Ystävän lainan takaaminen
Ystäväni kertoi eilen puhelimessa tarvitsevansa lainaansa takaajan ja kysyi siis minua. Vastasin miettiväni asiaa, mutta en tiedä mitä teen. Ystäväni taloudellinen tilanne on aika heikko, joten rehellisesti pelottaa aika paljonkin. Haluaisin tietysti kuitenkin auttaa, ideoita mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eras lakiopettaja sanoi, että älkää ikinä menkö takaamaan kenenkään lainaa. Korkeintaan oman lapsen. Aina voi sattua jotain ikävää, vaikka luotettavalle henkilölle lainan takaisikin ja silloin maksumieheksi joudut sinä.
Oma lapsihan ei tietenkään jätä lainaansa maksamatta...
Se ei varsinaisesti ole se pointti, vaan että jos jättääkin maksamatta on se eräänlaista perinnön ennakkonostoa sekin. Tosin sitten saattaa mennä suhteet muihin lapsiin jos yksi vei muilta mökit ja työpaikat perhefirmaverstaassa.
Tai muuten vain yksi vei 80% fyrkoista perinnöstä ja kahdelle muille jäi 10% mieheen.Yksilapsisessa perheessä sekin on simppelimpää.
Itse ostin opiskelijana ensimmäisen asunnon 90-luvun lama-aikana. Säästöjä oli ja osa-aikainen vakituinen työ. En kuitenkaan saanut lainaa pankista ilman takausta. Onneksi yh-äitini takasi lainani. Ostin asunnon ja maksoin kaikki lainat itse. Toisaalta elän säästeliäästi ja olen tunnollinen raha-asioissa. En usko, että äitini olisi muussa tapauksessa edes lainaani taannut.
Moni joutui pulaan juuri 90-luvulla, kun olivat taanneet tuttaviensa, ystäviensä jne. lainoja. Itse en lähtisi takaamaan kenenkään lainoja. Korkeintaan oman lapseni (asuntolainaa), jos olisi tarvetta ja hänen rahankäyttönsä olisi tunnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eras lakiopettaja sanoi, että älkää ikinä menkö takaamaan kenenkään lainaa. Korkeintaan oman lapsen. Aina voi sattua jotain ikävää, vaikka luotettavalle henkilölle lainan takaisikin ja silloin maksumieheksi joudut sinä.
Oma lapsihan ei tietenkään jätä lainaansa maksamatta...
Ero onkin siinä, että lapseni puolesta olisin valmis velan maksamaan, mikäli hän ei siihen kykene.
Vierailija kirjoitti:
Eras lakiopettaja sanoi, että älkää ikinä menkö takaamaan kenenkään lainaa. Korkeintaan oman lapsen. Aina voi sattua jotain ikävää, vaikka luotettavalle henkilölle lainan takaisikin ja silloin maksumieheksi joudut sinä.
Tiedän kaverin jonka vanhemmat oli lainaa takaamassa ja kaveri jätti maksamatta joten tavallista työtä tekevät vanhemmat joutuivat maksumiehiksi. Heidän oma aravalaina talo oli puolta vuotta vaille maksettu. Sinne meni talo ja "pääsivät" muuttamaan vuokrakasarmiin.
Takasin yli 20 vuotta sitten lainan lähisukulaiselleni. Sillä seurauksella että laina tuli minulle maksuun melkein heti, kun sitä edes alettiin takaisin maksamaan. Pankki irtisanoi sen todella nopeasti.
Minulle tuli lasku, läheinen sukulainen ja ystävä hoki vaan että "pankki vittuilee".
En ole puhunut hänen kanssaan sittemmin. Joskus oltu jossain samassa tilaisuudessa, mutta häneltä ei ole anteeksipyyntöä taikka mitään hyvitykseen päinkään viittaavaa tullut. Näytti kyllä olevan nilkkoihin saakka minkinpalaturkki päällä talvella viimeksi kun näin. Vakituinen virka ja sillain.
Joskus mietin vieläkin, sitä ihan konkreettista hetkeä, kun hän pyysti minua takaajaksi. Muistan sen selvästi vieläkin. Mietin sitä, että MIKSI suostuin ja MIKSI MIKSI en kieltäytynyt.
Olisi mennyt elämä mullakin hiukan eri tavalla kuin saadessa kotiin 258 000 euron laskulappuja...(korkoa korolle eli summa kasvaa nopeasti ihan hallitsemattomaksi).
Eli että et todellakaan takaa. Sanot vaan että aiot ottaa itse lainaa lähivuosina ja takaus rasittaa siinä vaiheessa liikaa.
Korkeintaan osatakaus. Eli sadantuhannen lainasta 3000 mikäli muut valtuudet kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä ystävääsi menemään velkaneuvojan puheille selvittämään tilanteensa.Vaadi häntä estäämään selvät laskelmat siitä, että pystyy velkansa maksamaan.
Eihän tuosta ole mitään hyötyä, se kertoo vain nykytilanteen. Ystävä voi menettää työpaikkansa tai työkykynsä, ei siinä enää lainoja maksella. Pankki pitää huolen, että saa rahansa nopsaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eras lakiopettaja sanoi, että älkää ikinä menkö takaamaan kenenkään lainaa. Korkeintaan oman lapsen. Aina voi sattua jotain ikävää, vaikka luotettavalle henkilölle lainan takaisikin ja silloin maksumieheksi joudut sinä.
Oma lapsihan ei tietenkään jätä lainaansa maksamatta...
En ole tuon ensimmäisen viestin kirjoittaja, mutta ainakin omalla kohdallani kyse ei ole siitä, että olisin totaalisen vakuuttunut siitä, että oma lapsi ei jätä maksamatta, vaan siitä, että oma lapsi on ainoa ihminen, jonka puolesta olisin valmis kantamaan sen riskin, että laina jää maksettavakseni.
EI EI EI EI EI; EIKÄ AUTA ETTÄ RAKASTAA, EI EI EI EI
Sanot ettet voi eikä kyse ole luottamuksesta. Vaan siis siitä, ettet vaan voi.
Minulta kysyi paras ystävä samaa vuosia sitten. Kieltäydyin. Ystävyys jäätyi siihen mutta en kadu, enkä pidä itseäni syypäänä välirikkoon.
Ystävän taloudenpito oli ollut (ja lienee tänäkin päivänä) sitä luokkaa että luottotiedot oli joka suuntaan pilalla, ja jokapäiväinen elämä pyöri pikavippien varassa.
Vierailija kirjoitti:
Korkeintaan osatakaus. Eli sadantuhannen lainasta 3000 mikäli muut valtuudet kunnossa.
Olen taannut kahdelle lapselleni asuntolainoista osan ja maksoivat takausosuudet ensin pois joten olen niistä vapautunut.
Ap ei kerro mihin tarpeeseen ystävä( mies/nainen?) tarvitsee lainaa. Jos haluaa ja uskaltaa niin olen samaa mieltä että vain osalle lainasta takaus jonka velallinen suorittaa ensin pois.
Ja mieluummin ei takaa. Mikä on muuten ystävän työtilanne/ammatti kertoo myös ennusteesta?
Älä koskaan ota liittymiä,vakuutuksia, lainoja tai takauksia kaverille. Ne ei oo enää kohta kavereita, koska jos eivät saa itse/ilman, eikä kukaan perheen sisältä halua auttaa niin todennäköisesti ei tule kun ongelmia.
Jos olet valmis maksamaan sen lainan kokonaan itse, niin suostu, muuten et.