Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18521)
https://www.shutterstock.com/fi/video/clip-30819493-man-moves-his-chest…
Pystyykö teistä naisista kukaan liikuttamaan rintalihaksiaan kuin tuossa videolla. Niille jotka eivät sitä katso niin siihen tyyliin kuin miehet monesti ns paikaltaan vuoron perään niitä liikuttavat. Itse olen nainen ja varsinkin toista puolta pystyn helposti liikuttamaan. Toistakin jos yritän enemmän. Ehkä itsellä on niin pienet rinnat ja jotenkin oudot, että tuo onnistuu. Toki en ole miettinyt aiemmin pystyvätkö yleensä muut naiset siihen. Peukuta Ylös jos onnistuu. Alas taas ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi videoilla ja internetissä "kaikki" naiset ovat noitia? Ensin tuli meediot, enkelihoitajat ja parantajat, nyt niitä ei näy ja on vain noitia. Näyttävät alttarikierroksia videolla. Kysymys on siis: Miksi noitia on niin paljon? Muutenkin voi larpata luontoa ja muuta. Hyväksyn noidat, mutta ihmettelen heidän suurta määrää. Missä velhot ovat? Ketkä astuvat esiin noitien jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos halutaan -kaikille- internet Suomessa, kuitukaapeli, modeemi ja johdollinen läppäri. Tuloista tai tulotasosta huolimatta. Miten se onnistuu? Pitäisikö olla joku suomalainen tai usalainen firma joka toteuttaa sen. Koska tasa-arvo ei muuten toteudu, osa ei pysty osallistumaan keskusteluun lainkaan, tieto ei kulje, eivät saa apua netin kautta palstalta kysymykseen tai saa tärkeitä videoita, ei voi kommunikoida. Puhelimen näyttö liian pieni jos on sairauksia vaikkapa migreeni tai epilepsia, valoja pitää voida säädellä, puhelimissa se ei aina onnistu. Puhumattakaan iäkkäistä. Miten tämä käytännössä tehtäisi ja huollettaisi, ilman häiriöitä. Teoreettinen kysymys! Mitää vakoilulaitetta kunnalta tai valtioilta siis ei tässä haeta, vaan ihan personal computer, yksityinen. Vaikka tietoja valuukin nettiin. Ja mainokset pitäisi saada estettyä. Aivopesulaitteeksi ei, kuten tv, pitää käyttää omaa harkintaa.
Oikeastaan koko tietotekniikan kehityksessä mentiin tiettyyn suuntaan kun valtiot tai viranomaiset saati isommat kansainväliset järjestöt eivät ymmärtäneet ottaa asiaa haltuun kunnolla vaan kaupalliset yritykset pääsivät kehittämään teknlogiaa ilman mitään rajoituksia ja ehtoja. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa kaikki kehitys tapahtuu yksityisten yritysten kaupallisten intressien mukaan.
Siksi ei ole ymmärretty ottaa huomioon kaikkien ihmisten tarpeita. Kehittäjät ovat olleet pitkälle itse enimmäkseen terveitä 20-40-vuotiaita, usein miehiä, joten heille ei ole tullut mieleen, että tietotekniikkaa tulee tulevaisuudessa käyttämään lapset, nuoret, sekä vanhat, sairaat ja vammaiset, köyhät ja jopa luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset kehittyvissä maissa.
Nyt julkisia palveluja ajetaan nettiin kuin käärmettä putkeen vaikka on vaikea saada kaikki kansalaiset mukaan. Tavallaan tuommoinen ideoimasi "kansanläppäri" olisi tarpeen. Sellaisia on tietääkseni yritetty kehittää mm. kehittyviin maihin lapsille, etteivät niiden maiden lapset jäisi jälkeen kehityksestä, mutta muistaakseni tämä projekti lopahti teknisiin ongelmiin eikä sen vaikutukset olleet mitä toivottiin, kun siellä minne laitteita lahjoitettiin, ne päätyivät lähinnä viihdekäyttöön, koska koulujen opetusohjelmat eivät ottaneet tietotekniikkaa huomioon opetuksessa tai opettajat eivät osanneet itse käyttää saati korjata laitteita, sähkönjakelussa ja nettikattavuudessa oli ongelmia yms.
