Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko yleislääkäri tehdä diagnoosin vaikea-asteisesta masennuksesta vai tekeekö sen aina psykiatri?

Voiko sellainen olla masentunut vaikea asteisesti, joka av:llä päivät pitkät ja käy shoppaamassa n. 3x viikossa. Ärsyttääkö?. Mut saisi diagnosoida miksi haluaa. Jos ei tehty virallisesti ja lakien mukaa sehän on rikos. Häpeä tekijöiden puolella.

? Tuli ainakin selväksi ketä ärsyttää. Mutta vastaus meni minulta vähän ohi. En vieläkään tiedä, voiko yleislääkäri diagnosoida vaikean masennuksen. Jos helpottaa, niin minulle ei ole diagnosoitu yhtään mitään masennukseen liittyen enkä pidä shoppailusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa jos asut kerrostalossa, sanotaan nyt vaikka yksiössä, tilanne on useimmiten se, että sähkönkulutus mittarit ovat todellakin kerrostalon tilassa, jonne asukkaat eivät pääse. Joskus sähköstä laskutetaan arvion mukaan, joka sitten tasataan, kun mittari luetaan kerran vuodessa tms. Jos mittari on etäluettava, silloin kulutus laskutetaan joka kerta todelliseen tapahtuneen kulutuksen mukaan. Se, saatko arviolaskun tai suoran kulutuslaskun, riippuu siitä sähköyhtiöstä, jonka kanssa teet sopimuksen.

Sähkön ostaminen on aika samanlaista kuin tilaisit jotain verkkokaupasta: maksat erikseen tuotteesta (tässä sähkö), ja lisäksi erikseen sen toimittamisesta kotiisi (sähkön siirto asuntoosi). Voi ostaa siis sähkön yhdeltä yritykseltä ja siirron toiselta firmalta. Valinnanmahdollisuudet siitä, miten paljon ja mistä yrityksistä sähkön ja sen siirron voi ostaa, riippuu paljolti siitä missä asuntosi sijaitsee. Yleensä joka alueella vain yhdellä yrityksellä on se jakeluverkko, jota muut sitten käyttävät.

Laskussasi siis näkyy siksi sähkönkulutuksen hinta ja sähkönsiirtohinta erikseen. Yleensä sähköyritykset laskuttavat sinulta sekä sähköstä että siirrosta ensin kiinteän kuukausimaksun, joka merkitään €/kk ja sitten sähkönkulutuksesta/siirrosta hinnan, joka merkitään c/kWh (eli eurosenttiä per kilowattitunti). Tuo kiinteä maksu on siis joka kuukausi sama, mutta tuo c/kWh hinta määräytyy sen mukaan, paljonko sähköä kulutat ja paljonko sähköä sinulle siirretään. Siksi sähkölaskussa on yleensä 4 eri summaa, joista tulee se lopullinen sähkölaskun määrä, jonka maksat. Lisäksi sähköstä peritään 24 % arvonlisäveroa, joka on sisällytetty ym. hintoihin).

Sähkösopimuksen tekeminen voi olla hankalaa, koska pitää päättää niin monia asioita. Sähkön laatu, hinta, sopimuksen tapa, jne… Kun menet jollekin sähkönkilpailutussivustoille netissä, alat hahmottaa paremmin, mistä on kyse. Huomioi se, että kilpailutuksessa esitetään VAIN sähkön hinta (kuukausimaksu + sähkönkulutushinta), joten tarkista jokaisen yrityksen siirtomaksut (kuukausimaksu + siirtomaksu) erikseen yrityksen nettisivulta. Esim.

https://www.sahkonhinta.fi/

Ohje tarkistaa jokaisen yrityksen siirtomaksut erikseen nettisivuilta on järjetön. Ei kai ole tarkoitus, että asuinpaikka valitaan sähkön siirtomaksun mukaan? Sähkön siirtoahan ei voi (käytännössä) kilpailuttaa, vaan se pitää ottaa siltä sähköyhtiöltä, jonka alueella asuu. Eli jos asuu esimerkiksi Tampereella, otetaan sähkön siirto Tampereen Sähkölaitokselta sen tarjoaman hinnaston mukaan. Tamperelaisen on aivan turhaa alkaa tutkia, mitä Kokkolan Sähkön siirtohinnat ovat.

