Mä en kestä tätä ikääntymistä
Nuorena olin niin nätin näköinen. Nyt keski-ikäisenä on rupsahtaneen tantan näköinen. Miten ihmeessä tällaista vanhenemista jaksaa?
Kommentit (64)
Sun negatiivinen asenne vaikuttaa varmasti ulkonäköönkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan mies ei osoita enää huomiotaan. On aivan kuin olisi näkymätön kaikille.
Tervetuloa tavallisen naisen elämään.
Lol, missäs tuollaista on.
Taitaa naiset kokea huomiottomuudeksi sen ettei kukaan jättileukainen miljonääripankkiiri ole vonkaamassa. Toisessa suunnassa olisi kuitenkin 100 tavallistamiestä innokkaina.Ehkä ne 100 tavallista eivät uskalla tehdä aloitteita sitten.
Miksi et itse tee aloitteita siihen suuntaan? Aloitteen tekevä nainen pääsee valitsemaan.
Mä olen paremmassa kunnossa (fyys ja psyyk) kuin vielä koskaan aiemmin. Näytän hyvältä ja tunnen oloni hyväksi, kaikin puolin. Aika hottis ;-) t. 42v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu tyylikkäästi, käy kampaajalla, opettele meikkaamaan uudella tavalla, hymyile, harrasta, lenkkeile ja yhtäkkiä huomaat, että olet edelleen aika hyvä pakkaus.
Minä olen tehnyt juuri noin. Ei ne vaan auta. On tullut vuoden aikana paljon ryppyjä ja kasvot aivan rupsahtaneet.
Pukeudut tyylikkäästi, käyt kampaajalla, olet opetellut meikkaamaan uudella tavalla, hymyilet, harrastat ja lenkkeilet?
Oletpa tehnyt suuren elämänmuutoksen. Kiinnostavaa, ettet ole raportoinut siitä mitään, vaikka muuten olet selvittänyt täällä jokapäiväisen elämäsi pienimmätkin yksityiskohdat.
Kerro nyt sitten vaikka tuosta uudesta meikkaustyylistäsi.
Mä olen aina käynyt säännöllisesti kampaajalla ja kevään alussa ostin ison pinon nuorekkaita vaatteita. Meikkausapua olen saanut tuttavalta joka on käynyt kosmetologiksi ja ostin meikkejäkin keväällä. Olen myös liikkunut nyt kesällä enemmän. Kukaan ei ole mitään muutosta huomannut.
No kuinka kukaan mitään muutosta huomaisikaan, jos olet aina ollut tyylikäs. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan mies ei osoita enää huomiotaan. On aivan kuin olisi näkymätön kaikille.
Tervetuloa tavallisen naisen elämään.
Lol, missäs tuollaista on.
Taitaa naiset kokea huomiottomuudeksi sen ettei kukaan jättileukainen miljonääripankkiiri ole vonkaamassa. Toisessa suunnassa olisi kuitenkin 100 tavallistamiestä innokkaina.Ehkä ne 100 tavallista eivät uskalla tehdä aloitteita sitten.
Eivät kai kun naiset ovat aina kohdelleet heitä huonosti.
No ehkä se on siksi, kun mies, josta nainen ei ole yhtään kiinnostunut "siinä mielessä" silti antaa ymmärtää, että naisen ois syytä olla.
Jos nainen ei ole ollut heistä tähän mennessä kiinnostunut, niin miksi heidän pitäisi nyt sitten tehdä aloitteita?
Mistä voi tietää, että naisen mieli on yht'äkkiä muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu tyylikkäästi, käy kampaajalla, opettele meikkaamaan uudella tavalla, hymyile, harrasta, lenkkeile ja yhtäkkiä huomaat, että olet edelleen aika hyvä pakkaus.
Minä olen tehnyt juuri noin. Ei ne vaan auta. On tullut vuoden aikana paljon ryppyjä ja kasvot aivan rupsahtaneet.
Pukeudut tyylikkäästi, käyt kampaajalla, olet opetellut meikkaamaan uudella tavalla, hymyilet, harrastat ja lenkkeilet?
Oletpa tehnyt suuren elämänmuutoksen. Kiinnostavaa, ettet ole raportoinut siitä mitään, vaikka muuten olet selvittänyt täällä jokapäiväisen elämäsi pienimmätkin yksityiskohdat.
Kerro nyt sitten vaikka tuosta uudesta meikkaustyylistäsi.
Mä olen aina käynyt säännöllisesti kampaajalla ja kevään alussa ostin ison pinon nuorekkaita vaatteita. Meikkausapua olen saanut tuttavalta joka on käynyt kosmetologiksi ja ostin meikkejäkin keväällä. Olen myös liikkunut nyt kesällä enemmän. Kukaan ei ole mitään muutosta huomannut.
No kuinka kukaan mitään muutosta huomaisikaan, jos olet aina ollut tyylikäs. :)
En mä väittänyt aina olleeni tyylikäs. Olen vaan aina käynyt kampaamossa ja säännöllisesti hoitanut hiuksiani. Tänä keväänä olen muuttanut pukeutumistyylini täysin nuorekkaampaan suuntaan ja ostanut uusia vaatteita sekä alkanut meikkaamaan. Silti ei kukaan ole mitään huomannut.