Tietotekniikan käyttöön liittyy monia ongelmia, kuten edellisestä näkyy. Suomessa luulisi että jonkinlainen kansanläppäriprojekti voisi onnistuakin, olemme sen verran pieni maa, sähköverkko toimii okei ja netti kattaa suurimman osan maata. Mutta tälläinen projekti vaan vaatisi paljon työtä (ja rahaa, jota hallitus haluaa säästää), koska ensin olisi suunnitteluvaihe, sitten pitäisi olla paljon yhteistyökumppaneita, koska ei riitä että päätetään mikä kaupallinen käyttöjärjestelmä ja läppäri olisi sopiva kaikille (ja olisiko edes sellaisia olemassa?) vaan sen päälle pitäisi kouluttaa ihmisiä, jotka sitten kouluttaisivat käyttäjiä ja valmistus ja jakelukin pitäisi saada pelaamaan (ja siinä sitten olisikin tenkkapoo että kuinka välttää mm. kaupallisia sovellusten, laitteiden sekä komponenttien valmistajia kuten Kiinaa yms.).
Pitäisikö kehittää uudet ei-kaupalliset käyttöjärjestelmät ja laitteet ja sovellukset? Se olisi iso juttu ja veisi aikaa, eikä välttämättä olisi edes mahdollista saada yhteensopivaksi nykyisen kaupallisen it-infran kanssa. Ja kuka tai mikä olisi vastuussa kansalle annettujen laitteiden huollosta ja it-tuesta?
Mitenkäs muistisairaat ja iäkkäät, jotka eivät kykenisi enää omaksumaan mitään uutta? Ja nythän meillä nuortenkin lukutaito heikkenee? Pitäisikö satsata enemmän nuorten luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen vai kehittää jokin uusi helppo päätelaite, joka toimisi vain kuvien varassa tai mahdollisesti äänen varassa ja jota dementikkomummokin osaisi jossain määrin käyttää? Ja saattaa olla että tulevaisuudessa harvempi osaa saati edes käyttää läppäriä tai pöytäkonetta, vaan suurin osa hallitsee vain jonkin verran älypuhelimen käyttöä. Pitäisikö sen sijaan kehittää jokin älypuhelimen karvalakkiversio vain Suomea varten?
Melkoisen vaikeaa, kallista ja aikaavievää. En siis näe kovinkaan mahdollisena että tälläiseen ryhdytään, vaan "se juna män jo".
Tietokoneilla tehdään vielä paljon töitä ja kirjoitetaan. Läppäri on se kevyt malli, yksi niistä. Kännykän tihrustaminen ei toimi ja sormi ei osu näppäimeen. Karvalakkimallia ei haeta, vaan kevyttä mallia ja näppäimistöä. Nythän se on vähän massiivinen vielä ja jäähdyttimet paahtavat kaiken aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella 12-vuotias nainen ei muka ole jo nainen jos sillä on rinnat, häpykarvat ja kuukautiset?
Naiseksi kutsutaan yleensä täysikasvuista naaraspuolista ihmistä. Alaikäisiä (Suomessa alle 18-vuotiaita) kutsutaan yleensä tytöiksi, riippumatta siitä, missä iässä heidän murrosikänsä on alkanut. 12-vuotias on siis vielä tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella 12-vuotias nainen ei muka ole jo nainen jos sillä on rinnat, häpykarvat ja kuukautiset?
Kas kun ihmisellä on myös mieli ja äly. Ne eivät vielä 12-vuotiaana ole kellään kehittyneet aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuntolainan eräpäivä osuu lauantaille. Lähteekö laina silloin tililtä vaiko päivää ennen/seuraavana pankkipäivänä?
Kelan (ensimmäisessä) tukihakemuksessa lukee seuraavaa:
Käsittely
Tämänhetkisen arviomme mukaan asiasi käsittely kestää 21–22 päivää siitä, kun hakemuksesi ja kaikki siihen tarvittavat lisätiedot ovat saapuneet Kelaan. Lue lisää käsittelyajoista.(Avautuu uuteen välilehteen.)
• Odottaa lisäselvitystä.
