Päiväkoti uhmaa hoitajavaihdoksella sairaan lapsen lääkärinlausuntoa - "saattaa vaarantaa pojan loppuelämän"
Kommentit (140)
Onko tämä se sama juttu kun palstalla jokin aika sitten pyöri aloitus adressista että lapsella täytyy pysyä hoitaja? Kuulostaa samalta tapaukselta...
WT-idiootti soittaa Ilta-Puluun, kun ei taas mennyt niin kuin olisi pitänyt hänen mielestään mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on noinkin haastava, onko hänen paikkansa "normaalissa" päiväkodissa?
Tätä olin itsekin tulossa ihmettelemään. Ja miten tosiaan sitten koulussa, jossa on ihan uudet ihmiset ja opettajatkin vaihtuvat?
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla päiväkodin versio tapahtumista. Ymmärrän, että vanhempien huoli on kova, mutta tavallisessa päiväkodissa ei voi järjestää kaikkea yhden lapsen ehdoilla. Jos vanhemmat haluavat että lapsella on sama hoitaja elämän loppuun asti, niin silloin heidän on palkattava sellainen. Ei kunnan työntekijää voida vaatia omistautumaan yhdelle lapselle, kun päiväkodissa on aika paljon muitakin lapsia.
Harvoista kunnista tai kaupungeista löytyy erityislapsille (etenkään noin haastaville) juuri oikeanlaista päiväkoti- tai eskariryhmää, vaikka tietysti pitäisi. Oman avustajan ja tutun aikuisen (sten) rooli on silloin hirmu tärkeä. Jatkuvasti on lapsia, jotka tarvitsisivat pienryhmän, mutta jos ei ole, niin ei ole. Pienryhmiä poistetaan koko ajan, vaikka olisi kaikkien etu, että niitä oli tarvitseville, eikä integroitaisi niin innokkaasti.
Vanhempien huolen tutun hoitajan puutteesta ymmärrän todella hyvin. Työskentelen itse erityisen haastavien lasten parissa, ja myönnän että lapsen ja hoitajan henkilökemioilla ja tutun hoitajan osaamisella on hyvin suuri merkitys lapsen pärjäämisen ja kehittymisen kannalta.
Vanhempia on turha syyllistää tai vaatia pitämään lapsi kotona, jos ei päiväkoti " kelpaa". Kaikilla lapsilla on oikeus päivähoitoon, ja siihen, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Myös erityislapsen kannalta on tosi tärkeää, että hän saa mahdollisuuden myös päivähoitoon, koska se on osa kuntoutumista ja lisää mahdollisuuksia kasvaa "kunnon kansalaiseksi". Ei palata enää siihen, että sairaat tai haastavat lapset eristetään kotiin tai laitokseen.
Toisaalta nään kyllä mahdollisuden siinäkin, että lapsi sopeutetaan uuteen ryhmään, uusiin aikuisiin ja lapsiin. Jossain vaiheessa tutusta hoitajasta luopuminen tulee kuitenkin eteen. Vaikea vaan sanoa mikä juuri tän lapsen tilanne on, onko uudessa ryhmässä oikeasti osaavaa ja hyvällä asenteella olevaa porukkaa, vai koetaanko siellä lapsi liian haasteelliseksi.
Yksi, ehkä toimiva juttu voisi olla se, että vanha hoitaja "saattelee" lapse uuteen ryhmään. Eli on siellä aluksi mukana, ja samalla perehdyttää uuden porukan lapsen juttuihin, ja siirtymästä ei tule niin hankalaa. Se voisi olla kaikille hyvä.
Omassa työssäni olen huomannut, että positiivinen suhtautuminen lapseen kantaa kauas, ja helpottaa lopulta sekä lapsen että hoitavien aikuisten työtä.
Öööh... vanhempien kannattaisi palkata oma henkilökohtainen avustaja, joka pysyy loppuelämän lapsen rinnalla. Vai kannattaisiko äidin lopettaa työnteko ja keskittyä itse lapseensa?
