Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syödäänkö mutakakkua muualla kuin Pohjoismaissa?

Kyllä kai sitä saa monista maista erilaisina versiona. USA:ssa on oma versionsa, jota voidaan kutsua mutakakuksi (mud cake) tai nimellä Mississippi Mud Pie. Se on erilainen kuin ruotsalaistyyppinen mutakakku.

(jne.)

En ole alkuperäinen kysyjä, mutta kiitos tästä yksityiskohtaisesta ja vaivannäköä ilmentävästä vastauksesta. Olin itse miettinyt, pitäisikö vastata jotain samansuuntaista, mutta en sitten jaksanut, eikä tulos olisi ollutkaan varmaan yhtä hyvä kuin nyt.

Tänään lukemastani lasten fyysistä kurittamista koskevasta ketjusta tuli mieleen. Jotkut kertoivat saaneensa vanhemmiltaan piiskaa nahkavyöllä, kun taas toisiin oli käytetty vitsaa, "koivuniemen herraa".

Onko ketään, johon olisi kohdistunut näitä molempia, ja joka siten pystyisi vertailemaan, kumpi niistä tuntuu pahemmalta, tai oliko niissä muuten jotain eroa? Kumman olisi valinnut, jos olisi saanut valita?

Itse sain selkääni joitakin harvoja kertoja, mutta aina pelkästään kädellä läpsimällä paljaalle pyllylle, ja jo sekin sattui niin, että itku tuli joka kerta (vielä kun olin jo vähän varttuneempi lapsikin - viimeinen kerta oli kun olin jotain 11 tai 12). Muistan sen kokemuksen kuin eilisen päivän nyt yli neljännesvuosisadan päästäkin. En voi olla saamatta ajatusta, että jos selkäsaunaan käytetään sitten vielä jotain kättä pitempää apuna, niin senhän täytyy olla aivan käsittämättömän kivulias kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on paras tapa totuttaa kaksi vierasta kissaa toisiinsa? Pitäisikö esim. laittaa molemmat eri kuljetuskopppaan ja viedä kopissa toistensa lähelle, että saavat nuuskia toisiaan? Vai laittaa vaan samaan huoneeseen ja katsoa mitä tapahtuu? 

Parasta olisi pitää kissat aluksi kumpikin eri huoneessa ja ovi kiinni. Silloin kissat kuulevat toistensa ääntelyä ja haistavat toisen kissan hajua. Vähän ajan kuluttua voi sitten avata oven ja antaa kissojen lähentyä toisiaan valvotusti. Kumpikin kissa saa toimia omilla ehdoillaan, mutta emäntä/isäntä tietysti huolehtii ettei toinen kissa käy toisen kimppuun. Ja jos näyttää siltä, että toinen kissa on uhkaava ja toinen pelokas kannattaa erottaa kissat. Pelokkaan kissan voi ottaa syliin ja rauhoitella sitä, niin että se toinen kissa on jossain lähettyvillä. Jos kaikki sujuu hyvin, sitten voi jatkaa "deittejä" niin että oven avattuaan huoneiden välillä antaa kummallekin ruokaa tai makupaluja kissan "omassa" huoneessa, ehkä niin että kissat näkevät toisensa mutta eivät ole ihan lähellä. Silloin kissat alkavat yhdistää yhdessäolon samassa tilassa johonkin kivaan. Tasapuolisuus on tässä tärkeää, emännän/isännän on näytettävä että kumpikin kissa saa ruokaa ja huomiota tasapuolisesti, eli pitäisi leikittää ja rapsutella kumpaakin kissaa toisen nähden. Omistajan pitää siis antaa viesti, että kaikki olemme nyt samaa taloutta.

Jos toinen kissoista on pentu, niin pennut yleensä lähestyvät aikuisia kissoja hyvinkin rohkeasti eivätkä hätkähdä vaikka saisivat välillä pakit isolta kissalta. Nopeasti ne palleroiset usein palaavat isomman kissan luo ja pian isompi alkaa sietää pikkuista.

Jos kyseessä on kaksi aikuista kissaa, riippuu paljon kummankin kissan luonteesta ja elämänhistoriasta sietävätkö ne toista kissaa. Joskus niistä tulee parhaat kaverit, joskus taas se ensimmäinen kissa ei millään halua sitä toista reviirilleen. Sellaisenkin tapauksen tiedän, jossa aikuinen kissa sieti poikasen tulon reviirilleen, mutta usean vuoden jälkeen pennun kasvettua, vanha kissa alkoi kertakaikkiaan vihata nuorempaa ja kissat piti erottaa. Vanhempi kissa sijoitettiin uuteen kotiin, jossa sai olla iäkkään rouvan ainut kissa.