Mistä näen, että mitä lisäselvitystä hakemus odottaa? Missään ei lue ja mielestäni olen kaikki tarvittavat liitteet lähettänyt, mutta toista viikkoa ollut jo tuossa "tilassa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan eräpäivä osuu lauantaille. Lähteekö laina silloin tililtä vaiko päivää ennen/seuraavana pankkipäivänä?
Seuraavana pankkipäivänä minun pankissa.
Ääk olen yrittänyt päästä irti venäläisestä dubbauksesta yhdellä .avi filmillä, miten se on niin vaikeaa? Ääntä ei voi poistaa kokonaan tietenkään, mut eihän tollasta filmiä voi katsoa erkkikään.
Tietääkö joku mahdollisesti helpon keinon päästä siitä dubbauksesta eroon? VLC on päivitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon rahaa pitää olla, että on varaa asua yksin?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon rahaa pitää olla, että on varaa asua yksin?
Kuinka pitkä on köysi? Menot on katsottava pienemmiksi kuin tulot. Jos on hyvin pienet tulot, ei kantsi kuvitellakaan asua missään isossa huoneistossa pk-seudulla tai pitää kallista autoa. Suu säkkiä myöten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi "elinkautinen vankeusrangaistus" ei ole oikeasti loppuelämän mittainen? Ja miksi sanotaan, että joku sai "elinkautisen" jos vankilasta pääsee kuitenkin pois jo muutaman vuoden jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon rahaa pitää olla, että on varaa asua yksin?
Tee budjetti: laske paljonko rahaa menee vuokraan, sähköön, ruokaan, vaatteisiin, vessapaperin, vesilaskuun, bussilippuihin, puhelinlaskuun jne. Siinä on vastaus, paljonko rahaa pitää vähintään olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi "elinkautinen vankeusrangaistus" ei ole oikeasti loppuelämän mittainen? Ja miksi sanotaan, että joku sai "elinkautisen" jos vankilasta pääsee kuitenkin pois jo muutaman vuoden jälkeen?
1) Koska sen haitat ovat suurempia kuin hyödyt. Vankiloista tulisi ennen pitkää geriatriaosastoja raihnaisille, fyysisen toimintakykynsä menettäneille vangeille, joista ei ole enää mitään vaaraa kenellekään. Rikosten ehkäisyyn on kustannustehokkaampiakin tapoja.
2a) Ensinnäkin kukaan elinkautiseen tuomittu ei Suomessa pääse vankilasta "muutaman vuoden jälkeen" (paitsi jos todetaan, että onkin tuomittu väärä henkilö). Minimiaika ennen kuin vapautumista voi lain mukaan edes anoa on 12 vuotta, paitsi alle 21-vuotiaana rikoksensa tehneillä 10 vuotta. Tyypillinen lopullinen vankeusaika on vielä merkittävästi pitempi.
2b) Ja toiseksi, Suomessa on ollut ihmisiä, jotka ovat ihan kirjaimellisesti suorittaneet elinkautisen vankeusrangaistuksen loppuun saakka, eli kuolleet vankilassa ennen kuin ovat ehtineet päästä ehdonalaiseen vapauteen.
Tuli mieleen joku sellainen lehtijuttu tms. Siinä esiteltiin jotain sellaista seuralaispalvelua, että sen kautta oli mahdollista saada joku ihminen ns näyttelemään kumppania johonkin sukujuhlaan tai vaikka muuten seuraksi johonkin tapahtumaan. Eli ei siis mistään seksistä yms kyse. Muistaakseni nämä tyypit olivat miehiä. Helsingissä muistaakseni tämä yritys oli. Onkohan tuollainen vieläkin olemassa ja käyttääkö sellaista joku. Jäi vaan jostain mieleen tuo.
Ikkunan ylälaidasta löytyy, vaatii vain tarkempaa tutkailua
tai kysyppä naapurilta, jos hän on jo asian ratkaissut. Tai huoltomirheltä.