Hyi miten inhottava tilanne tällä hoitajalla. Hänen harteilleen on lastattu lapsen koko tulevaisuus tuolla "saattaa vaarantaa pojan loppuelämän"-sitaatilla :(
Minä sain tekstistä käsityksen että ko. pojalla on oma avustaja joka siirtyy eskariin mukana, mutta myös hoitajan halutaan siirtyvän?
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä juttuja, jossa ei edes voida kuulla toista osapuolta vaitiolovelvollisuden vuoksi. Eiköhän korkeasti koulutetuilla lääketieteilijöillä olisi varaa palkata lapselleen vakihoitaja. Tai ainakin eregia kannattaisi keskittää tilanteen hoitamiseen, tutustumiseen jne., eikä valittamiseen.
Näin saadaan paremmin klikkejä, kun saadaan luotua mielikuva isosta, pahasta päiväkodista.
Vierailija kirjoitti:
Öööh... vanhempien kannattaisi palkata oma henkilökohtainen avustaja, joka pysyy loppuelämän lapsen rinnalla. Vai kannattaisiko äidin lopettaa työnteko ja keskittyä itse lapseensa?
Kun ei se oma avustaja pääse päiväkotiin eikä kouluun. Ja äitihän on enää osa-aikatyössä juurikin lapsen takia.
Päiväkoti tai päivähoito ei vaan halua joustaa eikä varsinkaan tehdä yhteistyötä.
Helsingin varhaiskasvatusvirasto toimii turhan usein periaattella "lapset on kestäviä, kyllä ne joustaa ja sopeutuu".
Meillekin tarjottiin aikoinaan päivähoitopaikkaa päiväkodista, jossa koko henkilöstö vaihtui koko ajan, johtajaa myöten.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä se sama juttu kun palstalla jokin aika sitten pyöri aloitus adressista että lapsella täytyy pysyä hoitaja? Kuulostaa samalta tapaukselta...
Sama tuli mieleen mutta muistelin että siinä oltiin hoitaja siirtämässä pois ja sitä vastustettiin? Todella samanalaiselta vanhemmalta kuitenkin kuulostaa tämä, kuvittelee että lapsen rakas hoitaja on hänen omaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
No onpa kyllä tapaus. Yleensähän eskarissa työskentelee kaksi opettajaa ja yksi hoitaja eli tuon muutoksen myötä se mahdollisesti vakituisena työskentelevä hoitaja pitäisi yhtäkkiä vuodeksi siirtää pois toisen tieltä pienempien ryhmään. Vanhemmat eivät myöskään tunnu ymmärtävän, että henkilökunta usein valikoituu eri ikäryhmiin juuri oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Kyllä se vaikuttaa koko ryhmän toimintaan, jos yhtäkkiä 3-5-vuotiailla työskennellyt siirtyy vuodeksi eskariin ja toisinpäin. Toiminta on kuitenkin todella erilaista tuossa siirtymässä.
Toisaalta eskarissa ja tuon hoitajan omassa ryhmässä voi olla juuri sopivat tiimit. En itsekään haluaisi yhden lapsen takia vuodeksi siirtyä pois mahtavasta tiimistä sekoittamaan pakkaa. Päiväkodin toiminnan on kuitenkin tarkoitus olla pedagogista varhaiskasvatustoimintaa ja hyvin toimiva ja motivoitunut tiimi on siinä avainroolissa. Ei se kellekään ole ihanteellista, jos henkilökunta siirtyilee ryhmästä toiseen vuorovuosin.
Meillä sekoitetaan pakka 1-2 vuoden välein, kaikki vaihtaa ryhmää jossain kohtaa. Se on toimivin systeemi ja siinä opitaan toimimaan tiiminä kaikkien kanssa. Se että sulla on työkaverin kanssa kivaa ei välttämättä ole töiden kannalta toimivinta ja yleensä jos ollaan yhdessä 10 vuotta niin tulee jo niin kalkkeutuneet tavat toimia että niitä on vaikea muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööh... vanhempien kannattaisi palkata oma henkilökohtainen avustaja, joka pysyy loppuelämän lapsen rinnalla. Vai kannattaisiko äidin lopettaa työnteko ja keskittyä itse lapseensa?
