Työlaista tietävät auttakaa!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon voisi tarkistaa Finlexistä mutta muistelisin että kun tarjous on annettu, sitä ei voi vetää pois, ellei se ole ns. kohtuuton virheen takia. Eli kun sopimus on sinulla allekirjoitettavana, niin luulisin, että he eivät voi noin vain sitä yksipuolisesti muuttaa, vaikka mitään virallista ei ole vielä allekirjoitettukaan. Asia kannattaa tietysti varmistaa.

Ja oma lukunsa on se, mitä tästä hyödyt. Ehkä jotain vaivannäköä korvataan, mutta en odottaisi, että saisit sen alkuperäisen työpaikan.

Toisaalta ap ei ole hyväksynyt tarjousta ennen kuin tuli uusi tarjous, joten voidaanko hyväksymätöntä tarjousta pitää sopimuksena? Ei esimerkiksi kodinkonekaupassa kauppias voi vaatia minua maksamaan jääkaappia sillä perusteella, että minä haluan jääkaapin ostaa ja hän on tehnyt siitä tarjouksen. Kyllä ensin vaaditaan sopimus.

Kyllä vain kodinkonemyyjää sitoo annettu tarjous. Se voi tietysti olla rajoitettu esim koskee vain sitä päivää, mutta ei kodinkonekauppias voi muuttaa lopullista hintaa matkalla kassalle.

Mutta jos minä en hyväksy sitä tarjousta, niin minun ei tarvitse maksaa.

Öööööhh? Ai sun mielestä jääkappiostoksilla sovelletaan työlakia?

Ei siis missään nimessä esim. kuluttajansuojalakia? 😂

Muista nyt silti, että osa-aikatyöstä saa soviteltua työttömyyskorvausta ja uuden työn hankkiminen helpottuu, jos CV:stä ilmenee, että olet jo töissä (vaikka olisikon osa-aikainen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.työsopimuslaki.fi/tietoa/irtisanominen/
"Irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla edellyttää, että työ on todella vähentynyt pysyvästi. Joskus työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, vaikka todellinen syy on liittynyt irtisanotun työntekijän henkilöön. Työsopimuslaissa on säädetty tällaisia tilanteita varten, että irtisanomisperustetta ei ole tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, jos työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Irtisanomisperustetta tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ei myöskään ole, jos katsotaan että töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä."

http://www.työsopimuslaki.fi/tietoa/kasitteita/Ty%C3%B6sopimus
"Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus. Työsopimus voi syntyä siis suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai vaikkapa pelkästään työnantajan hiljaisella hyväksymisellä. Työnantajan on kuitenkin työsopimuslain mukaan annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä."

Lukekaa nyt tuosta alkuun.

Tuossa puhutaan jo työsuhteessa olevien irtisanomisesta. Ja kuvittelet, että työnhakija, jolla ei ole edes sopimusta, on jotenkin tuosta vielä vahvemmilla?

Kunnon vihervasemmistokommunistiliittolaisia vissiin palsta täynnä?

Et sitten jaksanut lukea viestiäni ihan loppuun. :D Siinä kerrottiin myös siitä, millä perusteilla työsopimus syntyy. Eli ap:lla on jo ollut työsopimus, vaikka sitä viimeistä lomaketta ei olekaan allekirjoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko sähköpostiin tullut tiedote työpaikasta sama asia kuin sopimus? Työnantaja lähettää tiedon, että tällainen työpaikka on tarjolla ja sitten minä voin lakiin vedoten väittää, että on syntynyt sopimus, vaikka en ole siihen mainokseen/tiedotteeseen mitenkään reagoinut. En oikein voi uskoa, että sopimus syntyy ilman, että sovitaan mitään.

Nyt ei ole kyse mistään haastattelukutsusta vaan sopimusluonnoksesta, jolle on jo sovittu allekirjoitusajankohta.

Ydinkysymys: syntyykö sopimus, jos ei ole allekirjoitettu ehdotusta tai muuten todistettavasti sovittu työsuhteen alkamisesta? Voiko myös työnantaja vedota siihen, että on sovittu allekirjoituksesta eli työntekijän on pakko tulla töihin, vaikka löysi paremman paikan vai onko palstamamman sopimusjuridiikka sellainen, että sopimus sitoo vain yritystä?

