Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18579)
Vierailija kirjoitti:
Onko jotain paikkaa jossa voisi ystävystyä syrjäytyneiden kanssa? Haluaisin lisää ystäviä, mutta tuntuu että kaikilla aikuisilla on jo tiiviit piirit eikä aika riitä uusille ihmisille.
Samoja ajatuksia. Itselläni ei ole ystäviä ja se on aika ikävää. Ajattelen myös usein juuri sitä, ettei monikaan tarvitse enää lisää ystäviä. Se on aika surullista, kun pelkään etten enää saa koskaan ystäviä elämääni. Olen huono tutustumaan ja ikäviä kokemuksia. Joten omaakin syytä. Olen siis syrjäytynyt itsekin. Jäin jo nuorena yksin ja kiusattiin. Sen jälkeen ei ole ollut enää helppoa tutustua ihmisiin. Olen edistynyt vähän, mutta mitään syvällistä on vaikeaa saada. Samalla en koe kuuluvani minnekään. Olenkin ehkä mieluummin "syrjäytetty" ja nyt myöhemmin jo vähän erakoitunut omastakin tahdosta. En kaipaa isoa porukkaan. On tämä kaikki silti surullistakin välillä. Alle 30 olen.
Jos nyt yritän vastata kysymykseesikin niin en tiedä sitten käyvätkö tälläiset ihmiset kuin minä oikein missään. Joku voi käydä töissäkin tai opiskella (itse olen yrittänyt edes jotain), mutta tuskin käy enää muualla. Moni voi olla vaan kotona. Siinä mielessä vaikeaa vastata. Ehkä netissä voisi tutustua helpommin. Tosin en osaa nimetä mitään sivua itse.
Tärkeintä on varmaan, että kohtelet näitä "syrjäytyneitä" samoin kuin muitakin. Itse en ainakaan haluaisi olla säälistä kenenkään kaveri ja huomaisin jos toinen kohtelisi säälien. Olen itse ihan tavallinen ihminen kuitenkin kaiken kokemani jälkeenkin.Tästä viestistä ei nyt varmaan ole mitään apua sinulle. En osaa vastata mitään tiettyä paikkaa. Olisi tosin kiva kuulla itsekin missä joku on tutustunut muihin. Esim joku nettisivusto.
Vierailija kirjoitti:
Onko amerikkalaisilla jotenkin normaalia enemmän nariasevia ääniä naisilla kuin suomalaisilla/yleensä? Katson paljon jenkkiläisiä tv-sarjoja ja melkein joka nainen tuntuu puhuvan todella rasittavan narisevalla äänellä.
Muoti-ilmiö jenkeissä, eivät luonnostaan puhu noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekkiin ihmisille on niin herkkä aihe, mitä muut syövät? Jatkuvasti pomppaa silmille monesta eri lähteestä miten vegaaneille kettuillaan, etteivät he syö lihaa. Miksi se kiinnostaa niin paljon mitä toiset suuhunsa laittavat?
Vegaaneille kettuillaan koska heiltä puuttuu tilannetaju ja käsitys siitä, ettei heillä ole oikeutta määrätä muiden syömisistä vaikka kuinka pitäisivät omaa ideologiaansa kaikista parhaimpana.
Tavalliset ihmiset saavat usein kuulla, miten he voivat aivan hyvin syödä vegaanisesti mutta vegaani tuskin edes voi syödä kasvisruokaa, joka on valmistettu tavallisessa keittiössä tavallisin kattiloin tai paistinpannuin tai uunivuoin. Sellaista liioteltua hörhötystä.
Se ylimielisyys ja useiden vegaanien ainainen oman erinomaisuuden esille tuominen aiheuttaa "kettuilua".
Lisäksi vegaaniruokavalio poikkeaa niin merkittävästi sekasyöjän ruokavaliosta, että ruokien ja tarjottavien laittaminen on tottumattomalle jokseenkin työlästä. Heille ei ns. käy oikein mikään, mitä sekasyöjä esim. juhlissa tai päivällisellä söisi. Siihen verrattuna esim. maidottomuus on helppo toteuttaa, koska kaikki muu paitsi maitotuotteet käy.
