Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18364)
Vierailija kirjoitti:
Voiko ruoka-aineesta lihoa sen painoa enempää? Esim. jos saa ylimääräisenä 100 grammaa öljyä, voiko siitä lihoa yli 100 grammaa?
Tietysti voi. Energiasisältö ja ravintoaineet on se juttu. Voit juoda vettä vaikka kilon (n. litra), etkä liho grammaakaan. Hetkellisesti toki paino nousee sen kilon verran, suunnilleen. Jos juot pari viikkoa kilon öljyä päivässä, alkaa se näkyä rasvakerroksessasi ja puntarilla, ellet kuluta juomaasi energiamäärää.
Vierailija kirjoitti:
Voiko ruoka-aineesta lihoa sen painoa enempää? Esim. jos saa ylimääräisenä 100 grammaa öljyä, voiko siitä lihoa yli 100 grammaa?
Käytännössä minkään ravintoaineen kalorit (edes 100 % rasva) eivät varastoidu suoraan sellaisenaan läskiksi. Laskennallisesti 100 g öljyssä on 900 kcal. 1 kg lihomiseen tarvitaan n. 7000 kcal ylimääräistä (eli 100 g lihomiseen tarvitaan n. 700 kcal). Näin ollen, edelleen laskennallisesti, 100 g öljyä (=puhdasta rasvaa) lihottaa yli 100 g.
Mitä mieltä siitä että talkkari menee omin lupinensa sopimatta toisten asuntoon yleisavaimella?
Soveltuuko vispipuuro pakastettavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäiti 24v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäiti 24v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäiti 24v kirjoitti:
Miten saan 7-vuotiaan tyttäreni lopettamaan sen asian jankuttamisen, että minun ei pitäisi juoda alkoholia tai polttaa tupakkaa nyt kun olen raskaana? Tyttö väittää, että odottamani vauva syntyy sairaana jos teen niin.
Ihan yksinkertaisesti niin, että lopetat viinakset ja tupakan.
Näyttää perheessänne tyttärestä polvi parantuneen.
Kuuntele tytärtäsi. Hän olisi osannut antaa tämän vastauksen sinulle.
En taatusti lopeta. Jos tyttäreni ei oikeasti kohta lopeta tuota jankutusta niin minä heitän hänet kadulle missä hän saa elää siitä lähtien yksin.
Suomessa lapset eivät joudu kadulle, vaan heidät otetaan lastensuojelun huostaan ja sijoitetaan sijaisperheeseen, joka huolehtii heistä. Huostaanottoa voi pyytää itse, jos ei ole kykenevä olemaan vanhempi.
Miten niin Suomessa lapset eivät joudu kadulle asumaan katulapsiksi? Jos minä heitän lapseni kadulle asumaan niin kuka heitä muka siellä auttaa tai heidät sieltä kadulta yksin pois asumisesta pelastaa ja mihin heidät muka laitettaisiin?
Juurihan edellinen sen kertoi: lastensuojelu.
Kun minä ajan lähiaikoina lapseni kadulle yksin katulapsiksi asumaan niin ei heitä kukaan auttaisi vaan siellähän he sitten asuisivat vaikka kuinka kerjäisivät aikuisilta apua.
Vierailija kirjoitti:
Soveltuuko vispipuuro pakastettavaksi?
Pakastin sitä joskus. Kun söin sitä myöhemmin, se ei maistunut enää oikein miltään.
Vierailija kirjoitti:
Miten olet oppinut/miten oppia kymmensormijärjestelmä. T. 2 sormijärjestelmä🤪
Otin yläasteella konekirjoituksen valinnaisaineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten ulkomaille voi muuttaa pidempiaikaisesti? Tarviiko aina olla työpaikka valmiina, että saa asua pitkään. Mietin vaan voisiko työtön koskaan muuttaa sinne ja saisiko edes asua siellä pitkään. En ole muuttamassa, mutta mietin näitä sääntöjä. Samalla mietin varallisuutta. Onko se eri tilanne jos on rahaa paljon niin, ettei työ ole välttämättömyys. Jos olisin lottovoittaja niin olisiko silti samat säännöt työpaikan löytymisen yms suhteen ulkomaille jäämiseen? En tiedä näistä paljon.
Säännöt riippuvat maasta. Suomen kansalaisena on helpointa muuttaa EU-maihin, koska meillähä on vapaa liikkuvuus. Työtönkin voi siis muuttaa hakemaan töitä, toki jos ei 6 kuukaudessa töitä löydy, sitten ko. maassa voidaan päättää, että joudut palaamaan Suomeen.
Yleensä eri maihin pysyvästi asettuminen perustuu sen maan lakeihin eli pitää olla jonkin side sinne, kuten on sukua maassa, avio- tai aviopuoliso, työ- tai opiskelupaikka tai on maahan yritystä perustumassa (eli sijoittaa rahaa sinne). Kuten sanottu riippuu sun tilanteesta ja maan laeista, mutta yleensä rahalla aukeavat ovet helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Miten valita hyvät juoksulenkkarit, kun skaala on niin laaja?Hintahaitari vielä laajempi, onko kallis aina parempi , kuin halvempi?
Parhaat lenkkarit ovat ne, jotka sopivat parhaiten sun jalkaasi, ovat muuten mieleiset ja sopivan hintaiset.
Lähtisin siis hakemaan niitä jalkaan sopivia lenkkareita niin että miettisin minkälaisen lestin tarvitset, tarvitsetko pronaatiotukea vai et, jne... eli lenkkarien tekniset ominaisuuksien mukaan. Ja tietysti sun omien käyttötarpeiden mukaan.