Itse sähkön voi sitten kilpailuttaa vapaasti edellisessä viestissä mainitun linkin kautta. Jos tekee elämänsä ensimmäistä sähkösopimusta, ei välttämättä kannata ottaa pitkää määräaikaista sopimusta ennen kuin on oppinut parista laskusta kulutusprofiilinsa ja alkaa tajuta, mikä sopimus olisi edullisin. Toisaalta, jos asuu saunattomassa kerrostalokämpässä jossa on keskuslämmitys, sähkölasku on yleensä aika mitätön.

Kerrostaloasunnossa ilman saunaa ja sähkölämmitystä sähkönkulutus on ihan todella pientä. Itse en säästä sähköä ollenkaan, useampi tietokone on 24/7 päällä, usein valot päällä koko asunnossa, laitan paljon ruokaa hellalla, katson televisiota päivittäin ja elän muutenkin kuin pellossa sähkön kulutuksen suhteen. Kulutuslasku on nykyhinnoilla noin 10€/kk.

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on omaisuudella ja varallisuudella, vai onko ne täysin synonyymejä?

Miellän omaisuuden asioiksi joita joku omistaa, esim kiinteistöt, maa, sijoitukset jne. Varallisuus on sitten näiden arvo.

Esim jollakin voi olla omaisuutta useiden talojen verran, mutta varallisuutta vähän jos talot ovat arvottomia röttelöitä muuttotappiopaikkakunnalla.

Vierailija kirjoitti:

toimiiko suihkelaastari sormenpään halkeamissa? voiko sitä laittaa monta kerrosta niin, että tulee paksumpi suoja? onko se jotenkin sottaavaa tai tahmeaa iholla?

Mulla käsissä kuiva iho ja sormessa on kipeä halkeama, joka aukeaa aina uudelleen. Tavallinen laastari ei pysy.

Oletko kokeillut sormilaastareita? Joku Aqua protect laastari on omasta mielestäni paras sormiin, missä pintaosa on ohuen ohut. Kädet kannattaa rasvata vasta laastarin laittamisen jälkeen.

Suihkelaastari ei ole mielestäni sottaava, tosin se rupeaa murenemaan reunoilta käytössä, eikä se ole erityisen tahmeaakaan. Vuotaviin haavoihin se ei mielestäni käy, parhaiten se käy johonkin polvien asfaltti-ihottumaan.

Haavalakka on varmaan se tuote, mikä voisi sopia sinulle, se on tarkoitettu juuri tuollaisiin halkeamiin ja on paksumpi kuin suihkelaastari.

Rupesin miettimään tapaa kysyä ei-menneestä asiasta käyttäen imperfektiä.

Esim.

"Mikä nimesi olikaan?" Myös ainakin englannissa: "What was your name again?"

"Oliko se tapaaminen huomenna?"

"Niin missäs sinä nykyään asuitkaan?"

Tietääkö täällä kukaan esim. onko tälle ilmiölle mitään nimitystä, esiintyykö sitä kaikissa kielissä tai mistä siitä kerrottaisiin lisää?

^eihän noissa mitään "vikaa" ole, kyllä kysymyksen kuulija ymmärtää kuinka vastata. Vaikka ei kys. kerrottu suullisesti eikä ns. kirjoituskielellä. Puhun toista kotimaista, ja siinä paljon varioaatia puhekielessä

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on omaisuudella ja varallisuudella, vai onko ne täysin synonyymejä?

Varallisuus on omaisuuden rahallinen arvo. Omaisuus on asiat, joihin henkilöllä on omistusoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Rupesin miettimään tapaa kysyä ei-menneestä asiasta käyttäen imperfektiä.

Esim.

"Mikä nimesi olikaan?" Myös ainakin englannissa: "What was your name again?"

"Oliko se tapaaminen huomenna?"

"Niin missäs sinä nykyään asuitkaan?"

Tietääkö täällä kukaan esim. onko tälle ilmiölle mitään nimitystä, esiintyykö sitä kaikissa kielissä tai mistä siitä kerrottaisiin lisää?