Kyllä syntyy sopimus ja se sitoo molempia. Toki voi neuvotella, mutta lain tulkinnan mukaan suullinenkin sopimus on sitova. Tämä käsitellään kaikilla asiaan liityyvillä peruskursseilla. Ainoa ongelma on sopimuksen syntymisen todistaminen, mutta jos ap:lla on sähköposteja, joissa asia on ihan kiistatta pidettävä sovittuna, se on voimassa oleva sopimus.

Miten se syntyy, jos ap on vasta saanut ehdotuksen luettavakseen ja allekirjoitettavaksi? Jos missään ei ole sovittu, että aloitat 15.7. vaan kaikissa meileissä todetaan, että aloitat 15.7. kun olet allekirjoittanut sopimuksen. Jos suullisesti sovitaan siitä, että ap saa sopimuksen allekirjoitettavaksi, niin ei ole vielä sovittu yhtään mitään muuta.

Ainakin käymilläni työlainsädännön peruskursseilla on painotettu sitä, että täytyy tietää, mistä on sovittu. "Tule käymään aamulla" ei ole sopimus mistään eikä edes "lue sopimus läpi ja katso, onko se OK" ole vielä sopimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon voisi tarkistaa Finlexistä mutta muistelisin että kun tarjous on annettu, sitä ei voi vetää pois, ellei se ole ns. kohtuuton virheen takia. Eli kun sopimus on sinulla allekirjoitettavana, niin luulisin, että he eivät voi noin vain sitä yksipuolisesti muuttaa, vaikka mitään virallista ei ole vielä allekirjoitettukaan. Asia kannattaa tietysti varmistaa.

Ja oma lukunsa on se, mitä tästä hyödyt. Ehkä jotain vaivannäköä korvataan, mutta en odottaisi, että saisit sen alkuperäisen työpaikan.

Taloudelliset ja tuotannolliset syyt voivat olla perusteena vaikka koko työpaikan perumiseen.

Taloudelliset ja tuotannolliset syyt eivät ole vain lause, jonka voi heittää sopivan tilaisuuden tullen, vaan se tulee pystyä todistamaan ja sen määrittämiseen on olemassa tietyt kriteerit.

Yrityksen asiat eivät kuulu ulkopuolisille. Joten kyllä riittää.

Ja aloittaja nyt saa kenkää viimeistään koeajalla kenkää liitto-uhitteluineen, eikä koeaikapurkuun tarvita edes mitään syytä. Tai voihan aina jonkun keksiä.

Jos vetoaa noihin syihin, tulee se kyllä pitää paikkaansa. Oikeuteen mentäessä se pitäisi todistaa, ei siellä kuule milläänn "ei kuulu teille" -lässytyksellä pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko sähköpostiin tullut tiedote työpaikasta sama asia kuin sopimus? Työnantaja lähettää tiedon, että tällainen työpaikka on tarjolla ja sitten minä voin lakiin vedoten väittää, että on syntynyt sopimus, vaikka en ole siihen mainokseen/tiedotteeseen mitenkään reagoinut. En oikein voi uskoa, että sopimus syntyy ilman, että sovitaan mitään.

Nyt ei ole kyse mistään haastattelukutsusta vaan sopimusluonnoksesta, jolle on jo sovittu allekirjoitusajankohta.

Ydinkysymys: syntyykö sopimus, jos ei ole allekirjoitettu ehdotusta tai muuten todistettavasti sovittu työsuhteen alkamisesta? Voiko myös työnantaja vedota siihen, että on sovittu allekirjoituksesta eli työntekijän on pakko tulla töihin, vaikka löysi paremman paikan vai onko palstamamman sopimusjuridiikka sellainen, että sopimus sitoo vain yritystä?

Kyllä syntyy sopimus ja se sitoo molempia. Toki voi neuvotella, mutta lain tulkinnan mukaan suullinenkin sopimus on sitova. Tämä käsitellään kaikilla asiaan liityyvillä peruskursseilla. Ainoa ongelma on sopimuksen syntymisen todistaminen, mutta jos ap:lla on sähköposteja, joissa asia on ihan kiistatta pidettävä sovittuna, se on voimassa oleva sopimus.