Jos tämä on perustelu vegaanivihalle, niin miksi kutsua juhliinsa tai päivälliselle vegaaneja. Eikö olisi helpoin vain poistaa tuttavapiiristään ihmiset joista ei pidä? Itse olen ihan tavallinen lihansyöjä, mutta jos kutsun päivälliselle vegaanin tai vaikka juutalaisen, niin toki huolehdin että heille on sopivaa syötävää. Jos koen tämän liian raskaaksi, niin sitten jätän kutsumatta. Tuttavapiirini vegaanit ovat onneksi ihan tavallisia mukavia ihmisiä, jotka antavat itse hyviä & helppoja vinkkejä vegaanisista tarjottavista viimeistään kysyessä. Monet tuovat myös omat eväät isompiin juhliin.
En koe "vegaanivihaa", kerroin vain näkemykseni siitä, miksi kenties ihmiset kaihtavat vegaaneja, ja tähän on tullut muitakin mielestäni ihan järkeviä vastauksia. Tottakai huomioin vegaanit juhlissa ja olen niin myös tehnyt omissa häissäni, jossa pitopalvelu hoiti hienosti kaikille sopivat ruuat.
Vertasin maidotonta ja vegaaniruokavaliota esimerkin vuoksi havainnollistaakseni, kuinka helppoa tai vaikeaa on valmistaa maidotonta vrs. vegaanitarjottavaa. Tietenkin on myös vegaanin suunnasta ystävällistä vinkata, miten tarjottavien kanssa kannattaa toimia ja mitä olisi vaivaton valmistaa, ellei halua tuoda omia eväitä.
En jaottele ihmisiä vegaaneihin ja ei-vegaaneihin enkä valitse ystäviäni heidän ruokavalionsa mukaisesti.
Onko Arlan rasvattomassa maidossa Suomesta laktoosia ja jos niin niin kuinka paljon? Purkissa ei ole mitään mainintaa siitä enkä internetistäkään ole siitä mitään mainintaa löytänyt.
Sain korvamadon: "se hänelle nyt kertokaa, kun itse en mä voi"
Juutuubista löysin upean Mauno Kuusiston esityksen, mutta siitä tai edes laulun sanoista en löytänyt vastausta ihmettelemääni asiaan: MIKSI MAUNO EI VOINUT ITSE KERTOA?
Sori, linkitys ei onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Sain korvamadon: "se hänelle nyt kertokaa, kun itse en mä voi"
Juutuubista löysin upean Mauno Kuusiston esityksen, mutta siitä tai edes laulun sanoista en löytänyt vastausta ihmettelemääni asiaan: MIKSI MAUNO EI VOINUT ITSE KERTOA?
Sori, linkitys ei onnistunut.
Mauno oli varattu. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään muilla näkökentässään "lentäviä roskia" eli lasiaissamentumia. Sellaista vähän kuin hämähäkin seittiä. Näkyy harmaana varsinkin vaaleaa taustaa vasten. Itse olen vasta aika nuori ja on ollut niitä jo pitkään. Kauko näkö huono ja lasit. Silmälääkärissä kävin, mutta ei mitään vaarallista löytynyt. Lähinnä nuo roskat häiritsevät ja näkökentässä kokoajan jotain ylimääräistä. Tästä puhutaankin niin vähän. Mietin vaan miten vuosien päästä, kun silmät jo nyt tälläiset.
On, tuli itsellekin aika nuorena, joskus ehkä 25-vuotiaana. Aikoinaan ahdisti kovasti, mutta nyt 40-vuotiaana on vaan oppinut olemaan välittämättämä niistä, normaalisti ei edes huomaa. Parempi yrittää vain parhaansa mukaan keskittyä muihin asioihin ja olla ajattelematta (joo tiedän helpommin sanottu kuin tehty), koska aivoilla on taipumus voimistaa asioita joihin kiinnitämmme paljon huomiota, varsinkin asioita joista ahdistumme koska se on aivoille viesti että asia on tärkeä tai vaara. Joten koittaa todeta itselleen että "tuossa nuo nyt vaan kelluu" ja keskittyä sen jälkeen johonkin ihan muuhun, vaikka kivaan musiikkin tai soittaa ystävälle tai mitä vaan positiivista. Muutaman kuukauden kuluttua huomaa ettei ne enää niin paljoa häiritsekään.
Miksi ihmiset eivät internetissä usko minua kun kerron heille että keskivaikeasti kehitysvammainen autistimin eukko olen? He väittävät että hullu olen kun väitän että tällainen olen kun he väittävät että keskivaikeasti kehitysvammaiset ja autistiset ukot ja eukot eivät osaa kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jotain paikkaa jossa voisi ystävystyä syrjäytyneiden kanssa? Haluaisin lisää ystäviä, mutta tuntuu että kaikilla aikuisilla on jo tiiviit piirit eikä aika riitä uusille ihmisille.