Nykyisin kerrostaloissa huolto käy lakisääteisesti putsaamassa kerran vuodessa tai kahdessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos halutaan -kaikille- internet Suomessa, kuitukaapeli, modeemi ja johdollinen läppäri. Tuloista tai tulotasosta huolimatta. Miten se onnistuu? Pitäisikö olla joku suomalainen tai usalainen firma joka toteuttaa sen. Koska tasa-arvo ei muuten toteudu, osa ei pysty osallistumaan keskusteluun lainkaan, tieto ei kulje, eivät saa apua netin kautta palstalta kysymykseen tai saa tärkeitä videoita, ei voi kommunikoida. Puhelimen näyttö liian pieni jos on sairauksia vaikkapa migreeni tai epilepsia, valoja pitää voida säädellä, puhelimissa se ei aina onnistu. Puhumattakaan iäkkäistä. Miten tämä käytännössä tehtäisi ja huollettaisi, ilman häiriöitä. Teoreettinen kysymys! Mitää vakoilulaitetta kunnalta tai valtioilta siis ei tässä haeta, vaan ihan personal computer, yksityinen. Vaikka tietoja valuukin nettiin. Ja mainokset pitäisi saada estettyä. Aivopesulaitteeksi ei, kuten tv, pitää käyttää omaa harkintaa.
Oikeastaan koko tietotekniikan kehityksessä mentiin tiettyyn suuntaan kun valtiot tai viranomaiset saati isommat kansainväliset järjestöt eivät ymmärtäneet ottaa asiaa haltuun kunnolla vaan kaupalliset yritykset pääsivät kehittämään teknlogiaa ilman mitään rajoituksia ja ehtoja. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa kaikki kehitys tapahtuu yksityisten yritysten kaupallisten intressien mukaan.
Siksi ei ole ymmärretty ottaa huomioon kaikkien ihmisten tarpeita. Kehittäjät ovat olleet pitkälle itse enimmäkseen terveitä 20-40-vuotiaita, usein miehiä, joten heille ei ole tullut mieleen, että tietotekniikkaa tulee tulevaisuudessa käyttämään lapset, nuoret, sekä vanhat, sairaat ja vammaiset, köyhät ja jopa luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset kehittyvissä maissa.
Nyt julkisia palveluja ajetaan nettiin kuin käärmettä putkeen vaikka on vaikea saada kaikki kansalaiset mukaan. Tavallaan tuommoinen ideoimasi "kansanläppäri" olisi tarpeen. Sellaisia on tietääkseni yritetty kehittää mm. kehittyviin maihin lapsille, etteivät niiden maiden lapset jäisi jälkeen kehityksestä, mutta muistaakseni tämä projekti lopahti teknisiin ongelmiin eikä sen vaikutukset olleet mitä toivottiin, kun siellä minne laitteita lahjoitettiin, ne päätyivät lähinnä viihdekäyttöön, koska koulujen opetusohjelmat eivät ottaneet tietotekniikkaa huomioon opetuksessa tai opettajat eivät osanneet itse käyttää saati korjata laitteita, sähkönjakelussa ja nettikattavuudessa oli ongelmia yms.
Tietotekniikan käyttöön liittyy monia ongelmia, kuten edellisestä näkyy. Suomessa luulisi että jonkinlainen kansanläppäriprojekti voisi onnistuakin, olemme sen verran pieni maa, sähköverkko toimii okei ja netti kattaa suurimman osan maata. Mutta tälläinen projekti vaan vaatisi paljon työtä (ja rahaa, jota hallitus haluaa säästää), koska ensin olisi suunnitteluvaihe, sitten pitäisi olla paljon yhteistyökumppaneita, koska ei riitä että päätetään mikä kaupallinen käyttöjärjestelmä ja läppäri olisi sopiva kaikille (ja olisiko edes sellaisia olemassa?) vaan sen päälle pitäisi kouluttaa ihmisiä, jotka sitten kouluttaisivat käyttäjiä ja valmistus ja jakelukin pitäisi saada pelaamaan (ja siinä sitten olisikin tenkkapoo että kuinka välttää mm. kaupallisia sovellusten, laitteiden sekä komponenttien valmistajia kuten Kiinaa yms.).
Pitäisikö kehittää uudet ei-kaupalliset käyttöjärjestelmät ja laitteet ja sovellukset? Se olisi iso juttu ja veisi aikaa, eikä välttämättä olisi edes mahdollista saada yhteensopivaksi nykyisen kaupallisen it-infran kanssa. Ja kuka tai mikä olisi vastuussa kansalle annettujen laitteiden huollosta ja it-tuesta?
