Pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa
Muutamassa maassa luetaan pientä kieltä pakkokielenä, mutta niissä on siihen pätevät perusteet:
- Islannissa luetaan pakollisena jotain skandikieltä, koska Islannissa ei pienenä maana voi opiskella kovinkaan montaa alaa, joten he turvautuvat jatko-opinnoissa muihin skandimaihin, lähinnä Tanskaan
- Irlannissa luetaan iiriä, mutta se on irlantilaisten oma alkuperäinen kieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt
Pakkoruotsin kaltaista pakkokieltä (joka ei ole alkuperäiskieli tai jatko-opinnot mahdollistava kieli) ei ole missään muualla.
Kommentit (159)
Vuonna 2015 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen ruotsin opiskelun vapaaehtoistamisesta äänin 134-48. Koska eduskunta edustaa Suomen kansaa, on tästä pääteltävissä, että noin 67 prosenttia Suomen kansasta ei kannata ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta. Selvä enemmistö siis.
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Kertokaapa minulle, miksi niin moni tässäkin ketjussa näytti luulevan, että pakkoruotsin kaltainen järjetön järjestely olisi jossain muuallakin.
Missä ovat opinnäytteet, artikkelit ja poliittiset kannanotot, joissa kerrotaan todellinen tilanne? Tai siis miksei niitä ole?
Nämä eivät ymmärtäneet aloituksen pointtia. Aika moni luulee, että tässä puhutaan maiden virallisten kielten määrästä, vaikka aloituksella ei ollut sen kanssa varsinaisesti mitään tekemistä, tai sitten puhutaan peruskouluasteen pakollisista kielistä, jotka kuitenkin usein ovat valinnaisia tiettyjen kielten välillä. Mutta ei taida löytyä todisteita siitä, että jossain maassa on opiskeltavat tiettyä määrättyä virallista kieltä joka ikiselä kouluasteella.
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Virossa koulu voi päättää venäjän pakolliseksi, mutta se ei ole kaikille pakollinen
Virossa on venäläinen passiton vähemmistö joka ei saa maan kansalaisuutta ilman eestin kielen tutkintoa. Tarkoitat tälle vähemmistölle tarkoitettua koulua. Virolaiset eivät joudu opiskelemaan pakkovenäjää.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Virossa koulu voi päättää venäjän pakolliseksi, mutta se ei ole kaikille pakollinen
Virossa on venäläinen passiton vähemmistö joka ei saa maan kansalaisuutta ilman eestin kielen tutkintoa. Tarkoitat tälle vähemmistölle tarkoitettua koulua. Virolaiset eivät joudu opiskelemaan pakkovenäjää.
On koulukohtaisia valintoja. Ne voi kiertää vaihtamalla koulua.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Kertokaapa minulle, miksi niin moni tässäkin ketjussa näytti luulevan, että pakkoruotsin kaltainen järjetön järjestely olisi jossain muuallakin.
Missä ovat opinnäytteet, artikkelit ja poliittiset kannanotot, joissa kerrotaan todellinen tilanne? Tai siis miksei niitä ole?
Nämä eivät ymmärtäneet aloituksen pointtia. Aika moni luulee, että tässä puhutaan maiden virallisten kielten määrästä, vaikka aloituksella ei ollut sen kanssa varsinaisesti mitään tekemistä, tai sitten puhutaan peruskouluasteen pakollisista kielistä, jotka kuitenkin usein ovat valinnaisia tiettyjen kielten välillä. Mutta ei taida löytyä todisteita siitä, että jossain maassa on opiskeltavat tiettyä määrättyä virallista kieltä joka ikiselä kouluasteella.
Folktinget ja pakon puolustajat ovat väittäneet, että pakkoruotsin kaltainen järjestely olisi esim. Sveitsissä, Kanadassa, Belgiassa jne. Tämä on ollut tietoista valehtelua, jota media ja pakkoruotsin opettajat ovat jatkaneet. On syntynyt valtaisa väärinymmärrys.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2015 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen ruotsin opiskelun vapaaehtoistamisesta äänin 134-48. Koska eduskunta edustaa Suomen kansaa, on tästä pääteltävissä, että noin 67 prosenttia Suomen kansasta ei kannata ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta. Selvä enemmistö siis.
Vaikka mielipiteeni näköjään poistui heti, niin sanon edelleen,että juuri tässä on se 'villakoiran ydin':eduskuntamme Arkadianmäellä koostuu nyt ja koostui silloinkin kun tuo äänestys oli, pääosaltaan suomea äidinkielenään puhuvista kansanedustajista.
Heistä suurin osa siis ei halunnut ,että ruotsi muutettaisiin valinnaiseksi kieliaineeksi maamme peruskoulujen opetusohjelmassa.
Mikäli olisivat halunneet,se olisi jo poistunut.
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Asialliset kommenttini poistuvat muutamassa minuutissa, miksi/kuka?
No asialla on tietenkin se kaikille täällä tutuksi käynyt 'Hyshys'-toimikunta varmaankin taas.Kuinkas muutenkaan .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdit Belgian. Ja muutaman muun maankin.