Kun ei se oma avustaja pääse päiväkotiin eikä kouluun. Ja äitihän on enää osa-aikatyössä juurikin lapsen takia.
Päiväkoti tai päivähoito ei vaan halua joustaa eikä varsinkaan tehdä yhteistyötä.
Helsingin varhaiskasvatusvirasto toimii turhan usein periaattella "lapset on kestäviä, kyllä ne joustaa ja sopeutuu".
Meillekin tarjottiin aikoinaan päivähoitopaikkaa päiväkodista, jossa koko henkilöstö vaihtui koko ajan, johtajaa myöten.
Äidin pitää priorisoida. Kumpi on lapselle vaarallisempaa, uudet kuviot uudessa eskarissa, vai kotiopetus ja mahdollisesti vähemmän sosiaalisia virikkeitä. Tai ne virikkeet on vanhempien aktiivisuuden varassa. Eikä siellä päiväkodissa ole vanhempien palkkaama avustaja, vaan kunnan tarjoama, joka nyt ei siirry uuteen paikkaan.
Päiväkodin johtajalla ei ole velvollisuutta johtaa toimintaansa yhden lapsen periaatteella. Vanhemmilla taas on velvollisuus omaan jälkikasvuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööh... vanhempien kannattaisi palkata oma henkilökohtainen avustaja, joka pysyy loppuelämän lapsen rinnalla. Vai kannattaisiko äidin lopettaa työnteko ja keskittyä itse lapseensa?
Kun ei se oma avustaja pääse päiväkotiin eikä kouluun. Ja äitihän on enää osa-aikatyössä juurikin lapsen takia.
Päiväkoti tai päivähoito ei vaan halua joustaa eikä varsinkaan tehdä yhteistyötä.
Helsingin varhaiskasvatusvirasto toimii turhan usein periaattella "lapset on kestäviä, kyllä ne joustaa ja sopeutuu".
Meillekin tarjottiin aikoinaan päivähoitopaikkaa päiväkodista, jossa koko henkilöstö vaihtui koko ajan, johtajaa myöten.
Äidin pitää priorisoida. Kumpi on lapselle vaarallisempaa, uudet kuviot uudessa eskarissa, vai kotiopetus ja mahdollisesti vähemmän sosiaalisia virikkeitä. Tai ne virikkeet on vanhempien aktiivisuuden varassa. Eikä siellä päiväkodissa ole vanhempien palkkaama avustaja, vaan kunnan tarjoama, joka nyt ei siirry uuteen paikkaan.
Päiväkodin johtajalla ei ole velvollisuutta johtaa toimintaansa yhden lapsen periaatteella. Vanhemmilla taas on velvollisuus omaan jälkikasvuunsa.
Lapsen tapauksesta on asiantuntijat ottneet kantaa. Ei se vangempien näkemys ole yksin heidän.
Missä se lukee että muut lapset kärsii jos tää lapsi tuo ryhmään tutun avustajan? Näkisin että hehän siitä eniten hyötyvät.
Ongelmallista tuossa jutussa on juuri se, ettei vanhempien kertomuksesta varmasti välity kaikkia päätökseen vaikuttaneita asioita eikä päiväkodin johtaja voi niitä kertoa. Esimerkiksi varsin tavallinen tilanne päiväkodeissa on, että eskariryhmissä työskentelee esiopettajan (jota ei tietenkään voi pois siirtää) lisäksi yksi lastenhoitaja. Nämä lastenhoitajat ovat usein siirtyneet eskarihommiin siksi, että heillä on mahd. jo ikää tai muuten vaan selkä-, olkapää-tms. vaivoja joiden vuoksi eivät pysty työskentelemään fyysisesti raskaammissa pienempien ryhmissä.