Olet muuttanut pukeutumis- ja meikkaustyylisi hyvin nuorekkaaksi, mutta kukaan ei ole huomannut mitään. Varmaan on sitten käynyt niin, että se naamasi äkillinen paha rupsahtaminen on ikään kuin kumonnut tuon tyylinmuutoksen.
Vierailija kirjoitti:
Olet muuttanut pukeutumis- ja meikkaustyylisi hyvin nuorekkaaksi, mutta kukaan ei ole huomannut mitään. Varmaan on sitten käynyt niin, että se naamasi äkillinen paha rupsahtaminen on ikään kuin kumonnut tuon tyylinmuutoksen.
Niin, no ei kukaan ole mitään positiivista ulkonäöstä tai muutoksesta sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena olin niin nätin näköinen. Nyt keski-ikäisenä on rupsahtaneen tantan näköinen. Miten ihmeessä tällaista vanhenemista jaksaa?
Vanheneminen kuulemma onkin pahinta niille, jotka ovat nuorena olleet kaunottaria. Mutta katsele vaikka vanhoja valokuvia itsestäsi, pieni lohtu sekin.
Hmm...olen kauniin äidin kaunis tytär. Mutta en ole sokea. Jo vuosikymmeniä sitten näin ikääntymisen vaikutuksen äidissäni. Eikä mulla ollut mitään syytä olettaa, että geenini olisivat erilaiset ja pysyisin ikuisesti parikymppisen näköisenä. Niinpä tein jo nuorena ne asiat, joihin ulkonäöllä oli merkitystä. Kolmekymppisenä aloin tekemään asioita, joihin ulkonäkö ei vaikuttanut. Nyt viiskymppisenä minulla on omaisuutta, mielenkiintoinen työ ja hyvä palkka, säästöjä ja sijoituksia sekä aikuiset, kotoa jo pois muuttaneet lapset. Nautin elämästäni, harrastan, matkustelen paljon, käyn ravintoloissa ja kahviloissa jne. Elämä on kaikin puolin ihanaa, jos muutamaa pikkukremppaa ei lasketa mukaan. Jos olisin kaiken ajan ja energian käyttänyt vain ulkonäköni vaalimiseen, asuisin varmasti vieläkin vuokralla, olisin pienipalkkaisessa työssä tai kenties työtön, ei olisi sijoituksia eikä säästöjä ja elämäni olisi aivan erilaista kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä tällaista vanhenemista jaksaa?
No ei sitä jaksakkaan. Ei kukaan ole vielä selvinnyt vanhenemisesta hengissä.
Jotain hyvää siinäkin, ettei ole ollut kaunis koskaan. Ikääntyminen ei siis ole mulla ulkonäköä pilannut. :)
Onpas virkistävää, että sulla on ihan uusi valituksen aihe!
Vierailija kirjoitti:
Kukaan mies ei osoita enää huomiotaan. On aivan kuin olisi näkymätön kaikille.
Nyt ymmärrät miltä tavismiehistä tuntuu. Ihan iästä riippumatta
Kyllä minuakin harmittaa tämä rupsahtaminen. Naama alkaa roikkua jne. Sain kuitenkin pientä piristystä, kun törmäsin erääseen mieheen, jota en ole nähnyt 15 vuoteen. Hän katsoi niin kauniisti ja sanoi, etten ole juurikaan muuttunut. Yritän olla itsekin itselleni armollisempi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin harmittaa tämä rupsahtaminen. Naama alkaa roikkua jne. Sain kuitenkin pientä piristystä, kun törmäsin erääseen mieheen, jota en ole nähnyt 15 vuoteen. Hän katsoi niin kauniisti ja sanoi, etten ole juurikaan muuttunut. Yritän olla itsekin itselleni armollisempi.
Kivasti sanottu. Mulle ei ole oma mieskään sanonut yhtään mitään tästä muutoksesta.
Hmm... tykkään siitä, että mulle on tullut aika paljon harmaita hiuksia. En oikeestaan ihan ymmärrä mitä vanhenemisessa niin on vikaa.
Sama ongelma se on meillä miehilläkin. Mulla ikää vasta 31 mutta hiukset on jo pahasti karanneet.
Minäkin olen kauniin äidin kaunis tytär. On yli miljoonan omaisuus ja mieheni kanssa olemme tehneet sen eteen valtavasti töitä. Minulla 2 työtä, toinen kokopäiväinen ja pari iltaa viikossa ja ison talon ja lapsen siinä ohella(!) hoidin yksin, koska mies aina töissä. Välillä jopa opiskelin näiden lisäksi.
SILTI VAALIN ulkonäköäni tänäkin aikana. En ole rupsahtanut, en lihonut jne.
Ei se, että haalii omaisuutta ja tekee paljon töitä, mitenkään kumoa sitä, etteikö ulkonäköä voisi vaalia ja miettiä ja hoitaa.
Tyhjästä päästä kärsii koko ruumis.