Lue keskustelun säännöt.
Oletatteko lapsen kaverin vanhempien maksavan vai maksatteko itse jos lapsi pyydetään mukaan esim. Superparkiin?
05.07.2017 |
Mietin vain, että mitenköhän lapsen kannattaisi pyytää kavereita mukaan esimerkiksi Superparkiin. Suurin osa kavereiden vanhemmista on automaattisesti laittanut lapselleen mukaan rahaa sisäänpääsyyn ja ruokaan jos lapsemme on pyytänyt ystäväänsä mukaan leikkikaveriksi. Ja jos meidän lapsi kutsutaan, niin aina laitetaan hänelle rahaa mukaan.
Tässä on nyt pari kertaa käynyt niin, että lapsemme on kysynyt kaveriltaan, että "lähdetkö huomenna mun kanssa Superparkiin?". Kerran kävi niin, että kaveri halusi lähteä, haettiin hänet ja Superparkissa selvisi, ettei hänellä ollut yhtään rahaa mukana. No maksettiin sisään ja koska olivat siellä kuitenkin seitsemän tuntia ja lapset tulivat nälkäisiksi, niin ostettiin hänelle ruokaakin. Lähetin sitten myöhemmin lapsen äidille viestin, että "Xx:n sisäänpääsymaksu oli xx euroa. Ostettiin ruokaa päivän aikana, mutta me tarjotaan se." En kehdannut alkaa ruokarahoja pyytämään. Vähän nyrpeä vastaus tuli, että ok, lähettää sisäänpääsyrahat lapsen mukana seuraavan kerran kun tulee leikkimään meille.
Tässä pari päivää sitten lapsemme oli lähettänyt viestin toiselle kaverilleen, että lähteekö mukaan Superparkiin. Edellisestä viisastuneena käskin lapsen sanoa kaverilleen, että sisäänpääsy on sitten xx euroa. Kohta tuli vastaus, että "emmää sitte pääse".
Niin sitä jäin vaan miettimään, että miten nuo kutsut kannattaisi muotoilla, ettei kukaan luule, että me maksetaan kaverikin sisään? Ei kuitenkaan itselläkään ole liikoja rahoja eikä ole varaa toisten lasten sisäänpääsyjä maksaa. Ja jos lapsenne kysytään mukaan jonnekin, niin oletatteko automaattisesti kysyjän vanhempien maksavan kaiken?
Kommentit (63)
Jos meidän lasta kysyttäisiin mukaan, kysyisin heti kättelyssä, mitä maksaa. Samoin olettaisin, että mukaamme pyydettävä lapsi maksa itsestään, ellen ole muotoillut asiaa jo pyydettäessä muotoon niin, että "tulisiko Ville Superparkiin Matin seuraksi, me maksamme lipun".
Ehkä kannattaisi kysyä niin, että samalla sanoo sen lipun hinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsuja maksaa ainakin sisäänkäynnin. Tökeröä minusta pyytää mukaan jos ei ole varaa maksaa se kaveri
Ihan toimiva tuo että on vanhempiin yhteydessä ja kertoo hinnan.
Kutsutko kavereita kahville ja sitten laskutat?
Jos kutsun, niin maksan! Ihan yksiselitteisesti ja ilman mitään epäilyjä. Ihan samalla tavalla, jos kutsun kaveirn teatteriin kanssani, niin tietenkin maksan - minähän olen kutsuja. Eri asia, jos yhdessä päätetään, että mennään tiettyyn näytökseen.
Jos lapseni pyydetään mukaan jonnekin, niin olen jo oppinut kieltämään, koska osa vanhemmista olettaa tämän mukaan pyydetyn lapsen maksavan sekä omat kulunsa että perheen bensat ikään kuin hän olisi vaatinut päästä mukaan ja olisi sitten armosta otettu.
Älä kutsu. Me laitetaan rahaa mukaan, mutta kutsusta voi saada käsityksen että te maksatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kavereilla aina ollut omat rahat mukana. Pari kertaa kutsuttu yksi kaveri ja sanottu jo etukäteen, että me maksetaan kaikki. Tämän kaverin perhe ottaa usein poikamme mukaan esim. mökilleen.
En oleta. Minusta on itsestäänselvyys, että jokainen maksaa oman lapsensa huvitukset. Minusta tuo on toimiva tapa, että lapsi ilmoittaa kutsun yhteydessä sisäänpääsymaksun hinnan niin, että tyhmempikin tajuaa. Mutta kyllä se minusta pitäisi jo muutenkin ymmärtää, että lapselle laitetaan rahaa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, me mennään superparkkiin ja kyyti olisi tarjolla sinullekin. Lähdetkö messiin? Kysytkö vanhemmtasi
En oleta mitään. Jos lapsi saa kutsun, kysyn mitä reissu kustantaa. Itse ei kutsuta muiden lapsia mukaan, mennään ihan oman perheen kanssa.
