Isoisä saa lapsenlapsien kanssa hillittömiä
raivareita. Onko lasten yökyläilyt lopetettava? Kokonaisuus toimii ja itse haluavat lapsia hoitaa mummon kanssa. Mummo on rauhallinen. Kuinka tämän ratkaisisi? Ikää molemmilla lähes 75v. Onko ikä peruste jättää nämä kyläilyt? Paljon tekevät ja jaksavat. Urheilukentällä juostaan ym. Nuo huutamiset ovat ajoittaisia.
Kommentit (93)
Minkä ikäisiä ap:n lapset ovat ? Itsekin mummina (65v) näkisin,että isoisä 75vuotiaana on yksinkertaisesti välillä väsynyt lapsiin.Eihän se tarkoita etteivätkö he isoäidin kanssa haluaisi hoitaa lapsia.Aina eivät voimat vaan riitä,ikävä kyllä.Joku ehdotti terapiaa isoisälle.Eiköhän nyt ole vaan aika mitoittaa lastenhoito voimien mukaan.Isoisä päästää väsymyksesnä ulos sanallisesti kun taas toiset hiljenevät ja vetäytyvät täysin omiin oloihinsa.Oma isäni oli aikoinaan tuo viimeisen vaihtoehdon mukainen ja henkistä väkivaltaahan se oli mitä suurimmassa määrin omia lapsiani kohtaan (kuten myös minun lapsuudessa)
Niin. Kyllä se on totta, että on mitoitettava voimavarat. Mutta tämä henkilö on tuon tyylinen aina muutenkin. Oli lapset paikalla tai ei. Mummo on tuossa se veturi lasten kanssa, vanha ala-asteen ope ja tosi hyvä luovimaan nuo tilanteet. Ap
Mun ukkini ei ikinä huutanut minulle eikä töninyt meitä ja hänellä oli 14 lastenlasta.
Entäs kun lapsi lyö päänsä ja kuolee kallonmurtumaan kun ukki vähän tönäisi? Hassu ukki?
75 vuotias alkaa olla liian vanha vuorokauden lastenhoitajaksi. Vanhus minun silmissäni. Ei ainakaan me lapsenlapset viety enää ukille omia lapsiamme vaiko olisi tahtonutkin. Se vaan on niin että sen ikäinen väsyy. Kun minä synnyin ukki oli vasta 45 v ja mun enoni 5v. Siinä on vissi ero jaksamisen kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Tarkennus. Lapset olivat huutaneet auton takapenkillä, ja kiistelleet. Isoisä oli kuskinpaikalta huutanut lopettamaan ja kädellä sieltä koputtanut tätä kiukuttelevaa lasta. Tilanne oli jatkunut ja isoisä oli mennyt autosta ulos. Olivat parkkipaikalla pysäköidyssä autossa. Isoisä oli tokaissut, että hän jatkaa tästä taksilla kotiin. Lapset olivat säihäktäneet ja lopettaneet huutamisen. Eli tämän tyylistä. Ap
Isoisä kopautti varmaan vanhempaa lasta, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä 80-luvulla syntyneiden sukupolvi ei pysty itse hoitamaan lapsiaan ja yökyläilemään yhdessä lastensa kanssa? Laiskuutta vai mitä? Eikä ihme, että isoisä ei jaksa lastenlapsia, jos ei omat vanhemmatkaan viitsi niiden kanssa olla.
Hahahahahahaa. Tämä on se sukupolvi joka eniten yksin hoitanut lapsiaan, sitä edelliset sukupolvet laittaneet lapset kesiksi kokonaan mummolaan ym siis kuukausi tolkulla kerrallaan.
90-luvulla syntyneet ovat ikuinen vauva-sukupolvea ja heitä hoitaa heidän äitinsä edelleen, käy siivoamassa, tuo marjat, aina paikalla lapsia katsomassa jos ei työt estä.
Ai? Ei saa kuule yleistää. Mun kaveri (synt 1991) on asunut pitkään itsekseen, ei juuri pyydä vanhempia spuun ellei ole ihan pakko. Ja on vielä yh-isä....
Monille lapsille on syytäkin huutaa.
Paremmassa järjestyksessä olisi maailma jos lapsille huudettaisiin enemmän.
Autosta poistuminen ei kuulosta hillittömälle raivokohtaukselle.
Onko viinaan menevää sorttia? Äitini menee tuollaiseksi ärtyneeksi, kun ei pääse ottamaan napanderia lasten ollessa kylässä.
Hei ap, en nyt lue kaikkia kommentteja, joten ehkä joku muu on jo kirjoittanut samasta asiasta: Toki ikä ja väsymys voisi olla syynä (ei tosiaan kannata viedä kauhean pitkäksi aikaa lapsia kylään), mutta... Yksi mahis voisi olla myös alkava muistisairaus, joka joskus ilmenee aggressiivisuutena vanhuksilla, eli kiukkukohtauksina ja tahattomana ilkeytenä. Se ei välttämättä näy vielä monessa asiassa muuten, ikääntynyt voi siis muuten pärjätä arjessa ihan hyvin. Luonne alkaa vain tavallaan muuttua.
