Millainen ihminen ei jaksa juosta edes kahta kilometriä yhtäjaksoisesti?
Ja en nyt puhu mistään pyörätuoli vammaisista vaan tavallisista ihmisistä
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Juokseminen ei ole terveellistä.
Mistä syystä ajattelet noin?
Nivelrikkoinen ja rasitusastmainen.
Minä juoksin 10km lenkkejä, mutta sitten selkä pamahti. Vuoden verran kituutin pystymättä edes seisomaan ilman karmeita kipuja, ennen kuin pääsin leikkaukseen. Siinä vaiheessa oli kahdenkin kilometrin juokseminen ihan toivoton ajatus. Olen nuori ja hoikka; et varmaan olisi päälle päin uskonut miten huono toimintakykyni kuitenkin oli.
Yksi operaatio selän korjaamiseksi ei riittänyt, ja leikkauksista toipumiseen meni aikansa. Edelleenkään en ole kovin hyvässä kunnossa. 5km jaksan nippa nappa hölkätä, mutten kovin hyvällä vauhdilla.
Minä jaksan juosta yhtäjaksoisesti n. 30-40 minuuttia. Juoksen aika hitaasti. Mulla ei ole aavistustakaan kuinka monta metriä juoksen eikä kiinnosta pätkääkään.
En kauheasti pidä juoksemisesta, mutta joskus saan innostusjakson.
Sellanen joka menee kuntoonsa nähden liian lujaa. Edes kovakuntoinen ei jaksa, jos ei yleensä juokse ja repii täysillä.
No mä en usko, että tällä hetkellä pystyisin kahta kilometriä juoksemaan.
Luulen, että suurin ongelma mulle on hengityksen rytmittäminen, en osaa yhtään hengittää juostessa. Olen varmaan kymmenenä keväänä aloittanut netin juoksukouluohjeiden mukaan, kävelyn ja juoksun rytmitystä, neljällä askeleella sisään ja neljällä ulos, mutta en saa sitä vaan onnistumaan.
Mutta millainen ihminen mä sitten olen, kun en pysty juoksemaan kahta kilometriä? Mielestäni ihan tavallinen, kohta nelikymppinen, 15 vuotta naimisissa ollut 4 lapsen äiti, lapset ikävälillä 3-15. Ihan tasapainoinen, onnellinen ja mielestäni oikein hyvää arkea elävä.
Mulla on yliopistotutkinto, toimin henkilöstöpäällikkönä keskisuuressa yrityksessä.
Olen ihan normaalipainoinen, mielestäni ihan touhukas ja puuhakas ihminen, tykkään hyötyliikunnasta, koiran kanssa lenkkeilystä, mökkeilystä, puutarhanhoidosta, lasten kanssa touhuilusta, kaikesta ihan tavallisesta, käyn säännöllisen epäsäännöllisesti uimassa ja pilateksessa.
Haluaisin osata juosta, olen vähän kade niille, jotka juoksevat ja nauttivat siitä. Uskon, että se on ihanaa, lähteä nyt vaikka iltasella lasten mentyä nukkumaan lenkille, laittaa musiikkia korviin ja juosta niin, että tulee tosi hyvä olo. Mutta mä en osaa, pistää vatsaan huono hengitys, penikat tulee hullun kipeiksi kokemattomuudesta, en vaan osaa, enkä saa nautintoa. Kävelen sitten mieluummin omaan tahtiin koiran kanssa.
Juoksisin jos osaisin ja saisin siitä nautintoa. En osaa enkä saa.
Ja kerroin millainen ihminen ei siihen pysty.
Miksi edes tarvitsisi? En ole sitten kouluaikojen kokeillut juosta.
Vierailija kirjoitti:
Minä juoksin 10km lenkkejä, mutta sitten selkä pamahti. Vuoden verran kituutin pystymättä edes seisomaan ilman karmeita kipuja, ennen kuin pääsin leikkaukseen. Siinä vaiheessa oli kahdenkin kilometrin juokseminen ihan toivoton ajatus. Olen nuori ja hoikka; et varmaan olisi päälle päin uskonut miten huono toimintakykyni kuitenkin oli.
Yksi operaatio selän korjaamiseksi ei riittänyt, ja leikkauksista toipumiseen meni aikansa. Edelleenkään en ole kovin hyvässä kunnossa. 5km jaksan nippa nappa hölkätä, mutten kovin hyvällä vauhdilla.
Asian vierestä: opettele päkiäaskellus ja hanki aivan minimalistiset barefoot kengät, niin saat uudelleen nauttia juoksusta, eikä selkä vaivaa.