Kielitieteen vastaus tähän on, että "Mikä nimesi olikaan?" -tyyppiset muodot viittaavat ajatukseen, että jotakin jo ainakin kertaalleen (menneisyydessä ja siten imperfektissä) tietoon saatua tai kuultua haeskellaan mielen perukoilta. Mikä nimesi olikaan? = 'Mikä nimesi oli, kun kerroit sen minulle viimeksi?'

Iso suomen kielioppi käyttää tästä nimitystä "sanahaku": https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1074

onko tuo nyt vaikeaa, omaisuus on omat kamat, tontit, tönöt, ramppeet. Vaan varallisuus on muutamat roposet siellä jossain pankeissa, osakkeissa.  Sit kun  omat kamat siirtyy niin voi parhaassa tapauksessa muuttua varallisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

onko tuo nyt vaikeaa, omaisuus on omat kamat, tontit, tönöt, ramppeet. Vaan varallisuus on muutamat roposet siellä jossain pankeissa, osakkeissa.  Sit kun  omat kamat siirtyy niin voi parhaassa tapauksessa muuttua varallisuudeksi.

Jäikö ketjun otsake lukematta? "Ilman veetuilua", kiitos.

ovatko esim. Tallinnassa myytävät kirjoneulelapaset ja -sukat ja -pipot oikeasti neulottu käsin? Vai onko ne ehkä tehty käsikäyttöisellä neulekoneella?

Sellaiset monimutkaisesti kuvioidut ja aika ohuesta langasta tehdyt neuleet?

Mitä tällä palstalla tarkoittaa tuo lyhenne "av"? Kun sitä niin monessa paikassa käytetään ihan kuin tämän sivuston nimenä, vaikka tämähän on vauva.fi?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällä palstalla tarkoittaa tuo lyhenne "av"? Kun sitä niin monessa paikassa käytetään ihan kuin tämän sivuston nimenä, vaikka tämähän on vauva.fi?

av = Aihe vapaa.

Jos haluan varmistua siitä, että asumiseni on seuraavankin muuton jälkeen sekä ötökkävapaata että sisäilman kannalta täysin turvallista, miten menetellä? Miten varautua, myös taloudellisesti?

Osaan olla tuomatta tai aiheuttamatta ongelmia itse - miten siis varautua myös kaikilta muilta osin ja vieläpä ilman vakuutus-/oikeustaisteluja?

Vierailija kirjoitti:

Jos haluan varmistua siitä, että asumiseni on seuraavankin muuton jälkeen sekä ötökkävapaata että sisäilman kannalta täysin turvallista, miten menetellä? Miten varautua, myös taloudellisesti?

Osaan olla tuomatta tai aiheuttamatta ongelmia itse - miten siis varautua myös kaikilta muilta osin ja vieläpä ilman vakuutus-/oikeustaisteluja?

Eipä tuollaiseen varmuuteen pääse oikein koskaan. Vähintäänkin kun avaat oven tai ikkunan, voi sisään putkahtaa vaikka mitä ötökkää, ja vaikka yrittäisit pitää ovet ja ikkunat kiinni, voi viemärin yms. kautta rakenteista tulla öttiäisiä naapurilta tai talon rakenteista. Jos sulla on vaikkapa koira, se voi tuoda ulkoa punkkeja sun muuta. Matkustellessa voi matkatavaroissa kotiin päätyä kaikenlaisia kutsumattomia vieraita. Se vaan on elämää.

Toki muuton yhteydessä voit tarkistaa asunnon ennen muuttoa kun asunto on tyhjänä ja tehdä perusteellisen siivouksen. Putket yleensä ja erityisesti kohdat joissa kosteutta tihkuu ja tippuu ja joissa on näkyvää hometta, olisi korjattava tai putsattava heti. Tarkista kaapit, seinälistat, ikkunat ja ovet ja muut vastaavat kohdat huolella. Siivoukseen, etenkin lattianpesuun ja pintoihin voi käyttää mäntysuopaa, se torjuu kuulema osan hyönteisistä. Ennen muuttoa kannattaa huolehtia että omat huonekalut ja tekstiilit ovat ötökkävapaita.