Jos kyse ei ole omista vanhemmistasi, jolloin osaisit sanoa onko hän aina ollut kiukkuava tapaus, niin ehkä voisit vaimolta kysyä joskus hyvällä hetkellä, onko huomannut mitään outoa, mutta ei sitä varmaan olisi helppoa myöntää. Puolison sairastuminen voi olla tosi pelottava juttu :/
Beldum kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennus. Lapset olivat huutaneet auton takapenkillä, ja kiistelleet. Isoisä oli kuskinpaikalta huutanut lopettamaan ja kädellä sieltä koputtanut tätä kiukuttelevaa lasta. Tilanne oli jatkunut ja isoisä oli mennyt autosta ulos. Olivat parkkipaikalla pysäköidyssä autossa. Isoisä oli tokaissut, että hän jatkaa tästä taksilla kotiin. Lapset olivat säihäktäneet ja lopettaneet huutamisen. Eli tämän tyylistä. Ap
Isoisä kopautti varmaan vanhempaa lasta, vai mitä?
Jos tuo oli se huutamis- / tönimistilanne (komentaminen ja koputtaminen), olet AP aika kuutamolla. Mielestäni ihan tehokkaasti pappa hoiti riitelevän takapenkin ojennukseen. Varsinainen huuto ja erityisesti turvan kiinni käskeminen on turhaa mutta ei vanhempi ihminen välttämättä sitä ymmärrä hirveän pahana pitää. Itse et koskaan ole autossa ääntäsi korottanut?
Isoisä on luonteeltaan ns. kuumakalle, joka hiiltyy ja leppyy. En välittäisi jos kerran kokonaisuus toimii ja lapset eivät välitä. Lapset usein vaistoavat onko syytä pelätä tms. Tunnen jokusen vastaavan ihmisen, mm. eräs pomoni oli tuollainen. Tiesi irsekin sen.
Luettuni tämän ketjun tuli vain mieleen: hurskastelijat keskustelevat.
Käsi pystyyn sillä kuka ei ole koskaan korottanut ääntään (omille tai hyvin tutuille) muksuille jos ovat autossa riehuneet/rähisseet/kiekuneet! Vastaavasssa tilanteessa oltu monet kerrat...
Muistisairautta olisin minäkin veikannut mikäli olisi ollut ihan uusi juttu. Mutta jos on tuon tyylinen persoona niin sille ei kai sitten voi mitään.
En yhtään ihmettele jos ei 75v pinna kestä pidempiä yhdessäoloja pienten lasten kanssa. Tuon ikäisten lastenlasten pitäisi olla parikymppisiä jotka käy auttamassa isovanhempia
Omat vanhempani olivat ajoittain lapsilleen hyvinkin ankaria mutta lapsenlapsille AINA pelkästään kilttejä ja positiivisia. Eli en kyllä veisi lapsia tuonne odottelemaan seuraavaa raivaria.
Omituista, koska isovanhemmilla on yleensä lehmän hermot lastenlasten kanssa. Siksi esimerkiksi isovanhempien kokonaan kasvattamat lapset on kovin rajattomia. Esimerkiksi oma äidinisä oli maailman leppoisin pappa. Hauska, kärsivällinen, mukava. Vasta isompana huomasin, että tuohan osasi olla myös kiukkupussi. Äiti on myöhemmin tarkentanut, että oli todellinen kuumakalle nuorempana ja vielä vanhemmitenkin huusi, raivosi ja jopa rikkoi tavaroita suuttuessaan. Vaikea uskoa.
Sama omien vanhempien kanssa. Äiti ei tunne sanaa "ei" lastenlasten kanssa, isä sentään pikkuisen yrittää komentaa. Meidän lapset hihittää, että "mummu ei suutu koskaan meille tai suuttuu vaarille, jos joku menee huonosti...". Eli jos lapsi rikkoo jotain, niin äitini kääntä sen isäni viaksi. :)
Isoisä väsyy lasten riehumiseen ja huutamiseen ja ratkaisee tilanteen niin kuin osaa. Ap sitten itse päättää, haluaako lasten olevan tuollaisen ihmisen seurassa. Minun appivanhemmilla on monta leikki-ikäistä lastenlasta ja heillä väsyminen ilmenee niin että lapsille uhataan antaa tukkapöllyä tai arestia. Tällöin sitten pidetään taukoa mummolan kyläilyissä ja annetaan isovanhempien olla ihan omissa oloissaan. Kyläillään sitten kun isovanhemmat taas kutsuvat lapsia käymään.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Olen syntynyt -75 ja lapset ovat olleet mummolassa hoidossa. Isovanhemmat ovat halunneet antaa meille joskus aikuisten omaa aikaa, eikä ole edes meitä aikuisia pyytänyt yökylään. Mutta ehkä nyt ei enää. Pitää etsiä hoitoapu jostain muualta. Hyvä niin. Ap
Ehkäisy kuntoon ja kasvatatte lapsenne itse. Paino sanalla KASVATATTE. Isovanhemmat ovat liian vanhoja hoitajiksi.
Tarkennus. Lapset olivat huutaneet auton takapenkillä, ja kiistelleet. Isoisä oli kuskinpaikalta huutanut lopettamaan ja kädellä sieltä koputtanut tätä kiukuttelevaa lasta. Tilanne oli jatkunut ja isoisä oli mennyt autosta ulos. Olivat parkkipaikalla pysäköidyssä autossa. Isoisä oli tokaissut, että hän jatkaa tästä taksilla kotiin. Lapset olivat säihäktäneet ja lopettaneet huutamisen. Eli tämän tyylistä. Ap