Mitenkäs muistisairaat ja iäkkäät, jotka eivät kykenisi enää omaksumaan mitään uutta? Ja nythän meillä nuortenkin lukutaito heikkenee? Pitäisikö satsata enemmän nuorten luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen vai kehittää jokin uusi helppo päätelaite, joka toimisi vain kuvien varassa tai mahdollisesti äänen varassa ja jota dementikkomummokin osaisi jossain määrin käyttää? Ja saattaa olla että tulevaisuudessa harvempi osaa saati edes käyttää läppäriä tai pöytäkonetta, vaan suurin osa hallitsee vain jonkin verran älypuhelimen käyttöä. Pitäisikö sen sijaan kehittää jokin älypuhelimen karvalakkiversio vain Suomea varten?
Melkoisen vaikeaa, kallista ja aikaavievää. En siis näe kovinkaan mahdollisena että tälläiseen ryhdytään, vaan "se juna män jo".
Sinänsä ok pallottelua, mutta kyllä "ennen" piti nähdä töitä asioiden hoitamiseksi myös, esim matkustaa paikalle, tai hakea lomakkeita, ja viedä itse postiin ne. Vammaiset sairaat ja vanhukset tarvitsivat niihin silloinkin apua, mutta fyysisen läsnäolon muodossa.
80-luvulla oli elohopeakuumemittareita. Muutama hajosi ja nestemäinen elohopea juoksi pakoon lattiaa pitkin. Mihin se meni ? Jäikö se hengailemaan asuntoon lattianrakoon tai huoneen nurkkaan ja piti trancebileet tanssien vai haihtuiko se ilmaan? Poistuiko se lattiaremontin mukana. Karkasiko se ulos alaovesta tai muualta? Saattoiko sitä päätyä imuriin, uima-altaaseen, käsiin tai ihmisten elimistöön, jos muillakin rikkoutui mittari? Ehkä tietoa on jossain netin uumenissa tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi "elinkautinen vankeusrangaistus" ei ole oikeasti loppuelämän mittainen? Ja miksi sanotaan, että joku sai "elinkautisen" jos vankilasta pääsee kuitenkin pois jo muutaman vuoden jälkeen?
1) Koska sen haitat ovat suurempia kuin hyödyt. Vankiloista tulisi ennen pitkää geriatriaosastoja raihnaisille, fyysisen toimintakykynsä menettäneille vangeille, joista ei ole enää mitään vaaraa kenellekään. Rikosten ehkäisyyn on kustannustehokkaampiakin tapoja.
2a) Ensinnäkin kukaan elinkautiseen tuomittu ei Suomessa pääse vankilasta "muutaman vuoden jälkeen" (paitsi jos todetaan, että onkin tuomittu väärä henkilö). Minimiaika ennen kuin vapautumista voi lain mukaan edes anoa on 12 vuotta, paitsi alle 21-vuotiaana rikoksensa tehneillä 10 vuotta. Tyypillinen lopullinen vankeusaika on vielä merkittävästi pitempi.
2b) Ja toiseksi, Suomessa on ollut ihmisiä, jotka ovat ihan kirjaimellisesti suorittaneet elinkautisen vankeusrangaistuksen loppuun saakka, eli kuolleet vankilassa ennen kuin ovat ehtineet päästä ehdonalaiseen vapauteen.
Suomessa vankeutta voidaan tuomita joko elinkaudeksi tai määräajaksi. Elinkautiselle vankeudelle ei ole määritelty laissa enimmäis- eikä vähimmäiskestoa.[1]
Keskimäärin elinkautinen vankeus kestää Suomessa 14 vuotta ja neljä kuukautta (tilanne huhtikuussa 2014).[2] Joitakin poikkeuksia on. Esimerkiksi Pasi Räty istui vanhuksen murhasta 22 vuotta (vuodet 1990–2012).[3] Myös kolmoismurhaajat Mika Muranen ja Juha Valjakkala istuivat kaksi vuosikymmentä: Muranen vuodet 1994–2014[4] ja Valjakkala vuodet 1988–2008.[5] Kolmoismurhaaja Vilho Huovinen puolestaan vietti vankilassa 25 vuotta.[6]
Rikoksentekijän ollessa alle 18-vuotias rikosta suorittaessa, rangaistuksen, joka muuten voitaisiin tuomita elinkautisena, tulee olla vähintään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta vankeutta.[1
Oikeastaan koko tietotekniikan kehityksessä mentiin tiettyyn suuntaan kun valtiot tai viranomaiset saati isommat kansainväliset järjestöt eivät ymmärtäneet ottaa asiaa haltuun kunnolla vaan kaupalliset yritykset pääsivät kehittämään teknlogiaa ilman mitään rajoituksia ja ehtoja. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa kaikki kehitys tapahtuu yksityisten yritysten kaupallisten intressien mukaan.