Eläinsuojeluyhdistykset tekevät hyvää työtä siinä, että arvioivat usein etukäteen minkälaiseen kotiin kissa sopii. Silloin ei tule tehtyä virheitä. Rotukissojen kanssa kasvattajat tuntevat kissojensa rodut ja yksilöiden luonteet ja osaavat arvioida mihin se voi sopeutua ja antaa vinkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Tänään lukemastani lasten fyysistä kurittamista koskevasta ketjusta tuli mieleen. Jotkut kertoivat saaneensa vanhemmiltaan piiskaa nahkavyöllä, kun taas toisiin oli käytetty vitsaa, "koivuniemen herraa".

Onko ketään, johon olisi kohdistunut näitä molempia, ja joka siten pystyisi vertailemaan, kumpi niistä tuntuu pahemmalta, tai oliko niissä muuten jotain eroa? Kumman olisi valinnut, jos olisi saanut valita?

Itse sain selkääni joitakin harvoja kertoja, mutta aina pelkästään kädellä läpsimällä paljaalle pyllylle, ja jo sekin sattui niin, että itku tuli joka kerta (vielä kun olin jo vähän varttuneempi lapsikin - viimeinen kerta oli kun olin jotain 11 tai 12). Muistan sen kokemuksen kuin eilisen päivän nyt yli neljännesvuosisadan päästäkin. En voi olla saamatta ajatusta, että jos selkäsaunaan käytetään sitten vielä jotain kättä pitempää apuna, niin senhän täytyy olla aivan käsittämättömän kivulias kokemus.

Valitsisin vitsan, koska siitä on kokemusta. Monet selkäsaunat sillä sain, mutta ilmeisen turhaan. En nimittäin muista niitten syitä, en siis oppinut niistä mitään. Se oli sen aikaista rangaistuskäytäntöä. Nyttemminhän on päiväkodeissa luovuttu jäähypenkeistäkin, koska lapset ei oikeasti opi niistä mitään. Parhaitenhan lapset oppii vanhempia matkimalla.

Muistikysymys:



Mistä voisi johtua että kun esim kuulee jonkun tutun laulun, niin on helpompi löytää muististaan laulajan kasvot, mutta hänen nimensä ei tule heti mieleen, tai paljon myöhemmin, joskus ei ollenkaan.



Samoin voi käydä esim kun on kyseessä joku muu julkisuuden henkilö, lapsuudentuttu, eläinlaji, esine. Kuvamuisti toimii heti, mutta nimiä joutuu etsimään pidempään muististaan.



Ja, esim voimakkaammassa migreenikohtauksessa voi hetkellisesti mennä kyky muistaa edes lähiomaisen nimeä. Tunnistaa kyllä henkilön, mutta ei muista hänen nimeään, tai nimi ei kuulosta "oikealta". Samoin, jos kuulee jonkun esineen nimen, ei pysty yhdistämään sanaa mihinkään esineeseen.



Tallentuvatko kuvat ja nimet eri muistialueisiin? Vasen ja oikea puoli aivoissa? Vai onko kuvamuisti jokin esiaikainen muistilokero, ennen kuin ihmiset alkoivat nimetä asioita ja ilmiöitä, ja toimisi tämän vuoksi nopeammin?



Ja onko muilla päinvastaisia kokemuksia muistista, nimet löytyy ensin mutta kuvia joutuu etsimään pidempään...?

Tämä asia vaivaa. Miksi aina lehtikuvissa ulkomaisilla ja joskus suomalaisilla sotilailla ei ole kaula suojattuna pakkasella? Oikein kunnon kauluri, puristamaton liina, mitä tahansa - joka on siihen suunniteltu. Kaula paljaana aina kylmässä säässä, melko ahdistavaa? Eikö kukaan neuvo niitä. Miten muut vaatteet jos tilanne on tämä. Eikö tule kipeäksi jos ei ole suojaa kaulalla tai ole (maasto-) pörröhuppu tuulessa, joka estää viiman. Miten taistelutilanteen suojukset, kilvet ja remmit, jos olisi teoriassa joku pieni tilanne. Huh huh.