Nykyaikaiset vaimennetut ja tuetut juoksukengät rikkoo paljon kroppaa, kun ne estää luonnollisen liikkeen.
Lonkkavaivainen kirjoitti:
Glukosamiinilla ei tutkimusten mukaan ole mitään tehoa. Lienee kyse lumevaikutuksesta. Tulee maksamaan, en nyt muista minkä verra. Olen minäkin käyttänyt joskus, mutta lopetin 6-7 v sieen
Älä puhu paskaa.
Se ei toimi kaikilla. Sulla ei ilmeisesti toiminut, mutta vain idiootti yleistää.
Mulla toimii erinomaisesti.
Ja ihan on kuule ortopedi määrännyt. Sillä lykätään lonkkaleikkausta. Alkava nivelrikko todettiin minulla jo 10 vuotta sitten, ja kivuton olen yhä. Tärinä ei vaan tunnu hyvältä.
Joten "tehotonta my ass".
Vierailija kirjoitti:
Lonkkavaivainen kirjoitti:
Glukosamiinilla ei tutkimusten mukaan ole mitään tehoa. Lienee kyse lumevaikutuksesta. Tulee maksamaan, en nyt muista minkä verra. Olen minäkin käyttänyt joskus, mutta lopetin 6-7 v sieen
Älä puhu paskaa.
Se ei toimi kaikilla. Sulla ei ilmeisesti toiminut, mutta vain idiootti yleistää.
Mulla toimii erinomaisesti.
Ja ihan on kuule ortopedi määrännyt. Sillä lykätään lonkkaleikkausta. Alkava nivelrikko todettiin minulla jo 10 vuotta sitten, ja kivuton olen yhä. Tärinä ei vaan tunnu hyvältä.Joten "tehotonta my ass".
Ja lisään, että syön lisäksi kondroitiinia, sitäkin ortopedin määräämänä.
Jos jompi kumpi loppuu, viikossa vihlonta palaa. Kokeiltu on useaan otteeseen.
Että näin.
Mä vihaan juoksemista, se tekee huonoa tisseille, perseelle, kasvoille ja polville. Onneksi fillarit on keksitty jos pitää päästä jonnekin kävelyä nopeammin.
Tällainen astmaatikko,kävellä ja pyöräillä jaksan vaikka kuinka kauan,juostessa happi loppuu ja tuntuu että taju lähtee vaikka lääkitys ja kaikki kunnossa.
En tiedä miten nuo astmaatikko hiihtäjät pystyy hiihtämään kovaa pitkiä matkoja kun itse meinaa kuolla pakkaskeleillä pelkkään lumikolan työntöön.
Vierailija kirjoitti:
Mä vihaan juoksemista, se tekee huonoa tisseille, perseelle, kasvoille ja polville. Onneksi fillarit on keksitty jos pitää päästä jonnekin kävelyä nopeammin.
Minkälaiset tissit sulla on?
Huonokuntoinen, esimerkiksi minä.
Juoksua harrastamaton? Itse käyn kyllä salilla 4krt viikossa treenaamassa lihaskuntoa (+ vähän pyöräilyä, porraslaitteella kävelemistä ja crosstraineria), mutta en mä juosta jaksa. Toki juoksemiseen vaikuttaa mun rasitusastma, vaikka treenaamalla sekin varmaan sopeutuisi juoksemiseen. Mutta en pidä juoksemisesta, ja ei mulla oo mitään tarvetta juosta kahta kilsaa mihinkään. Hyvä että jaksan sen 500m juosta, jos meinaa junasta myöhästyä. Sen enempää ei ole tarvis.
Suuri lihasmassa kuluttaa enemmän happea yms. Soutu on ainoa laji jossa tarvitaan sekä hapenottokykyä että voimaa.
Minä. Kävelen kyllä paljon.
Huonot polvet ja rytmihäiriöitä. Hyvä näin koska juokseminen ei myöskään kiinnosta.
Minä en jaksaisi. En ole koskaan elämässäni harrastanut minkäänlaista liikuntaa (paitsi hyötyliikunta). En omista autoa, asun keskustassa ja päivässä tulee askelia hyvä jos 1000. Ikää mulla 28 v. En ole koskaan ollut liikunnallinen, ei vaan ole mun juttu. En tiennyt että joku pitää sitä outona.
Esim.tämmönen ihan perus 30-vuotias perheenäiti, joka ei oo koskaan harrastanu mitään liikuntaa.