos toinen on törppö.Lapsenvahdiksi "nakitti" muutaman kerran niin, että heräsin yöllä ja huomasin äijän olevan poissa. Baaristahan se löytyi, kun aloitin puhelin rumban. Kerran lapsensa heräsikin, ja yritin itkevää lasta rauhoitella kun ei isää löytänyt. Eikä edes tuolloin äijä ollut halukas tulemaan kotiin "keksi jotain, kyllä se rauhoittuu".
Kerran taas olin saanut itseni laitettua valmiiksi, kun äijä ilmoitti ettei lapsenvahti pääsekään tulemaan, joten MINUN pitäisi jäädä kotiin. Intti vielä vastaan, ettei hän voi jäädä kun on jo kyyti ja kaverit tulossa. Niin, eipä mullakaan niitä kavereita ollut oottamassa, mutta minkäs teet kun äijä käytännössä hyppäsi liikkuvan auton kyytiin ja häipyi. Kävin myös monen monta kertaa lapsensa kanssa puistoissa, uimahallissa, kirjastossa yms, kun ukko ei ollut halukas lähtemään tai makasi darrassa.
Eli maksoin nuokin uimaliput, pillimehut yms, enkä niistä saanut ikinä mitään takaisin enkä kehdannut jättää lähtemättä, kun oltiin (tai äijä oli) suurieleisesti luvannut lapselle, milloin mennään uimaan. Ei siinä nyt vikaa ollut kun tykkäsin touhuta tämän lapsen kanssa, mutta ei se olisi minun tehtäväni edes ollut elättää ja kasvattaa.Kävimme myös kerran reissussa siten, että lapsensa oli mukana. Oltiin sovittu että majapaikka maksetaan puoliksi, mutta mitä vielä. Tiskillä äijä kuiskasi, että onko mulla rahaa maksaa koko majoitus. Olin niin tyrmistynyt etten saanut sanaa suustani ja kiltisti maksoin, kun ei siinä vaiheessa voinut oikein perääntyä koska maksamista olisi tullut peruuttamattomasta varauksesta. Jäipä sitten itseltäni ostosten teot väliin, kun varaamani käyttörahat meni majoituksen maksuun. Muistan myös elävästi tilanteen, miten lapselle tuli paha mieli kun ei saanut mitään muistoa reissulta, kun äijä ei ollut kerrassaan mitään halukas ostamaan lapselleen. Ei edes niistä vaivaisista kolikkoautomaateista 2 euron palloa.
Ero tuli tuon jälkeen, kun silmät avautuivat reissun aikana. Kyllä oli niin typerä olo itselläni, että annoin asioiden mennä noinkin pitkälle.
Minullakin ex maksatti ostoksiaan. Mutta kaiken huippuna, jos minullakaan ei ollut rahaa, niin suuttui minulle.
Ainakin opin tuosta suhteesta jotain. En ikinä lainaa rahaa kenellekään, enkä maksa kenenkään ostoksia enää ikinä.
Eikös se Apulanttu-yhtye ole lokki lokin päällä? Eli pahin lokki.
Vierailija kirjoitti:
Ex poikaystävä jotenkin siirtyi luokseni asumaan kun olin 18v. Hänen (äitinsä omistassa) kämpässä oli sähköt katkaistu. Aikuinen 26v. ukko. Alussa joutui maksamaan asumisen omasta pussisa (minä sai, opintolainan käyttööni, äiti maksoi vuokran 332€,jota kela tuki 170€) hävetti ku vanhemmat tuli kylään ja joka kerta äijä selitti kuinka hyvä kämppä , hyvällä alueella..
No valmistuin ja piti muuttaa opiskelijaasunnosta pois. Muutimme kaksioon, molemmat maksoi 280€ vuokraa, oman osan,sähkö puokkiinjne. Ekan puolen vuoden jälkeen selvisi että mies ei ollut maksanut omaa osaansa, koska "ei tykkää maksaa vuokraa" Niin ei ole tarvinut äidille maksaa. Vuosi meni ok ja taas sama homma! Ero tuli onneksi muista syistä. Kuulin kyliltä, että selittää kaikille että MINÄ olen jättänyt vuokria maksamatta. Ja hän joutuu nyt ne maksamaan kun jäi asuntoon.