Samoja ajatuksia. Itselläni ei ole ystäviä ja se on aika ikävää. Ajattelen myös usein juuri sitä, ettei monikaan tarvitse enää lisää ystäviä. Se on aika surullista, kun pelkään etten enää saa koskaan ystäviä elämääni. Olen huono tutustumaan ja ikäviä kokemuksia. Joten omaakin syytä. Olen siis syrjäytynyt itsekin. Jäin jo nuorena yksin ja kiusattiin. Sen jälkeen ei ole ollut enää helppoa tutustua ihmisiin. Olen edistynyt vähän, mutta mitään syvällistä on vaikeaa saada. Samalla en koe kuuluvani minnekään. Olenkin ehkä mieluummin "syrjäytetty" ja nyt myöhemmin jo vähän erakoitunut omastakin tahdosta. En kaipaa isoa porukkaan. On tämä kaikki silti surullistakin välillä. Alle 30 olen.
Jos nyt yritän vastata kysymykseesikin niin en tiedä sitten käyvätkö tälläiset ihmiset kuin minä oikein missään. Joku voi käydä töissäkin tai opiskella (itse olen yrittänyt edes jotain), mutta tuskin käy enää muualla. Moni voi olla vaan kotona. Siinä mielessä vaikeaa vastata. Ehkä netissä voisi tutustua helpommin. Tosin en osaa nimetä mitään sivua itse.
Tärkeintä on varmaan, että kohtelet näitä "syrjäytyneitä" samoin kuin muitakin. Itse en ainakaan haluaisi olla säälistä kenenkään kaveri ja huomaisin jos toinen kohtelisi säälien. Olen itse ihan tavallinen ihminen kuitenkin kaiken kokemani jälkeenkin.Tästä viestistä ei nyt varmaan ole mitään apua sinulle. En osaa vastata mitään tiettyä paikkaa. Olisi tosin kiva kuulla itsekin missä joku on tutustunut muihin. Esim joku nettisivusto.
Yksinäisyydestä on täällä paljon asiallisiakin keskusteluja. Kannattaa laittaa vaikka tuohon hakuun "yksinäisyys" ja katsoa mitä tulee. Itse olen saanut aikoinaan vertaistukea ja jopa hyviä neuvojakin noista keskustleuista. Tsemppiä :)
Vierailija kirjoitti:
Onko amerikkalaisilla jotenkin normaalia enemmän nariasevia ääniä naisilla kuin suomalaisilla/yleensä? Katson paljon jenkkiläisiä tv-sarjoja ja melkein joka nainen tuntuu puhuvan todella rasittavan narisevalla äänellä.
Parempi sekin kuin erään heimon todella ärsyttävä tapa puhua nasaalisesti ja nauraa omien repliikkiensä perään hohottavasti. Siis naisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekkiin ihmisille on niin herkkä aihe, mitä muut syövät? Jatkuvasti pomppaa silmille monesta eri lähteestä miten vegaaneille kettuillaan, etteivät he syö lihaa. Miksi se kiinnostaa niin paljon mitä toiset suuhunsa laittavat?
Vegaaneille kettuillaan koska heiltä puuttuu tilannetaju ja käsitys siitä, ettei heillä ole oikeutta määrätä muiden syömisistä vaikka kuinka pitäisivät omaa ideologiaansa kaikista parhaimpana.
Tavalliset ihmiset saavat usein kuulla, miten he voivat aivan hyvin syödä vegaanisesti mutta vegaani tuskin edes voi syödä kasvisruokaa, joka on valmistettu tavallisessa keittiössä tavallisin kattiloin tai paistinpannuin tai uunivuoin. Sellaista liioteltua hörhötystä.
Se ylimielisyys ja useiden vegaanien ainainen oman erinomaisuuden esille tuominen aiheuttaa "kettuilua".
Ilmiö kiinnostaa minuakin. Tunnen aika paljon kasvissyöjiä ja vegaaneja, mutta en ole koskaan tosielämässä törmännyt tällaiseen vegaaniin joka puuttuisi siihen miten muut ihmiset syövät. Sen sijaan viikkottain kuulee valitusta vegaaneista ja vegaaniruokavaliosta, jos ei muualla niin ainakin täällä netissä.
En oikein jaksa uskoa tuota sanomaasi että tavalliset ihmiset saisi usein kuulla vegaaneilta valitusta.