Miten se syntyy, jos ap on vasta saanut ehdotuksen luettavakseen ja allekirjoitettavaksi? Jos missään ei ole sovittu, että aloitat 15.7. vaan kaikissa meileissä todetaan, että aloitat 15.7. kun olet allekirjoittanut sopimuksen. Jos suullisesti sovitaan siitä, että ap saa sopimuksen allekirjoitettavaksi, niin ei ole vielä sovittu yhtään mitään muuta.

Ainakin käymilläni työlainsädännön peruskursseilla on painotettu sitä, että täytyy tietää, mistä on sovittu. "Tule käymään aamulla" ei ole sopimus mistään eikä edes "lue sopimus läpi ja katso, onko se OK" ole vielä sopimus.

Jos on sovittu ajankohta, jolloin sopimus fyysisesti allekirjoitetaan ja ehdot on lähetetty ap:lle, se sopimus on jo syntynyt sillä hetkellä kun ap on sen hyväksynyt ja kertonut tulevansa allekirjoittamaan sen. Sopimuksen syntyminen on eri asia kuin työn alkaminen, kai sen ymmärrät.

Vierailija kirjoitti:

No koeajalla sopimus voidaan purkaa, vaikka ensimmäisenä päivänä että älä nyt helvetti riitelemään ala, se on eri asia sitten jos ei osa-aikasoppari sinulle käy.

Voidaan se purkaa joo, mutta myös siihen tulee olla PÄTEVÄ SYY.

Jokin "et sopeudu työyhteisöön" voi toimia, mutta tämäkin kyseenalaistettaisiin oikeudessa ja pyydettäisiin perustelemaan.

Että siitä sitten keksimään, miten yhdessä päivässä voi tuon tulkita uudesta tyypistä.

Ei näköjään auta, vaikka linkittäisin kokonaisen lakikirjan tähän. Aina vain joku tulee vänkäämään päivänselvää asiaa. Ainoa, mikä tässä nyt on enää tulkinnanvaraista on se, millä tavalla ap ja työnantaja ovat sopineet tuosta allekirjoittamisesta. Jos ap on ilmoittanut, että hyväksyy sopimuksen ja tulee sen allekirjoittamaan päivänä x, asia on ihan selvä. Jos taas ilmoituksessa on jokin sanamuoto epäselvä, niin siitä voi tulla ongelma. Mutta nämä "eihän sopimusta ole allekirjoitettu, tuotannolliset ja taloudelliset syyt, ei kuulu muille" -selitykset eivät nyt kyllä sopimusta mitätöi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon voisi tarkistaa Finlexistä mutta muistelisin että kun tarjous on annettu, sitä ei voi vetää pois, ellei se ole ns. kohtuuton virheen takia. Eli kun sopimus on sinulla allekirjoitettavana, niin luulisin, että he eivät voi noin vain sitä yksipuolisesti muuttaa, vaikka mitään virallista ei ole vielä allekirjoitettukaan. Asia kannattaa tietysti varmistaa.

Ja oma lukunsa on se, mitä tästä hyödyt. Ehkä jotain vaivannäköä korvataan, mutta en odottaisi, että saisit sen alkuperäisen työpaikan.

Toisaalta ap ei ole hyväksynyt tarjousta ennen kuin tuli uusi tarjous, joten voidaanko hyväksymätöntä tarjousta pitää sopimuksena? Ei esimerkiksi kodinkonekaupassa kauppias voi vaatia minua maksamaan jääkaappia sillä perusteella, että minä haluan jääkaapin ostaa ja hän on tehnyt siitä tarjouksen. Kyllä ensin vaaditaan sopimus.

Kyllä vain kodinkonemyyjää sitoo annettu tarjous. Se voi tietysti olla rajoitettu esim koskee vain sitä päivää, mutta ei kodinkonekauppias voi muuttaa lopullista hintaa matkalla kassalle.

Mutta jos minä en hyväksy sitä tarjousta, niin minun ei tarvitse maksaa.

Öööööhh? Ai sun mielestä jääkappiostoksilla sovelletaan työlakia?

Ei siis missään nimessä esim. kuluttajansuojalakia? 😂

Kyse on sopimuksesta, joten kyseeseen tulee sopimusoikeus. Ihan samanlaisia sopimuksia sekä työsopimus että ostosopimus ovat, jos niitä tarkastelee lain kannalta. Sopimusten sisältö vaihtelee, samoin sisältöä säätelevä lainsäädäntö, mutta sopimusjuridiikka pyysyy samana.