Suhteen aikana minä maksoin 80% ruokaostokset. Jöb joskus nosti 20€ ja käytiin kaupassa ja hän kauhisteli ruan hintaa.eipä sillä 20€ edes paljoa saanut.
Nyt hän asuu yksinhuoltajaäidin kanssa, valmis koti, pyykinpesu ja ruokaa. Eikä varmasti maksa asumisesta mitään :D
Löytyihän kirjoitukseni.
Rahaa meni myös muiden naisten tatuointejen maksuun, tämän kuulin jälkeen päin.
Nuoruuden tyhmyyttä sain vielä maksuhäiriö merkinnän, kun otin hänen ostaman vanhan auton nimiini,lupasi maksaa vakuutukset ja verot. (20v minulla jäi kuukaudeksi 90e)
Hän vuokrasi suhteen loppuvaiheessa soittokämppää porukalla, joku 10 tyyppiä jakoi vuokran 400e/kk,hän oli se jonka nimissä vuokrasopimus.
Kun rahat oli loppu ja viikonloppuna keikka toisella puolella Suomea, niin kaikki kävivät maksamassa osuutensa hälle. Ja niin oli matkakassa kasassa. Sitten tuli säännöllisesti häätöuhka soittokämpästä, kun vuokrat maksamatta 2-3 kuukaudelta. Maksoi ne sitten kerralla, olihan se helppoa, kun asunnon vuokraa ei maksanut ja ruuat ostin minä.
Siskonsa oli kyllästynyt pummimiseen, sano kerrankin suorat sanat mennä omaan kotiin syömään omia ruokia.
Tuli tämä ketju mieleeni tänään kun sain vihaisen soiton kälyltäni "Miksi ette ole mökillä, mun äiti ja isä ajoi sinne iahn turhaan".
Tämä mökki on siis vain minun ja mieheni itse ostama ja omistama ja veljeni ja tämän perhe ovat olleet aina silloin tällöin kylässä. Veljen appikset eivät ole käyneet koskaan ennen, kälyni oli vain antanut heille osoitteen ettei heidän tarvitse maksaa hotellia kun tulevat pääkaupunkiseudulle pariksi päiväksi. ja tämä oli tietysti minun vikani vaikka kukaan ei ollut kysynyt minulta lupaa tähän, saati sitten edes ilmoittanut asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljeni exä ei ostanut lapsille yhtään mitään. Ja tarkoitan, että ei todellakaan yhtään mitään. Jopa 3 euron karkkirahan leirille jouduimme me lapsille antamaan. Virallisesti lapset olivat äidillään, käytännössä lapset olivat äidillään 2 yötä viikossa. Näin siis yli 10 vuotta.
Tämä nainen sanoi tosissaan, että lapsilisät ja elarit ovat hänen rahojaan, hänen palkkansa lastensa hoidosta.
Tässä todella lyhyt kuvaus. Voisin kirjoittaa kirjan kaikista näistä vuosista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla aina punainen lamppu syttyy pään päällä kun joku ehdottomasti toteaa "Minä en siitä niin paljoa suostu maksamaan". Siis ei puhuta mistään rembrandeista nyt vaan käytöstä/käyttöesineistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuli tämä ketju mieleeni tänään kun sain vihaisen soiton kälyltäni "Miksi ette ole mökillä, mun äiti ja isä ajoi sinne iahn turhaan".
Tämä mökki on siis vain minun ja mieheni itse ostama ja omistama ja veljeni ja tämän perhe ovat olleet aina silloin tällöin kylässä. Veljen appikset eivät ole käyneet koskaan ennen, kälyni oli vain antanut heille osoitteen ettei heidän tarvitse maksaa hotellia kun tulevat pääkaupunkiseudulle pariksi päiväksi. ja tämä oli tietysti minun vikani vaikka kukaan ei ollut kysynyt minulta lupaa tähän, saati sitten edes ilmoittanut asiasta.
Olikohan ihan noin..? Vai antoiko miehesi luvan? Muuten kyllä vaikuttaa turhan erikoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tämä ketju mieleeni tänään kun sain vihaisen soiton kälyltäni "Miksi ette ole mökillä, mun äiti ja isä ajoi sinne iahn turhaan".