Minusta nämä asiat kyllä kuuluu sopia aikuisten kesken, ettei tule turhaan lapsille pahaa mieltä. Kyllähän lapset ehtii sitten jo suunnittelemaan ja herättelemään turhia toiveita heti kun ilmoille kajautetaan mahdollisuus yhteisestä reissusta. Kurjaa toiselle osapuolelle jos pitää kieltää koska ei ole rahaa. Parempi että laitat viestiä suoraan vanhemmalle että pääseekö xxxxx mukaan silloin ja tällöin, reissu maksaisi xx euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä kutsu. Me laitetaan rahaa mukaan, mutta kutsusta voi saada käsityksen että te maksatte.
Synttärikutsut ovat asia erikseen. Miten kaveri pyydetään muuten mukaan jos ei kutsumalla? Itse laitan lapselle rahat mukaan.
Ilman muuta oletetaan, että kaveri maksaa ja ilman muuta laitetaan rahaa pojan mukaan, jos kutsu käy. Ainoastaan poikkeus se, jos sanotaan, että tarjotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ilmoitetaan esim. että ollaan huomenna lähdössä lintsille, meidän mukaan pääsee jos itse ostaa rannekkeen/liput. Tämä on aina toiminut.
Meillä lapsi maksaa nämä ylimääräiset superparkit viikkorahoistaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä ajoista on jo aikaa, kun kuljetettiin lapsia ja kavereitaan leikkipuistoihin ja muihin juttuihin. Minä en olettanut mitään vaan sovittiin systeemit vanhempien kanssa.
Miksi te kutsutte lasen kavereita mukaan, jos ette myös maksa? Meidän poikaa on kärttänyt moni mukaansa vedoten siihen,että kun lapset menee yhdessä, on vanhemmilla helpompaa pienempien sisarusten kanssa. Olen sanonut, että lapsesi ei ole mikään seuraapitävä kaveri, jolle sälytetään vastuu siitä, että toisella on mukavaa. En suostu maksamaan euroakaan siitä, että jonkun ei tarvitse katsoa oman lapsensa perään, koska tällä on seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Kutsutko kavereita kahville ja sitten laskutat?
Jos kutsun, niin maksan! Ihan yksiselitteisesti ja ilman mitään epäilyjä. Ihan samalla tavalla, jos kutsun kaveirn teatteriin kanssani, niin tietenkin maksan - minähän olen kutsuja. Eri asia, jos yhdessä päätetään, että mennään tiettyyn näytökseen.
Jos lapseni pyydetään mukaan jonnekin, niin olen jo oppinut kieltämään, koska osa vanhemmista olettaa tämän mukaan pyydetyn lapsen maksavan sekä omat kulunsa että perheen bensat ikään kuin hän olisi vaatinut päästä mukaan ja olisi sitten armosta otettu.
Eli lapsi ei voi koskaan kysyä kaveriltaan että tuutkoon uimaan, leffaan, jätskille jos ei itse maksa häntä...
Joo siitä yhdestä kerrasta viisastuneena olenkin aina kehottanut lasta sanomaan heti kättelyssä, että sisäänpääsy on sitten sen ja sen verran. Ei vaan olla aikaisemmin tuota edes hoksattu, sillä aina on toiminut hyvin tämä, että tottakai kaikki maksavat oman lapsensa kulut. Kun meidän lasta on kutsuttu mukaan, niin ei kukaan ole maininnut maksuja. Ollaan silti aina oletettu, että tietysti laitetaan lapselle rahaa mukaan. Jos jostain syystä aiottaisiin maksaa lapsen kaverinkin kulut, niin sanottaisiin siitä erikseen. No, vahingosta viisastuu.
ap
Tietysti maksan oman lapseni kulut!!!
Mä maksan ilman muuta kaikki lapset, jotka me kutsumme. Mä laitan lapsille rahaa mukaan, mutta mun mukaan useimmat ovat jollain lailla vastavuoroisia eivätkä ota maksua. On ehkä kohteliasta tarjota rahaa, mutta jos on jonkinlainen vastavuoroisuus niin harva hyväksyy sen rahatarjouksen,
Ihan ensimmäiseksi voisit opettaa sille lapsellesi, ettei kutsu kavereita omin päin. Että tällaiset asiat sovitaan perheiden aikuisten kesken. Ja niille aikuisille voit sanoa, että leikkiseura kelpaa, mutta että teillä ei ole varaa maksaa kaverin puolesta.