Lisään että ei vain pakkasella, vaan myös kylmässä muussa säässä ei ole kaulalla kauluria sotilailla. Tuulee.

Miksi jääkaappipakastin vinkuu? Meillä on alkanut varsinkin pakastimen puoli pitää sellaista ääntä kuin esim huonosti voideltu rengas tms pitää  pyöriessään. Viik, viik. Ääni kuuluu aina ajoittain, mutta nykyisin yhä useammin ja pidempiä aikoja. Ääni on melko kovakin. Onkohan laite hajoamassa. 

Oma jääkaappipakastimeni alkoi pitämään juuri tuollaista vinkunaa joitakin kuukausia ennen kuin lakkasi toimimasta. Oli ehkä 10 v vanha laite silloin.

Sinuna alkaisin vähitellen katsella kaupoista/netistä uutta tilalle.

Itse ostin uuden vasta kun entinen hajosi, mutta silloin meni ruokaa hukkaan, kun en ollut kotona hajoamishetkellä. Enkä heti edes löytänyt uutta tilalle. 

On myös hyvä miettiä kuinka paljon ruokaa pitää pakasteessa tässä tilanteessa, koska ne sulaa nopsaan pilalle jos laite lakkaa toimimasta. Kotivakuutus voi korvata osan, muttei ole varmaa. 

Ja vielä vinkkinä: Itse ostin tilalle korkeamman ja käytännöllisemmän jääkaappipakastimen, kun oli tilaa sille. 

Tilasin netistä, toivat keittiöön asti ja veivät rikkinäisen mukanaan. Mutta kaupoistakin saa yleensä saman palvelun. 

Luettelisitteko Suomalaisia true crime tubettajia? 

MTV3:n Hockey Night -ohjelmien haastattelustudio-osioissa Viivi Pumpanen haastattelee kiekkoilijoita kahden isokokoisen studiovalaisimen edessä:

https://i.postimg.cc/L4kPJGML/pumpanen.jpg

Studiovalaisimien etupinnalla on epämääräistä, karkeaa ja isosilmäistä, jonkinlaisesta laakeista nauhoista tehtyä verkkoa.

Mikä tämän valaisimen virallinen nimitys, tyyppi ja tarkoitus on?

Mikä sen edessä olevan epämääräisen verkon tarkoitus on?

Oletan, että ainakaan alun perin tällaisia studiovalaisimia ei ole tehty pelkästään rekvisiitaksi tai tarkoitettu näkymään kamerakuvissa lainkaan, vaan niillä on jokin oikeakin käyttötarkoitus.

Asun vanhassa huonokuntoisessa vuokra-asunnossa, jossa on maadoitetut sähköpistokkeet vain keittiössä ja kylpyhuoneessa. Makuu ja olohuoneessa on vanhat 60-luvun pistokkeet. Kun laittaa noihin vanhoihin pistokkeisiin esim. puhelimen laturin, lattialampun tai nettimodeemin kiinni, niin usein pistoke välähtää. Samoin joskus kun ottaa pois. Pistoketta täytyy myös painaa kiinni pois otettaessa kun ovat niin löysästi kiinni seinässä. Onko tuossa vaarana saada joku kerta isompi tälli tai onko tulipalovaaraa? Yöksi otan kaikki aina irti.

Miksi sanotaan että "koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän"? Kyllä aika monet ovat jossain vaiheessa tienneet, että aikaa ei ole paljon.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sanotaan että "koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän"? Kyllä aika monet ovat jossain vaiheessa tienneet, että aikaa ei ole paljon.

Ehkä siinä puhutaan eri "mittakaavassa". Syöpään kuolemassa olevalle viikko tai vaikka vain kaksi päivää voi olla paljon.