Belgiassa on kielisuhteet niin tasan että hallitusta ei saatu pariin vuoteen kasaan koska kieliryhmät ovat niin eripuraisia keskenään.
Voi hyvä tavaton tätä ihmisten tietämättömyyttä. Just, kielistähän ne riitelivät ainoastaan. Ei mitään poliittista eripuraa....
T. Belgiassa asuva (lapset lukee pakkoranskaa koulussa ja kukaan ei valita)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdit Belgian. Ja muutaman muun maankin.
"Muutamassa muussa maassa" on kielialueet. Suomen kaltaista keinotekoista kaksikielisyyttä ei ole missään muualla.
Ja Suomen kielipolitiikan älyttömyyden huippu on se, että koko valtakunnan laajuisesti ainoa virallinen kieli on ruotsi eikä suomi.
Enemmän Suomessa on kielialueita kuin muualla maailmassa. Täällä katukyltitkin menee lain mukaan mikä kieli on kunnassa enemmistökielenä. Belgiassa ja Sveitsissä joutuu opiskelemaan maan muita virallisia kieliä. Ei suomi ole tässä mikään ainutlaatuinen poikkeus. Meillä on neljä vuodenaikaa ja kaksi kieltä ja se on vain hyväksyttävä. Ap on onneksi jo sen ikäinen ettei esimerkiksi kouluruotsi ole hänelle enää ajankohtainen, joten kannattaisi unohtaa koko asia ettei tarvitse mieltään jatkuvasti pahoittaa. Tai sitten muutat tänne ulkomaille kuten minä.
Pakkoasevelvollisuutta ei ole muualla EU:ssa.
Ei myöskään mielipidevankeja muualla EU:ssa.
"Vuonna 2015 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen ruotsin opiskelun vapaaehtoistamisesta äänin 134-48. Koska eduskunta edustaa Suomen kansaa, on tästä pääteltävissä, että noin 67 prosenttia Suomen kansasta ei kannata ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta. Selvä enemmistö siis."
Tästä ei voi päätellä muuta kuin sen, että puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattavat ns. pakkoruotsia.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että non 75% suomenkielisistä haluaa eroon pakkoruotsista. Tämä ei kuitenkaan poliitikoille käy. Syytä ei yleensä kukaan yksittäinen poliitikko halua kertoa.
Belgian tilannetta koskeva viestini "katosi". Kuka pelkää faktoja?
Belgia on selkeästi jakautunut
- hollanninkielinen pohjoisosa
- ranskankielinen eteläosa
- pieni saksankielinen kaistale idässä
Hollanninkielisillä alueilla elää 58 % väestöstä, ranskankielisillä 31 %, kaksikielisen Brysselin asukkaita on 10 % ja saksankielisiä n. 0,7 % asukkaista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Belgia
Belgiassa on siis kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Sekä ranska että saksa ovat maailmankieliä, niitä ei voi verrata pieneen kieleen kuten ruotsi.
Folktinget on omassa propagandassaan toistuvasti nostanut Belgian keskusteluun Sveitsin ja Irlannin sekä Luxemburgin ohella. Sveitsissä ja Belgiassa on kuitenkin selkeästi omankieliset alueet, englanninkielisessä Irlannissa elvytetään esivanhempien puhumaa iiriä eikä Luxemburg oikeastaan ole maa vaan kaupunki, joka on mm. täysin riippuvainen ympäröivien maiden koulutustarjonnasta, oma yliopistokin syntyi vain muutama vuosi sitten eikä siellä voi opiskella kuin kieliä ja oikeustiedettä.
Missään näistä maista ei ole edes pakollista virkapakkovähemmistökieltä kaikille korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille kuten meillä on pakollinen virkaruotsi.
Tuore selvitys kieltenopetuksesta EU:ssa, kertoo, ettei mitään pakkoruotsiin verrattavaa ole muualla:
English is mandatory in most of the education systems that stipulate a particular foreign language that all students have to study. All students must learn English in 13 countries or regions within the European Union, as well as Switzerland, Iceland, Liechtenstein, the former Yugoslav Republic of Macedonia and Norway. In most cases, English is the first language that students have to learn.
French is the first mandatory language in Belgium (German-speaking and Flemish Communities) and some Cantons in Switzerland. It is the second mandatory language in Cyprus, Luxembourg and some Cantons in Switzerland. In most of these countries or regions within countries, French is one of the state languages (see Figure A1). Similarly, German is compulsory in those countries where it is one of the state languages, namely in Luxembourg, as well as in all non-German speaking regions in Switzerland.
Less widely spoken languages are rarely compulsory. Only Finland and Iceland specifies some Nordic languages as mandatory for all students, due to historical or political reasons.
Mahdolliset pakolliset kielet ovat siis maailmankieliä, niitä ei ole valittu vain näennäisen virallisen statuksen vuoksi.
Islannissa pakkoskandissa kyse on siitä, ettei olla omavaraisia koulutuksen suhteen eikä asiantuntijaverkostojen suhteen, koska väestö on niin pieni. Koska suurin osa nuorista opiskelee muualla Nordenissa, skandikieliä, erityisesti tanskaa, on perinteisesti painotettu. Islannissa tanskan pakollisuutta on kevennetty.