Siksi ei ole ymmärretty ottaa huomioon kaikkien ihmisten tarpeita. Kehittäjät ovat olleet pitkälle itse enimmäkseen terveitä 20-40-vuotiaita, usein miehiä, joten heille ei ole tullut mieleen, että tietotekniikkaa tulee tulevaisuudessa käyttämään lapset, nuoret, sekä vanhat, sairaat ja vammaiset, köyhät ja jopa luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset kehittyvissä maissa.
Nyt julkisia palveluja ajetaan nettiin kuin käärmettä putkeen vaikka on vaikea saada kaikki kansalaiset mukaan. Tavallaan tuommoinen ideoimasi "kansanläppäri" olisi tarpeen. Sellaisia on tietääkseni yritetty kehittää mm. kehittyviin maihin lapsille, etteivät niiden maiden lapset jäisi jälkeen kehityksestä, mutta muistaakseni tämä projekti lopahti teknisiin ongelmiin eikä sen vaikutukset olleet mitä toivottiin, kun siellä minne laitteita lahjoitettiin, ne päätyivät lähinnä viihdekäyttöön, koska koulujen opetusohjelmat eivät ottaneet tietotekniikkaa huomioon opetuksessa tai opettajat eivät osanneet itse käyttää saati korjata laitteita, sähkönjakelussa ja nettikattavuudessa oli ongelmia yms.
Tietotekniikan käyttöön liittyy monia ongelmia, kuten edellisestä näkyy. Suomessa luulisi että jonkinlainen kansanläppäriprojekti voisi onnistuakin, olemme sen verran pieni maa, sähköverkko toimii okei ja netti kattaa suurimman osan maata. Mutta tälläinen projekti vaan vaatisi paljon työtä (ja rahaa, jota hallitus haluaa säästää), koska ensin olisi suunnitteluvaihe, sitten pitäisi olla paljon yhteistyökumppaneita, koska ei riitä että päätetään mikä kaupallinen käyttöjärjestelmä ja läppäri olisi sopiva kaikille (ja olisiko edes sellaisia olemassa?) vaan sen päälle pitäisi kouluttaa ihmisiä, jotka sitten kouluttaisivat käyttäjiä ja valmistus ja jakelukin pitäisi saada pelaamaan (ja siinä sitten olisikin tenkkapoo että kuinka välttää mm. kaupallisia sovellusten, laitteiden sekä komponenttien valmistajia kuten Kiinaa yms.).
Pitäisikö kehittää uudet ei-kaupalliset käyttöjärjestelmät ja laitteet ja sovellukset? Se olisi iso juttu ja veisi aikaa, eikä välttämättä olisi edes mahdollista saada yhteensopivaksi nykyisen kaupallisen it-infran kanssa. Ja kuka tai mikä olisi vastuussa kansalle annettujen laitteiden huollosta ja it-tuesta?
Mitenkäs muistisairaat ja iäkkäät, jotka eivät kykenisi enää omaksumaan mitään uutta? Ja nythän meillä nuortenkin lukutaito heikkenee? Pitäisikö satsata enemmän nuorten luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen vai kehittää jokin uusi helppo päätelaite, joka toimisi vain kuvien varassa tai mahdollisesti äänen varassa ja jota dementikkomummokin osaisi jossain määrin käyttää? Ja saattaa olla että tulevaisuudessa harvempi osaa saati edes käyttää läppäriä tai pöytäkonetta, vaan suurin osa hallitsee vain jonkin verran älypuhelimen käyttöä. Pitäisikö sen sijaan kehittää jokin älypuhelimen karvalakkiversio vain Suomea varten?
Melkoisen vaikeaa, kallista ja aikaavievää. En siis näe kovinkaan mahdollisena että tälläiseen ryhdytään, vaan "se juna män jo".