Miten voin kertoa ystävälleni että hän on tervetullut viettämään joulua kanssani mutta hänen koiransa ei? Pelkään koiria ja asuntoni on pieni, haluaisin silti tavata ystävääni eikä hän tietenkään osaa ajatella joulua ilman isoa (valtavaa) lemmikkiään 

Miksi palstalla alanuolitetaan todella viattomia ja tavallisia kommentteja? Miksi nähdä se vaiva? Esimerkiksi kun joku toinen aloittaa aiheen, ja itse vastaa. Miksi on vihaa ja ärtymystä muilla niin paljon. Osa on eri mieltä juu, mutta osa porukalla alanuolittaa haiden ja leijonien tavoin. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Miten voin kertoa ystävälleni että hän on tervetullut viettämään joulua kanssani mutta hänen koiransa ei? Pelkään koiria ja asuntoni on pieni, haluaisin silti tavata ystävääni eikä hän tietenkään osaa ajatella joulua ilman isoa (valtavaa) lemmikkiään 

Tämä on tietysti vaikea tilanne. Tiedätkö onko hänellä ketään joka hoitaisi koiraa? Joulu on kyllä vaikea aika saada koiraa hoitoon. Samoin moni sukulainen yms haluaa viettää joulua ilman toisten koiran hoitoa. Samoin mietin asuuko hän lähellä, että voisi käydä, vaikka päästämässä koiraa ulos yms ja voisi silti olla kylässä luonasi? Jos mietin itseäni niin minulla ei olisi ollut koiralle mitään paikkaa saada se hoitoon. Näin kyläily olisi mennyt niin, että joko koira mukaan tai sitten kyläpaikka niin lähellä, että voi koiraa lenkittämässä välillä. Hoitolat yms ovat monesti huonoja. En olisi omaa koiraa ikinä sellaiseen vienyt. Tai sitten hän tulee vaan kylään luoksesi ja lähtee ajoissa koiran luo. 

Vierailija kirjoitti:

Asun vanhassa huonokuntoisessa vuokra-asunnossa, jossa on maadoitetut sähköpistokkeet vain keittiössä ja kylpyhuoneessa. Makuu ja olohuoneessa on vanhat 60-luvun pistokkeet. Kun laittaa noihin vanhoihin pistokkeisiin esim. puhelimen laturin, lattialampun tai nettimodeemin kiinni, niin usein pistoke välähtää. Samoin joskus kun ottaa pois. Pistoketta täytyy myös painaa kiinni pois otettaessa kun ovat niin löysästi kiinni seinässä. Onko tuossa vaarana saada joku kerta isompi tälli tai onko tulipalovaaraa? Yöksi otan kaikki aina irti.

En itse suosittele kyllä niiden pistokkeiden käyttöä. Voivat kyllä aiheuttaa sähköiskun tai kärähtää. Tietysti helppoa sanoa, mutta itse en käyttäisi. Eikö vuokranantaja voisi kutsua sähkömiehen vaihtamaan pistorasiat. Se on varmasti helppo ja melko edullinen homma. Jos vuokranantaja ei halua niitä kustantaa niin ehkäpä voisit itse maksaa sen homman. Toisaalta minusta tuollainen asunnon turvallisuuteen vaikuttava juttu on jo vuokranantajankin kannalta turvallisuus seikka ja itse ainakin olisin valmis sen verran asuntoon panostamaan. Oikeasti tuo on helppo työ. Joku asiaan perehtynyt voisi jopa itse vaihtaa pistokkeet. Toki täytyy olla osaamista. 

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69947763/maadoittamattomat-pistorasiat-j…

Tässä vielä kerrottuna maadoittamattomista pistorasioista. Siinä riskinä on se jos pistokkeessa olevaan laitteeseen tulee jokin vika niin se saa sitten myös pistorasian kärähtämään ja tulee sähköiskun vaara. Periaatteessa niistä pitäisi vähitellen luopua. 

Vierailija kirjoitti:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69947763/maadoittamattomat-pistorasiat-j…

Tässä vielä kerrottuna maadoittamattomista pistorasioista. Siinä riskinä on se jos pistokkeessa olevaan laitteeseen tulee jokin vika niin se saa sitten myös pistorasian kärähtämään ja tulee sähköiskun vaara. Periaatteessa niistä pitäisi vähitellen luopua. 

"Moni meistä on törmännyt kotona ilmiöön, jossa pistorasian päällä välähtää, kun siihen kytkee esimerkiksi kännykän laturin. Välähdyksen aikana pistorasiaan on muodostunut hetkeksi huono liitos, kun töpselin tulpat tunkeutuvat rasian sisäisiin sähköpintoihin heikosti."

Lisään vielä tämän, kun kysyit niistä välähdyksistä pistorasioissa. Tämä liitoksien löystyminen voi myöhemmin aiheuttaa esim pistorasian kärähdyksen ja  sulattaa rasian muovia.