Jos nyt tuon lapsen ryhmän lastenhoitaja siirtyisi tämän mukana eskariin niin eskariryhmän hoitajan pitäisi siirtyä vastaavasti pienempien ryhmään - entä jos tämä ei em. syystä onnistu? Kenkää eskarin lastenhoitajalle, tai pakkosiirto johonkin kauempaan eskariin josta sitten toinen hoitaja pakkosiirrolla lapsen lähtöpäiväkotiin... alkaa mennä vaikeaksi. Lapsen vanhemmat nyt tietysti miettivät asiaa vain oman lapsensa etua ajatellen. Tai mitäs jos eskariryhmän Riitta-hoitaja onkin ekaluokkalaisen ADHD-poikansa yh eikä voi vaihtaa kauempaan päiväkotiin koska ei sieltä ehtisi hakea lastaan ip-kerhosta työpäivän jälkeen, eskarissa taas on työkavereiden kanssa vuorot saatu sovittua siten ettei Riitan tarvitse olla viiteen asti... ja niin edelleen. Asiaan voi vaikuttaa miljoona yksityiskohtaa ja olennaista on se, että päätöksen tekee se taho joka nämä tuntee eli pk:n johto ja tarvittaessa johtajan esimies. Mediaan vieminen ei tee muuta kuin luo negatiivisia mielikuvia.
Hoitaja on varmaan laskenut päiviä, että raskas hoidettava siirtyy seuraavien hoitajien vastuulle, vaikka rakas olisikin.
Vanhemmat vaikuttavat siltä, että heille ei varmasti ole helppo sanoa totuutta, vaan pitää kierrellä ja kaarrella. Nyt päiväkodin johtaja on tulilinjalla, kun kaikki hoitajat ovat vetäytyneet hänen selkänsä taakse. "Kyllähän mä tulisin sinne mutku se johtaja, ei sille viitti sanoa..."
Jospa hoitajalla ei riitä koulutus eskariin? Sosionomin AMK antaa pätevyyden vain sinne 5v.asti, ei enää esikoululaisiin.
No se että se tuttu hoitaja ei siirry tarkoittaa takapakkia tälle lapselle ja sen lisäksi raskasta vuotta niille eskarin muille lapsille, joille jää nyt vähemmän aikaa ja työrauhaa ja huomiota kuin jos se tuttu hoitaja siirtyisi.
Oon kehitysvammaisten aikuisten kanssa töissä ja voin jo nyt sanoa, että tulevaisuus tulee olemaan todella karu tälle perheelle. Hyvä jos saa valita oman asuinpaikkansa, harvoin sitäkään. Näitä kaikesta valittavia vanhempia tulee meilläkin vastaan, silloin aina miettii, että mikseivät hoida itse? Yleensä ongelma on se, etteivät vanhemmat ole pystyneet hyväksymään lapsensa sairautta, vaan odottavat yhä ihmeparantumista.
Vierailija kirjoitti:
No se että se tuttu hoitaja ei siirry tarkoittaa takapakkia tälle lapselle ja sen lisäksi raskasta vuotta niille eskarin muille lapsille, joille jää nyt vähemmän aikaa ja työrauhaa ja huomiota kuin jos se tuttu hoitaja siirtyisi.
Sitten lapsi ei sovellu sinne eskariin. Eikös lapsella ollut takana jotain osastojaksoja tms? Ei kuulosta multään pikku jutulta. Sääli muita eskarin lapsia, sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Hoitaja on lääke
Jatkuvuus tärkeintä
Itse ei hoida lastaan
No kyllä hoitaa - jos nyt tulit lukeneeksi jutun.
Vierailija kirjoitti:
No se että se tuttu hoitaja ei siirry tarkoittaa takapakkia tälle lapselle ja sen lisäksi raskasta vuotta niille eskarin muille lapsille, joille jää nyt vähemmän aikaa ja työrauhaa ja huomiota kuin jos se tuttu hoitaja siirtyisi.
Anteeksi, kuinka?
Käy sääliksi lapsen hoitajaa tuon jutun perusteella. Vaikka selvästi onkin pidetty tyyppi, niin varmasti myös tosi raskaassa asemassa, jos on tosiaan ainoa, joka lasta pystyy hoitamaan.
Eikö tuossa tilanteessa olisi parempi, jos alettaisiin etsiä keinoja tehdä pehmeä siirtymä hoitajalta toiselle, eikä väännettäisi siitä, että vain yksi ihminen kelpaa. Varsinkin, kun se yksi ihminenkin on vain ihminen, joka ei voi aina olla paikalla vain sitä yhtä lasta varten.