Paras keino asumisen aikana on tietenkin pitää asunto puhtaana ja olla jättämättä esille sellaista mitä ötökät käyttävät ruokana. Keittiö, kylpyhuone ja vuoteet ovat ne tärkeimmät kohteet jotka pidettävä puhtaina. Säännöllinen siivous on se paras keino. Robotti-imuri voi olla hyvä apu, koska tehokas imuri imee pienetkin muruset eikä omistaja väsy liikaan siivoamiseen. Huonekaluja varten on kuitenkin oltava oma imurinsa. Vältä tuomasta kotiin mitään vanhoja esineitä, etenkin huonekaluja tai tekstiilejä yms. tai käsittele ne ennen tuontia. Koita huolehtia matkatavaroistakin niin ettet tuota muualta ötököitä. Konmarita säännöllisin välein ettei kaappeihin ja varastotiloihin kerry kivoja asuinpaikkoja mönkijöille. Mieti huonekasveja valitessa mitkä eivät vedä puoleensa tunkeilijoita. Kuivaa kylpyhuone käytön jälkeen. Kalusta niin ettei jäisi pieniä salaisia pimeitä nurkkia, joissa kosteutta tai jonne putoaa murusia, esim. sängyn alle., joita et muista siivota säännöllisesti. Huolehdi parvekkeesta, terrassista ja ulkotiloista myös.

Jotkut pitävät esim. keittiössä tai parvelleella kasveja, jotka torjuvat hyönteisiä (laventeli, basilika, minttu) ja jotkut levittävät piparminttuöljyä alueille, joihin öttiäisiä voisi tulla.

Jos näet kerrostaloasunnossasi vilauksenkin jostain syöpäläisestä, ilmoita heti asianmukaiselle taholle. Itse en käyttäisi mitään kemiallisia aineita vaan antaisin ammattilaisten hoitaa ne jutut.

Ilmalämpöpumpun hankinta ja asennus olisi tarkoitus teettää. Meillä on pikkuruinen omakotitalo, alakerta noin 70m2 ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Aulatiloja ei ole, yläkertaan menee vain kapeahko portaikko.

Alakerrassa on keittiö, oh, eteinen, kph ja pienenpieni vierashuone.

Olohuoneessa on varaava takka, kylppärissä lattialämmitys, eteisessä ja vierashuoneessa sähköpatterit.

Ilpin olisi tarkoitus lämmittää vain alakertaa. Yläkerran makuuhuoneissa on talvisin sähköpatterit päällä, tosin aika pienellä, lämpö taitaa siirtyä välipohjan läpi ja osittain portaikon kautta.

Haluaisin eroon syksyn ja kevään takan lämityksestä. Kovilla pakkasilla lämmittäisin yhä takan avulla.

Mikä on hyvä merkki ilmalämpöpumpuissa? Kolmivaihe vai yksivaihe? Tehontarve? Takkatoiminto pitäisi varmaan olla. Ilppi tulisi keittiöön.

En ole kysynyt vielä tarjouksia. Tänä kesänä asennutettiin katolle aurinkopaneelit ja tarjouspyynnöistä tuli kauhea sähköposti ja puhelin rumba. Pyydän tarjouksia vasta kun olen vähän selvillä näistä ilmalämpöpumpuista. En ole mikään tekniikan tuntija, kuten varmaan kysymyksestäkin huomaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällä palstalla tarkoittaa tuo lyhenne "av"? Kun sitä niin monessa paikassa käytetään ihan kuin tämän sivuston nimenä, vaikka tämähän on vauva.fi?

av = Aihe vapaa.

Miksi puhutaan av-mammoista, miksi ei av-papoista? Minkälainen mahtaa olla sukupuolijakauma palstalla?

Miksi Klaus Schwabb on joidenkin mielestä ihmiskunnan suurin vihollinen?

Olen lukenut että banaanin voisi syödä kuorineen.

Löytyykö ihmistä joka on oikeasti syönyt banaanin kuorineen?

Ja jos löytyy niin kerro toki kokemuksestasi.

Mikä on se kappale, joka soi monessa shortsvideossa. Nainen laulaa ou no, ou no, ou no.