Tämä mökki on siis vain minun ja mieheni itse ostama ja omistama ja veljeni ja tämän perhe ovat olleet aina silloin tällöin kylässä. Veljen appikset eivät ole käyneet koskaan ennen, kälyni oli vain antanut heille osoitteen ettei heidän tarvitse maksaa hotellia kun tulevat pääkaupunkiseudulle pariksi päiväksi. ja tämä oli tietysti minun vikani vaikka kukaan ei ollut kysynyt minulta lupaa tähän, saati sitten edes ilmoittanut asiasta.
Olikohan ihan noin..? Vai antoiko miehesi luvan? Muuten kyllä vaikuttaa turhan erikoiselta.
Silti,ei se ole pelkän miehen mökki ja jos avaimet ovat kotona jne. Kai ois sanonut että "sopiiko kun..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tämä ketju mieleeni tänään kun sain vihaisen soiton kälyltäni "Miksi ette ole mökillä, mun äiti ja isä ajoi sinne iahn turhaan".
Tämä mökki on siis vain minun ja mieheni itse ostama ja omistama ja veljeni ja tämän perhe ovat olleet aina silloin tällöin kylässä. Veljen appikset eivät ole käyneet koskaan ennen, kälyni oli vain antanut heille osoitteen ettei heidän tarvitse maksaa hotellia kun tulevat pääkaupunkiseudulle pariksi päiväksi. ja tämä oli tietysti minun vikani vaikka kukaan ei ollut kysynyt minulta lupaa tähän, saati sitten edes ilmoittanut asiasta.
Olikohan ihan noin..? Vai antoiko miehesi luvan? Muuten kyllä vaikuttaa turhan erikoiselta.
Nämä ovat minun puoleni sukulaisia. Veljeni vaimon vanhemmat. En oikein tajua miksi olisivat edes miehelleni soittaneet? Eivätkä soittaneet, eikä mies ollut antanut lupaa. Emme elä enää 1800-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tämä ketju mieleeni tänään kun sain vihaisen soiton kälyltäni "Miksi ette ole mökillä, mun äiti ja isä ajoi sinne iahn turhaan".
Tämä mökki on siis vain minun ja mieheni itse ostama ja omistama ja veljeni ja tämän perhe ovat olleet aina silloin tällöin kylässä. Veljen appikset eivät ole käyneet koskaan ennen, kälyni oli vain antanut heille osoitteen ettei heidän tarvitse maksaa hotellia kun tulevat pääkaupunkiseudulle pariksi päiväksi. ja tämä oli tietysti minun vikani vaikka kukaan ei ollut kysynyt minulta lupaa tähän, saati sitten edes ilmoittanut asiasta.
Olikohan ihan noin..? Vai antoiko miehesi luvan? Muuten kyllä vaikuttaa turhan erikoiselta.
Sisälukutaito hakusessa? Vaiko lokki joka saapui kirkuen paikalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lenkillä ja kävelin sataman kautta, eräs lokkeilusta tunnettu puolituttu nainen huusi nimeäni ravintolalaivasta. Menin juttelemaan ja nainen ehdotti että hae tuoppi, istu seuraksi. Sanoin ettei ole rahaa mukana mutta istuin kuitenkin, jolloin nainen soitti johonkin ja nousi samalla pöydästä, käveli pois ingooraten minut täysin. Myöhemmin kuulin ettei seurani ollut enää kiinnostanut koska olin rahaton, en siis ollut voinut tarjota hänelle juomaa. Menee kuulemma usein vähillä varoilla baariin tai terassille, lipittää hitaasti yhtä lonkeroa ja vaanii uhria jolta voisi pummia lisää juomia.
Maksoin sisareni ulos perheemme mökistä kun vanhempieni oli pakko laittaa se myyntiin. Myös sisarellani oli mahdollisuus lunastaa mökki.
Nyt kun se on meidän hän on loukkaantunut että teimme hänen entisestä huoneesta toisen lapsemme huoneen. Se olisi kuulemma pitänyt pitää hänen huoneenaan ja ennallaan.
Hän myös suuttui kun ei voi käyttää mökkiä enää silloin kun haluaa jos meillä on suunnitelmia olla mökillä.
Itse sain tarpeekseni ja ilmoitin että voin myydä mökin hänelle siihen hintaan jolla vanhempani olivat sen minulle myyneet. Hän ei halunnut koska mökistä aiheutuuniin paljon kuluja..