Miksi te muuten luulette, että sopimusluonnosta oltaisiin edes lähetetty, jos ne voisivatkin allekirjoitushetkellä olla ihan mitä tahansa muuta kuin mitä siinä lähetetyssä luonnoksessa? Meinaatteko, että se lähetetään sen takia, että työntekijä tietää, missä se viiva on, mihin se nimi kirjoitetaan? Ei. Pointti on nimenomaan se, että työntekijä voi etukäteen tutustua niihin työehtoihin.

Ap:lla ei ole tässä tapauksessa juurikaan mahdollisuuksia. Vaikka jollain konstilla saisi läpi sen, että työsopimus on syntynyt, niin yrityksen on helppo osoittaa, ettei kyseiseen tehtävään tarvita kokoaikaista työntekijää eli on olemassa tuotannolliset ja taloudelliset syyt jättää työpaikka täyttämättä. Meilläkin firmassa on irtisanottu pitkäaikaisia työntekijöitä, vaikka yrityksen kannattavuus oli irtisanomisten aikaan hyvä. Myös yksittäisiä työntekijöitä on irtisanottu tarpeettomina tuotannollista syistä..

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla ei ole tässä tapauksessa juurikaan mahdollisuuksia. Vaikka jollain konstilla saisi läpi sen, että työsopimus on syntynyt, niin yrityksen on helppo osoittaa, ettei kyseiseen tehtävään tarvita kokoaikaista työntekijää eli on olemassa tuotannolliset ja taloudelliset syyt jättää työpaikka täyttämättä. Meilläkin firmassa on irtisanottu pitkäaikaisia työntekijöitä, vaikka yrityksen kannattavuus oli irtisanomisten aikaan hyvä. Myös yksittäisiä työntekijöitä on irtisanottu tarpeettomina tuotannollista syistä..

Niin, jos on oikeasti kyse tuotannollisista ja taloudellisista syistä siinä laajuudessa kuin laki edellyttää. Jotenkin vaikea uskoa, että ne tuotannolliset ja taloudelliset syyt yhtäkkiä parissa päivässä paukahtaisivat päälle, kun niillä tarkoitetaan pitkäaikaista ja pysyvää muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No koeajalla sopimus voidaan purkaa, vaikka ensimmäisenä päivänä että älä nyt helvetti riitelemään ala, se on eri asia sitten jos ei osa-aikasoppari sinulle käy.

Voidaan se purkaa joo, mutta myös siihen tulee olla PÄTEVÄ SYY.

Jokin "et sopeudu työyhteisöön" voi toimia, mutta tämäkin kyseenalaistettaisiin oikeudessa ja pyydettäisiin perustelemaan.

Että siitä sitten keksimään, miten yhdessä päivässä voi tuon tulkita uudesta tyypistä.

Oletko lyönyt pääsi?,eli jos koeajalla saa potkut niin voi haastaa työnantajan oikeuteen,

ei jeesus mitä tuubaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko sähköpostiin tullut tiedote työpaikasta sama asia kuin sopimus? Työnantaja lähettää tiedon, että tällainen työpaikka on tarjolla ja sitten minä voin lakiin vedoten väittää, että on syntynyt sopimus, vaikka en ole siihen mainokseen/tiedotteeseen mitenkään reagoinut. En oikein voi uskoa, että sopimus syntyy ilman, että sovitaan mitään.

Nyt ei ole kyse mistään haastattelukutsusta vaan sopimusluonnoksesta, jolle on jo sovittu allekirjoitusajankohta.

Ydinkysymys: syntyykö sopimus, jos ei ole allekirjoitettu ehdotusta tai muuten todistettavasti sovittu työsuhteen alkamisesta? Voiko myös työnantaja vedota siihen, että on sovittu allekirjoituksesta eli työntekijän on pakko tulla töihin, vaikka löysi paremman paikan vai onko palstamamman sopimusjuridiikka sellainen, että sopimus sitoo vain yritystä?

Kyllä syntyy sopimus ja se sitoo molempia. Toki voi neuvotella, mutta lain tulkinnan mukaan suullinenkin sopimus on sitova. Tämä käsitellään kaikilla asiaan liityyvillä peruskursseilla. Ainoa ongelma on sopimuksen syntymisen todistaminen, mutta jos ap:lla on sähköposteja, joissa asia on ihan kiistatta pidettävä sovittuna, se on voimassa oleva sopimus.