Luulen että ilmiössä on enemmän kyse siitä, että ihmisillä on taipumus kammoksua erilaisuutta ja asioita joita eivät aivan ymmärrä ja siihen suhtaudutaan ärtymyksellä. Esim. vielä 10-20 vuotta sitten ihan vastaava valitusta oli homoseksuaalisuudesta. Joillekin tuntuu olevan myös kova paikka että heille rakkaista tavallisista ruoista tehdään erilaisia (kasvis- tai vegaani) versioita. Muistikuva äidin maistuvasta makaronilaatikosta jotenkin murtuu kun nähdään soijarouheesta tehty makaronilaatikko.
Luultavimmin olet väärässä, vaikka hienon teorian olet kehittänyt. Sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä synnytyksen jälkeisessä kotikäynnissä tapahtuu?
Miten tulisi pukea alle puoli vuotias vauva vanhassa talossa, jonka sisälämpötila on talvisin yleensä vain 16-19 astetta? Siis yö- ja päiväpukeutuminen. Voisiko unipussi olla ratkaisu ainakin yöksi?
Vauva punnitaan, napa tutkitaan, ehkä muitakin tutkimuksia vauvalle, äidiltä kysytään psyykkistä jaksamista, imetyksen sujumista, onhan vauva pissannut ja kakannut, minkälainen kokemus synnytys oli, tuliko repeämiä, jos tuli onko huolta haavasta (saatetaan tarkistaa jos on huoli). Tuo aika on sekä äidille että vauvalle.
Vauvalle voi pukea viileään esim. pitkähihainen body, sukkahousut, housut, lämmin paita, tumput, villasukat ja ohut myssy. Itse olen laittanut palelevalle vauvalle yöksi merinovillahaalarin yöpuvun päälle, toimii hyvin. Unipussi ei ole välttämättä tarpeeksi lämmin käsille, ellei sitten muuten pue yläosaa lämpimämmin.
Harrastikonhan Jeesus seksiä ollessaan maan päällä ja jos harrasti niin harrastiko hän sitä mahdollisesti naisten vai miesten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Harrastikonhan Jeesus seksiä ollessaan maan päällä ja jos harrasti niin harrastiko hän sitä mahdollisesti naisten vai miesten kanssa?
Elokuvassa Kristuksen viimeinen kiusaus on kohtaus, jossa Jeesus perusti perheen Maria Magdalenan kanssa. Elokuvassa ei kerrota, tapahtuiko niin "oikeasti" vai oliko se Jeesuksen toive/ kuvitelmaa. Hartaat kristityt pitivät kohtausta jumalanpilkkana ja tuomitsivat siksi koko leffan, vaikka se on koko elokuvan sisällöstä vain pieni siivu.
Periaatteessa uskovat uskovat, että Jeesus todella eli maan päällä, mutta oli täysin synnitön, eikä siksi naimattomana miehenä voinut harrastaa seksiä lainkaan.
Mitä merkitsee opiskelijan kannalta, että korkeakoulu on yksityinen? Onko opintojen sisällössä jotain eroa tai opintotukien saamisessa tai jossain muussa asiassa? Vai onko sillä mitään käytännön merkitystä?
Puhuuko navigaattori Suomea jos ajelee Suomesta ulkomaille? vai vaihtuuko kieli maan mukaan?
Sairaala-aiheisia kysymyksiä:
Kun ihminen on katetroitu, niin tuleeko silti hädän tunne ja joutuu pissaamaan itse vai tyhjeneekö rakko huomaamatta itsestään pussiin?
Poistetaanko henkilöltä meikit ennen leikkausta? Jos joutuu vaikka liikenneonnettomuuden vuoksi leikattavaksi ja on täydessä tällingissä ja irtoripsissä, niin poistetaanko nämä?
Vierailija kirjoitti:
Puhuuko navigaattori Suomea jos ajelee Suomesta ulkomaille? vai vaihtuuko kieli maan mukaan?
Navigaattorin kieliasetuksista se riippuu. Puhuu vaikka bulubulua, jos niin määrität.
Se snorkkeli ottaa ilmaa vedenpinnan yläpuolelta, jos se on veden alla se pää niin hengittää vaan vettä. snorkkelin toiminta perustuu siihen, että sinne putkeen tulee ilmaa
Selaapa muutamia sivuja taakse päin, nimittäin olin näkevinäni hyvin samankaltaisen kysymyksen ihan äskettäin tässä ketjussa ja siihen oli vastauksiakin useampi.