Omistitko lapsena jojon?

Omistin. Ja turhahan se oli, mutta hauska. Hauskat asiat on tärkeitä.

En. En ole koskaan tajunnut sen hauskuutta. Tai spinnerinkään.

Kyllä omistin ja tykkäsin kyllä jojottelusta silloin joskus 80-luvulla. Tätä spinner-vekotinta en oikein tajua, mutta ei kai mun tarvitsekaan...

Kyllä. Ja silloin oli oikein kilpailuja niillä Coca-colan jojoilla. Kyllä oli kateus maksimissaan, kun kaveri voitti jostain alkusarjan kisoista kultaisen kokis-jojon.

Joo, sellasen valkopunasen coca cola - jojon, se oli sillon kuuminta hottia.

Kyllä! Viime talvena kävimme Prahassa ja sieltä löytyi lelukaupasta kunnon vanhanajan puinen jojo omalle lapselle. Hauska nostalginen lelu!

En, mutta se on muutenkin eri juttu. Jojo on tarkoitettu leluksi, spinner on erityislapsille. Vähän sama kuin jos vaikka vauvojen puruleluista tulisi muotia.

Mulla oli! Ihan sellainen vanhanaikainen, ei tainnut sentään olla puuta vaan jotain muovia... elettiin sentään jo 70-lukua. Meillä kyllä koulussa kaikilla oli jojot, ja niillä tehtiin erilaisia temppuja.

Kyllä, tämä jojottelu  opittiin ei lannevanteen käyttöä.

Joo oli, mutta en koskaan oppinut sitä käyttämään. Nehän oli halpoja jokapaikan romuja mitä oli varmaan kaikilla, jostain tivolista narunvedosta saatuja tms. Ei mun lapsuudes ollu mitään erityistä muotia, sillon sitä pidettiin lähinnä vanhanaikaisena leluna, siis 80-luvulla. Silloin oli muotileluja pojilla He-Manit ja kauko-ohjattavat autot ja tytöillä Barbiet ja My Litle Ponyt, ja tietysti elektroniikkapelit, mullakin oli yks tosi hyvä kolmetasoinen elektroniikkapeli, sitä tuli pelattua paljon. Yks ainoa aito barbie mulla oli, sekin vain halvin jumppapukuinen, muut parpit oli halpiksia ja pari niitä pienenpiä... Daisy?

Omistin kuten myös n. 3/4 koko luokasta omisti. En kyllä muista että kukaan olisi osannut mitään perusjojottelua hienompaa tehdä niillä.

Jojon kanssa täytyi olla oikeasti taitava niiden vaikeimpien temppujen kanssa! Tuo spinner on ihan naurettavan helppo muovinpala joka ei ainakaan tee ketään fiksummaksi.

Joo silloin oli se jojohuuma, joka kyllä meni nopeasti ohi. En tosin ostanut omaani, löysin sen jostain.

Munki piti tulla sanoon että ne cokis ja fanta jojot oli kuuminta hottia ku olin pentu :D

Voiku sitä onki vanha :D

Joku jojo oli, mutta mäkään en koskaan oppinut käyttämään niitä. Mä en oppinut myöskään hulaulaamaan, enkä pylrittämään keppiä sillain cheerleader-tyyliin. En oppinut siirtelemään rubikinkuutiota järjestykseen, mutta sen sentään opin kun kaveri yliopistossa neuvoi. Voisin kuvitella olevani tyhmä, mutta ilmeisesti kuitenkin vain motorisesti. Väikkäri kuitenkin takataskusa.

Jojo oli paras! Nykyajan pelle spinneriä ei voi todellakaan  verrata.

Coca-Cola -jojo oli, ja lisäksi sellainen sinipunainen, johon syttyi valot. Se oli isompikin.

Itse puolestani olin kade kavereille, joilla oli semmoiset kovamuoviset, vaaleanpunaiset Barbien balettitossut. 

Ei ollut, mutta isoveljellä oli. Ja vähänkö harmitti kun hän osasi sitä pyöritellä vaikka miten. Itse kun sitten veljen jojon kerran salaa kähvelsin kokeiltavaksi, en saanut sitä toimimaan lainkaan. Vieläkin muistan sen kirvelevän pettymyksen tunteen. :D

Oli, niitä cocacolajojoja oli muutama erivärinen. Yksi vieri kuorma-auton alle, kun lanka katkesi. Täsmälleen ohiajavan kuormurin renkaan alle ja palasiksi.

Vierailija kirjoitti:

Munki piti tulla sanoon että ne cokis ja fanta jojot oli kuuminta hottia ku olin pentu :D

Voiku sitä onki vanha :D

Mulla oli sprite