Suomessa pakkoruotsi on pelkästään alle 5%:n vähemmistön aseman nostamiseksi muita paremmaksi koulutusvalinnoissa ja virkauralla ja kaksikielisyysnäytelmässä eri aloilla. Pakkoruotsi jatkuu kaikilla alakoulusta yliopistoon, mitään vastaavaa ei ole missään muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdit Belgian. Ja muutaman muun maankin.
Belgiassa on kielisuhteet niin tasan että hallitusta ei saatu pariin vuoteen kasaan koska kieliryhmät ovat niin eripuraisia keskenään.
Voi hyvä tavaton tätä ihmisten tietämättömyyttä. Just, kielistähän ne riitelivät ainoastaan. Ei mitään poliittista eripuraa....
T. Belgiassa asuva (lapset lukee pakkoranskaa koulussa ja kukaan ei valita)
Belgian kielipoliittinen tilanne ei ole lainkaan verrattavissa Suomeen. On ensinnäkin otettava huomioon että ranskankielisiä belgialaisia on 40% maan väestöstä. Toiseksi maa kuuluu myös ns. Benelux-yhteisöön, onhan flaaminkieli oikeastaan vain hollanninkielen murre ja maan pohjoisosassahan sitä puhutaan.
Belgialla on eteläosassa taas ainoastaan maaraja Ranskan välillä.
Maan väestötiheys on Euroopan korkeimpia lukuja edustava ja kanssakäymiset kielialueiden välillä ovat päivittäisiä.
Ainoana varsinaisena kielivähemmistönähän siellä voidaan pitää ainoastaan saksankieltä siellä(lähellä Saksan rajaa siis) koska sen puhujien määrä ja osuus on maan kokonaisväestöstä vain hiukan yli 1%.
Suomessahan sensijan on melkein belgian kokoinen alue se, jossa on melkein samaa luokkaa oleva sattuma ja todennäköisyys kuin se jos sattuisi tapaamaan siellä vaikkapa sitten ranskalaisen tai espanjalaisen.
Venäjää sen sijaan kuulee melkein kaikissa kaupoissa päivittäin. Kerro työnantajalle osaavasi venäjää ja näytä vielä joku hyvä todistus siitä , niin voit olla lähes varma työllistymisestäsi siinä liikkeessä.
Kerro ruotsinkielen numerostasi, niin työnantaja ajattelee, että etpähän paljon ympäristöstäsi ja sen kielitilanteesta paljonkaan näy tietävän ja taidat muutenkin elellä ihan omissa maailmoissasi,kun kerran asiaan kuulumattomasti jollain koulun ruotsinnumerollasi hänelle briljeeraat.
Ei ehkä jatkoon sinua ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdit Belgian. Ja muutaman muun maankin.
Belgiassa on kielisuhteet niin tasan että hallitusta ei saatu pariin vuoteen kasaan koska kieliryhmät ovat niin eripuraisia keskenään.
Voi hyvä tavaton tätä ihmisten tietämättömyyttä. Just, kielistähän ne riitelivät ainoastaan. Ei mitään poliittista eripuraa....
T. Belgiassa asuva (lapset lukee pakkoranskaa koulussa ja kukaan ei valita)
Väite että kukaan ei valita on vakavasti tehty tietoinen valhe.
Tämä on ihan helppo todeta googlaamattakin valheeksi. Jos flanderilainen joutuu opiskelemaan ranskaa niin ihan varmasti flanderilainen vaatii että ranskankielinen opiskelee hollantia.
Belgian kielipoliittinen tilanne on parhaiten ja mielekkäimmin muista Euroopan maista verrattavissa vain Sveitsiin.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoasevelvollisuutta ei ole muualla EU:ssa.
Ei myöskään mielipidevankeja muualla EU:ssa.
Suomihan onkin kunnostautunein EU-maiden, lähinnä ehkä konservatiivisimpana peränpitäjänä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdit Belgian. Ja muutaman muun maankin.
Belgiassa on kielisuhteet niin tasan että hallitusta ei saatu pariin vuoteen kasaan koska kieliryhmät ovat niin eripuraisia keskenään.
Voi hyvä tavaton tätä ihmisten tietämättömyyttä. Just, kielistähän ne riitelivät ainoastaan. Ei mitään poliittista eripuraa....
T. Belgiassa asuva (lapset lukee pakkoranskaa koulussa ja kukaan ei valita)
Identifioidutko sinä itse sitten siellä omalta taustaltasi flaamilaiseen sukuun kuuluvaksi flaaminkielen puhujaksi ?
Kertokaapa minulle, miksi niin moni tässäkin ketjussa näytti luulevan, että pakkoruotsin kaltainen järjetön järjestely olisi jossain muuallakin.
Missä ovat opinnäytteet, artikkelit ja poliittiset kannanotot, joissa kerrotaan todellinen tilanne? Tai siis miksei niitä ole?