Tätä ketjua on ollut hauska lukea, kiitos tästä! Ajattelin myös itse osallistua.
Perushyväksikäyttö on varmasti se että olin opiskeluaikoina se ainut kenellä oli auto. Aina juhlien loputtua piti koukata sieltä täältä, "heittää kotiin matkaan varrella" vaikka ajoa olis tullut mulle esim. 30min lisää yöllä. Nämä opiskelukaverit aina lounailla papattivat kuinka kauheaa on autojen päästöt ja kuinka turhaa on omistaa auto kun asuu Helsingin keskustassa. No ilmainen kyyti silti aina kelpasi. Huikattiin vain lopuksi "kiitti paljon, tarjoon sulle joskus drinkin!" Sitä tarjoamista ei koskaan tullut.
Tästä voi joku tunnistaa mutta sama se. Minulla on yksi lapsuuden"ystävä" josta kuulen vasta aina kun hän haluaa hyötyä minusta jotenkin. Asutaan eri paikkakunnilla. Hän sanoi vierailevansa Helsingissä kun on siellä risteilyllä ja tarvisi sen jälkeen yöpaikkaa ennenkuin juna lähtee seuraavana päivänä omaan kotiin. No toki kaveria jeesin, mutta pyysi että minä "koukkaan" keskustasta. No kaikkihan sen tietää miten ruuhka-aikana Helsingissä koukataan laivaterminaalista...Meni varmaan 2h yhteensä matkoihin häntä hakiessa. Ja taas palkka? Ei niin mtn, ei edes tuliaisia laivalta. Noh ei se mtn, ajattelin onhan kyseessä lapsuudenkaveri.
Mutta toinen kerta samaiselta "ystävältä": hän oli ollut häissämme. Koska kyseessä oli maistraattivihkiminen, peruskaava on hyvin lyhyt. Kirjoitin itse maistraatin henkilölle puheen, jonka halusin luettavan häissä. Kaveri oli puheesta liikuttunut ja laittoi siis viestiä minulle, voisiko saada puheen käyttöönsä omiin häihinsä. Noh ajattelin miksipäs ei, onhan omsta häistämme jo useampi vuosi enkä sillä mitään tee. Lisäksi ajattelin jee, pääsen häihin pitkästä aikaa. Lähetin siis puheen. No arvaatte varmaan sainko kutsun häihin? :D en tietenkään.
Kolmas kerta: monen vuoden jälkeen sain viestin kun hän oli huomannut että olen myös lapsuuden kotipaikkakunnalla käymässä. Hän oli mm. facen mukaan tavannut toista yhteistä ystäväämme. Olin iloinen: mukavaa hän haluaa varmaan nähdä minutkin! No vielä mitä, viestissä sanoi huomanneensa että olemme samassa paikassa, mutta onkin jo huomenna lähdössä pois ettei ehtisi tavata. Sen sijaan hän halusi mainostaa minulle uutta rikastumisenkeksintöään: hän oli liittynyt verkostofirmaan tms jossa kaupitellaan jotain huuhaata ja tällä hän aikoo pois oravanpyörästään. Ja tietenkin halusi minut ensimmäiseksi asiakkaakseen. Että semmoinen ystävyys meillä.
Minulla on sellainen ammatti, josta monet haluavat hyötyä; kyselevät vinkkejä akuutteihin tilanteisiin yms. Ennen viestit sentään naamioitiin niin että kysyttiin eka muka jotain kuulumisia, mutta nykyään kysytään vaan suoraan se hyötymiskysymys kaunistelematta. Nykyään olen päättänyt, että jos vuosien jälkeen "ystävän" ensimmäinen yhteenotto on vain hyötymismielessä, aijon hänet poistaa sosiaalisen median kanavistani. Tuollainen "ystävyys" saa mennäkin.
Kämppis piti itsestään selvänä, että toisen kämppiksen tavarat ovat myös hänen: kahvinkeitin, vedenkeitin, mikro, pölynimuri ja siivoustarvikkeet, myös polkupyörää lainasi ahkerasti. Itse ei koskaan ostanut esim.tiskiainetta, vaikka oli itse työssäkäyvä ja muut opiskelijoita. Ei myöskään siivonnut yhteisiä tiloja koskaan, kun 'en mää täällä jaksa siivota', kuitenkin valitti yhteisten tilojen likaisuudesta!