Miten se syntyy, jos ap on vasta saanut ehdotuksen luettavakseen ja allekirjoitettavaksi? Jos missään ei ole sovittu, että aloitat 15.7. vaan kaikissa meileissä todetaan, että aloitat 15.7. kun olet allekirjoittanut sopimuksen. Jos suullisesti sovitaan siitä, että ap saa sopimuksen allekirjoitettavaksi, niin ei ole vielä sovittu yhtään mitään muuta.

Ainakin käymilläni työlainsädännön peruskursseilla on painotettu sitä, että täytyy tietää, mistä on sovittu. "Tule käymään aamulla" ei ole sopimus mistään eikä edes "lue sopimus läpi ja katso, onko se OK" ole vielä sopimus.

Jos on sovittu ajankohta, jolloin sopimus fyysisesti allekirjoitetaan ja ehdot on lähetetty ap:lle, se sopimus on jo syntynyt sillä hetkellä kun ap on sen hyväksynyt ja kertonut tulevansa allekirjoittamaan sen. Sopimuksen syntyminen on eri asia kuin työn alkaminen, kai sen ymmärrät.

Ap kirjoitti alunperin näin "

Tilanne on sellainen että minulla piti alkaa määräaikainen työsopimus 2 viikon päästä. Työpaikka oli siis sovittu vuodeksi eteenpäin. Työsopimus on lähetetty minulle jo tarkistettavaksi ja tarkoitus olisi ollut tulevana maanantaina allekirjoittaa se, eli mennä tapaamaan pomoa.

Perjantaina työpaikalta soitettiin ja sanottiin että tarvetta ei olekaan kk- palkkalaiselle ja he peruvat sopimuksen ja tarjoavat sen sijaan osa-aikaista n. 20% kk-palkkalaisen palkasta.

Onko tämä oikein? Yritin liiton sivuilta ja työlaista lukea mutta tällaisia tapauksia ei vissiin ole :/ soitan huomenna työsuojeluun ja liittoon mutta näin etukäteen tiedustelen jos jollain on tietoa tai kokemusta tällaisesta.             

Ap:n tekstin mukaan ei ole sovittu ajankohtaa, on vain olemassa tarkoitus mennä allekirjoittamaan sopimus eli mennä tapaamaan pomoa. Ap:n viestin mukaan ei ole vielä sovittu asiaa, ei edes tuota tapaamista. On pelkkä tarkoitus! Ap:n täytyy pystyä todistamaan, että maanantaiksi oli sovittu allekirjoitustilaisuudesta eikä hän tähän asti ole pystynyt ainakaan minua siitä vakuuttamaan. Tarkistettavaksi lähetetty sopimusluonnos ei ole sama asia kuin sopimus, ellei sen saatekirjeessä vakuuteta, että tämän allekirjoitamme maanantaina. Jos siinä on vain "lue läpi ja kerro, onko OK" niin sopimusta tai edes aietta siihen suuntaan ei ole syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No koeajalla sopimus voidaan purkaa, vaikka ensimmäisenä päivänä että älä nyt helvetti riitelemään ala, se on eri asia sitten jos ei osa-aikasoppari sinulle käy.

Voidaan se purkaa joo, mutta myös siihen tulee olla PÄTEVÄ SYY.

Jokin "et sopeudu työyhteisöön" voi toimia, mutta tämäkin kyseenalaistettaisiin oikeudessa ja pyydettäisiin perustelemaan.

Että siitä sitten keksimään, miten yhdessä päivässä voi tuon tulkita uudesta tyypistä.

Oletko lyönyt pääsi?,eli jos koeajalla saa potkut niin voi haastaa työnantajan oikeuteen,

ei jeesus mitä tuubaa

Kyllä. Jos koeajalla saa potkut, voi haastaa työnantajan oikeuteen ja jos syynä on sopeutumattomuus työyhteisöön jo ensimmäisenä päivänä, niin työantaja päätyy maksajaksi.Työsuhteen irtisanominen ja purkaminen ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko sähköpostiin tullut tiedote työpaikasta sama asia kuin sopimus? Työnantaja lähettää tiedon, että tällainen työpaikka on tarjolla ja sitten minä voin lakiin vedoten väittää, että on syntynyt sopimus, vaikka en ole siihen mainokseen/tiedotteeseen mitenkään reagoinut. En oikein voi uskoa, että sopimus syntyy ilman, että sovitaan mitään.

