Lue keskustelun säännöt.
Mä en kestä tätä ikääntymistä
07.07.2017 |
Nuorena olin niin nätin näköinen. Nyt keski-ikäisenä on rupsahtaneen tantan näköinen. Miten ihmeessä tällaista vanhenemista jaksaa?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu tyylikkäästi, käy kampaajalla, opettele meikkaamaan uudella tavalla, hymyile, harrasta, lenkkeile ja yhtäkkiä huomaat, että olet edelleen aika hyvä pakkaus.
Minä olen tehnyt juuri noin. Ei ne vaan auta. On tullut vuoden aikana paljon ryppyjä ja kasvot aivan rupsahtaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan mies ei osoita enää huomiotaan. On aivan kuin olisi näkymätön kaikille.
Oletko edes saavuttanut jotain?
Ikääntymisen vaikutukset on huomattavasti helpompi sietää kun on statusta, asiat mallillaan ja tyytyväisyys aikaisemman elämän kokemuksiin. Katkeruus tekemättä jääneistä asioista ja alhainen elintaso yhdistettynä murenevaan ulkonäköön on kamala kohtalo, jota ei toivoisi kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko edes saavuttanut jotain?
Ikääntymisen vaikutukset on huomattavasti helpompi sietää kun on statusta, asiat mallillaan ja tyytyväisyys aikaisemman elämän kokemuksiin. Katkeruus tekemättä jääneistä asioista ja alhainen elintaso yhdistettynä murenevaan ulkonäköön on kamala kohtalo, jota ei toivoisi kenellekään.
En ole.
Ei voi edes suunnitella miehen vaihtamistakaan koska jäisi vaan ikisinkuksi eikä kukaan enää huolisi. Mitä tällaisessa elämässä on järkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakennan elämäni joillekin muillekin arvoille kuin sille, että minun pitäisi olla söpö ollakseni arvokas ja hyväksytty muiden silmissä. Toisaalta pudotus vuosien myötä ei mulla ole niin iso kuin useimmilla, sillä oon kuulemma näyttänyt 30-vuotiaalta jo 18-vuotiaana. :D
Sähän et valita, sä vaan haaveilet. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko edes saavuttanut jotain?
Ikääntymisen vaikutukset on huomattavasti helpompi sietää kun on statusta, asiat mallillaan ja tyytyväisyys aikaisemman elämän kokemuksiin. Katkeruus tekemättä jääneistä asioista ja alhainen elintaso yhdistettynä murenevaan ulkonäköön on kamala kohtalo, jota ei toivoisi kenellekään.
En ole.
Olen pahoillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko asennemuutoksesta apua?
Miten se auttaisi? ai, tyytyä osaansa ja ukkoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olethan sä saavuttanut. Juuri ostit osakkuuden yrityksestä ja työllistit itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan mies ei osoita enää huomiotaan. On aivan kuin olisi näkymätön kaikille.
Tervetuloa tavallisen naisen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko asennemuutoksesta apua?
Miten se auttaisi? ai, tyytyä osaansa ja ukkoonsa.
Ok, ryve sitten itsesäälissä :)
Vierailija kirjoitti:
No olethan sä saavuttanut. Juuri ostit osakkuuden yrityksestä ja työllistit itsesi.
Se nyt ei ole iso saavutus.
Tältä se just tuntuu... Asiat on periaatteessa ihan hyvin, mutta... Elämä lähenee loppuaan, kaikenlaista kolotusta ja naama valuu alaspäin. Liikun, syön terveellisesti ja elän. Silti tuntuu pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olethan sä saavuttanut. Juuri ostit osakkuuden yrityksestä ja työllistit itsesi.
Se nyt ei ole iso saavutus.
Mikä sitten olisi "iso saavutus"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olethan sä saavuttanut. Juuri ostit osakkuuden yrityksestä ja työllistit itsesi.
Se nyt ei ole iso saavutus.
Mikä sitten olisi "iso saavutus"?
Ehkä se että olisi kunnolla omaisuutta.
Pukeudu tyylikkäästi, käy kampaajalla, opettele meikkaamaan uudella tavalla, hymyile, harrasta, lenkkeile ja yhtäkkiä huomaat, että olet edelleen aika hyvä pakkaus.