Nyt ei ole kyse mistään haastattelukutsusta vaan sopimusluonnoksesta, jolle on jo sovittu allekirjoitusajankohta.

Ydinkysymys: syntyykö sopimus, jos ei ole allekirjoitettu ehdotusta tai muuten todistettavasti sovittu työsuhteen alkamisesta? Voiko myös työnantaja vedota siihen, että on sovittu allekirjoituksesta eli työntekijän on pakko tulla töihin, vaikka löysi paremman paikan vai onko palstamamman sopimusjuridiikka sellainen, että sopimus sitoo vain yritystä?

Kyllä syntyy sopimus ja se sitoo molempia. Toki voi neuvotella, mutta lain tulkinnan mukaan suullinenkin sopimus on sitova. Tämä käsitellään kaikilla asiaan liityyvillä peruskursseilla. Ainoa ongelma on sopimuksen syntymisen todistaminen, mutta jos ap:lla on sähköposteja, joissa asia on ihan kiistatta pidettävä sovittuna, se on voimassa oleva sopimus.

Miten se syntyy, jos ap on vasta saanut ehdotuksen luettavakseen ja allekirjoitettavaksi? Jos missään ei ole sovittu, että aloitat 15.7. vaan kaikissa meileissä todetaan, että aloitat 15.7. kun olet allekirjoittanut sopimuksen. Jos suullisesti sovitaan siitä, että ap saa sopimuksen allekirjoitettavaksi, niin ei ole vielä sovittu yhtään mitään muuta.
Ainakin käymilläni työlainsädännön peruskursseilla on painotettu sitä, että täytyy tietää, mistä on sovittu. "Tule käymään aamulla" ei ole sopimus mistään eikä edes "lue sopimus läpi ja katso, onko se OK" ole vielä sopimus.

Jos on sovittu ajankohta, jolloin sopimus fyysisesti allekirjoitetaan ja ehdot on lähetetty ap:lle, se sopimus on jo syntynyt sillä hetkellä kun ap on sen hyväksynyt ja kertonut tulevansa allekirjoittamaan sen. Sopimuksen syntyminen on eri asia kuin työn alkaminen, kai sen ymmärrät.

Ap kirjoitti alunperin näin "

Tilanne on sellainen että minulla piti alkaa määräaikainen työsopimus 2 viikon päästä. Työpaikka oli siis sovittu vuodeksi eteenpäin. Työsopimus on lähetetty minulle jo tarkistettavaksi ja tarkoitus olisi ollut tulevana maanantaina allekirjoittaa se, eli mennä tapaamaan pomoa.

Perjantaina työpaikalta soitettiin ja sanottiin että tarvetta ei olekaan kk- palkkalaiselle ja he peruvat sopimuksen ja tarjoavat sen sijaan osa-aikaista n. 20% kk-palkkalaisen palkasta.

Onko tämä oikein? Yritin liiton sivuilta ja työlaista lukea mutta tällaisia tapauksia ei vissiin ole :/ soitan huomenna työsuojeluun ja liittoon mutta näin etukäteen tiedustelen jos jollain on tietoa tai kokemusta tällaisesta.             

Ap:n tekstin mukaan ei ole sovittu ajankohtaa, on vain olemassa tarkoitus mennä allekirjoittamaan sopimus eli mennä tapaamaan pomoa. Ap:n viestin mukaan ei ole vielä sovittu asiaa, ei edes tuota tapaamista. On pelkkä tarkoitus! Ap:n täytyy pystyä todistamaan, että maanantaiksi oli sovittu allekirjoitustilaisuudesta eikä hän tähän asti ole pystynyt ainakaan minua siitä vakuuttamaan. Tarkistettavaksi lähetetty sopimusluonnos ei ole sama asia kuin sopimus, ellei sen saatekirjeessä vakuuteta, että tämän allekirjoitamme maanantaina. Jos siinä on vain "lue läpi ja kerro, onko OK" niin sopimusta tai edes aietta siihen suuntaan ei ole syntynyt.

 Niin, tuosta ei käy ilmi, onko asiasta sovittu vai onko tämä ollut vain ap:n aikomus, josta hän ei ole ilmoittanut työnantajalle. Ap kirjoitti myös "he peruivat sopimuksen". Tuossa pari viestiä sitten juuri sanoin, että tämä on ainoa kohta, jossa voi nyt tulla ongelma, että millä tavalla allekirjoittamisesta on sovittu ja onko hyväksyminen ilmaistu selkeästi. Mutta ongelmaa ei tule siinä, että paperissa ei ole allekirjoitusta tai että aina voi vedota taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla ei ole tässä tapauksessa juurikaan mahdollisuuksia. Vaikka jollain konstilla saisi läpi sen, että työsopimus on syntynyt, niin yrityksen on helppo osoittaa, ettei kyseiseen tehtävään tarvita kokoaikaista työntekijää eli on olemassa tuotannolliset ja taloudelliset syyt jättää työpaikka täyttämättä. Meilläkin firmassa on irtisanottu pitkäaikaisia työntekijöitä, vaikka yrityksen kannattavuus oli irtisanomisten aikaan hyvä. Myös yksittäisiä työntekijöitä on irtisanottu tarpeettomina tuotannollista syistä..

Niin, jos on oikeasti kyse tuotannollisista ja taloudellisista syistä siinä laajuudessa kuin laki edellyttää. Jotenkin vaikea uskoa, että ne tuotannolliset ja taloudelliset syyt yhtäkkiä parissa päivässä paukahtaisivat päälle, kun niillä tarkoitetaan pitkäaikaista ja pysyvää muutosta.

Miksi olisi vaikea uskoa? Tähänkin asti on pärjätty ilman hänen työpanostaan, niin miksei jatkossa pärjättäisi? Sen todistaminen on helpooa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla ei ole tässä tapauksessa juurikaan mahdollisuuksia. Vaikka jollain konstilla saisi läpi sen, että työsopimus on syntynyt, niin yrityksen on helppo osoittaa, ettei kyseiseen tehtävään tarvita kokoaikaista työntekijää eli on olemassa tuotannolliset ja taloudelliset syyt jättää työpaikka täyttämättä. Meilläkin firmassa on irtisanottu pitkäaikaisia työntekijöitä, vaikka yrityksen kannattavuus oli irtisanomisten aikaan hyvä. Myös yksittäisiä työntekijöitä on irtisanottu tarpeettomina tuotannollista syistä..

Niin, jos on oikeasti kyse tuotannollisista ja taloudellisista syistä siinä laajuudessa kuin laki edellyttää. Jotenkin vaikea uskoa, että ne tuotannolliset ja taloudelliset syyt yhtäkkiä parissa päivässä paukahtaisivat päälle, kun niillä tarkoitetaan pitkäaikaista ja pysyvää muutosta.

Miksi olisi vaikea uskoa? Tähänkin asti on pärjätty ilman hänen työpanostaan, niin miksei jatkossa pärjättäisi? Sen todistaminen on helpooa.

Lue tuo linkki työsopimuksen irtisanomisesta. Siellä puhutaan olennaisista ja pysyvistä taloudellisista muutoksista. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanominen ei tarkoita sitä, että ennekin on pärjätty ilman. Jokin syy sille palkkaamiselle on ollut ja se on pelkästään tarve. Se, että tuli tarve, mutta hupsis ei tullutkaan vaatii kyllä painavat perustelut.

Ja jos on kyse vuoden määräaikaisuudesta, voi olla kyse esim sijaisuudesta, jolloin ei voida kyllä sanoa, että ollaan ennekin pärjätty ilman, jos tämä sijaistettava ei olekaan töissä.

Miettikää nyt itsekin, jos laki olisi tuollainen kuin te sen kuvittelette olevan. Kaikki firmat voisivat palkata noin vain 10 työntekijää täysillä tunneilla ja sitten parin päivän päästä irtisanoa ne huonoimmat, koska taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Ei me oikeastaan tarvitakaan teitä kaikkia. Kunhan nyt saatiin tämä juhannussesonki hoidettua, että vakiporukka pääsee mökille.

Missähän rinnakkaistodellisuudessa nämä kommunistit tässä ketjussa oikein elää?

Juu, ihan varmaan olette haastamassa työantajia tuon tuostakin oikeuteen.

Aloittajan asenteelle kenkää tulee kuitenkin jo koeajalla. Ja siihen riittää syyksi, että ei ole suoriutunut tehtävistään odotetulla tavalla. Se kun on firman oma asia, mikä heille on tyydyttävä työpanos.