Paljon tietoa suurten merkkien juoksukengistä löytyy yleensä juoksijoiden blogeilta, etenkin USA:ssa. Siellä monet bloggarit tai vloggarit arvostelevat juoksukenkien uusia malleja.
Lenkkareita myydään valtavasti ja mallit sekä värivaihtoehdot muuttuvat koko ajan, joten itse asiassa tarjontaa ei lopulta ole kovinkaan paljon edes netissä. Monet merkit eivät edes anna kaikkia mallejaan nettimyyntiin. Suomessa urheilukaupoissa valikoima on aika vähäistä, usein kenkämallin eri versioista on vain yksi myynnissä, samoin värivaihtoehtoja on vain muutama ja ei niitä kaikkia mallejakaan ole tarjolla.
Sinun kannattaa muistella mitä mallia ja merkkiä sekä kokoa olet käyttänyt viime vuosina ja jos olet kohtuutyytyväinen niihin, rupea katselemaan mikä olisi saman valmistajan vastaava tämän hetken malli. Lue siitä arvosteluja ja päättele sen mukaan mikä olisi sulle hyvä.
Näissä blogeissa on aika hyviä neuvoja
https://www.runnersworld.com/gear/a20842305/how-to-buy-the-right-runnin…
https://www.runnersblueprint.com/types-of-running-shoes/
https://www.runnersneed.com/expert-advice/gear-guides/choosing-the-righ…
Vierailija kirjoitti:
Onko venäjä vaikuttanut suomen politiikkaan, kun tämä on yksi maailman sosialistisimmista maista?
Suomi ei ole todellakaan yksi maailman sosialistisimmista maista saati edes sosialistinen maa. Venäjäkään ei ole nykyisin sosialistinen valtio.
Joten kysymyksesi taustaoletukset ovat jo virheelliset, eikä siksi kysymykseen voi vastata.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä siitä että talkkari menee omin lupinensa sopimatta toisten asuntoon yleisavaimella?
Ei, sellaista ei saa tehdä. Asunnossa asuva on asunnon haltija, jolta on kysyttävä lupaa.
Ainoastaan hätätilanteessa sellainen voidaan sallia, esim. jos asunnossa vaikkapa tulipalo.
Vierailija kirjoitti:
Ostin vuosi-pari sitten halpisolkalaukun, enkä ole käyttänyt sitä lainkaan, koska polyesterinen kovahko vuori rapisee mielettömästi.
Ensin ajattelin ottaa sen pois, mutta jos puran laukun, kiva päällyskangas alkaa hajota ja hommasta olisi joka tapauksessa mieletön työ.
Keksisikö joku jonkin maagisen tempun, millä rapinasta pääsisi eroon purkamatta laukkua?
Voisiko laukkua yrittää pestää ja käsitellä vuorta huuhteluaineella tms.?
Vierailija kirjoitti:
Siipikarjan liha on terveellisempää kuin punainen liha, ja pelkkä liha terveellisempää kuin lihavalmisteet. Mutta kumpi on terveellisempää: punainen liha vai lihavalmiste siipikarjasta? Esim. sika-nautajauheliha (10 %) vai kalkkunaleikkele?
Ehkä ajattelu että jokin ruoka on terveellisempää kuin toinen on hieman harhaanjohtava. Yhden ruoka-aineen vaikutukset terveyteen ovat yleensä vaikeasti havaittavissa.
Lihasta tiedetään se, että runsas punaisen lihan syöminen voi aiheuttaa syöpää ja sydän- sekä verisuonitauteja. Lihassa on eläinrasvaa, mikä on yksi terveyshaitta. Kolmas terveysongelma on lihan valmistus, eli usein grillataan tai paistetaan, missä syntyy syöpääaiheuttivia yhdisteitä. Pieninä määrinä punaisessa lihassa on toki sitten rautaa, joten se on siinä mielessä terveellistä. Lisäksi voi syödä vähärasvaisempaa lihaa ja valmistaa sen terveellisemmin.
Lihajalosteissa on paljon rasvaa, muita mahdollisesti haitallisia aineita ja etenkin nitraatteja sekä paljon suolaa, jotka aiheuttavat terveysongelmia. Tässäkin voi paremmilla valinnoilla ja määrillä vaikuttaa terveyshaittoihin.
Koska erilaisia lihoja ja lihavalmisteita on paljon, on kysymykseesi vastaaminen vaikeaa. Terveellisyyteen vaikuttaa se miten paljon ja usein lihaa söisit, miten valmistaisit ja mikä olisi muu ruokavaliosi?
Kalkkunaleikkeessä on jauhelihaa vähemmän rasvaa ja etenkin tyydyttynyttä rasvaa, mutta kalkkunaleikkeessä on myös nitriittiä sekä muita aineita jotka voivat olla suolistolle ikäviä.
Toisaalta eihän noita voi laittaa samalle viivalle, kun jauhelihasta valmistetaan ruokaa, mutta kalkkunaleike on enemmänkin voileivän päällys.
Joten sori, aika mahdoton kysymys vastata noilla tiedoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin vuosi-pari sitten halpisolkalaukun, enkä ole käyttänyt sitä lainkaan, koska polyesterinen kovahko vuori rapisee mielettömästi.
Ensin ajattelin ottaa sen pois, mutta jos puran laukun, kiva päällyskangas alkaa hajota ja hommasta olisi joka tapauksessa mieletön työ.
Keksisikö joku jonkin maagisen tempun, millä rapinasta pääsisi eroon purkamatta laukkua?
Voisiko laukkua yrittää pestää ja käsitellä vuorta huuhteluaineella tms.?
Tuota huuhteluainetta voisi kokeilla niin että sekoittaa suihkepullossa vettä ja huuhteluainetta, suihkuttaa sitä sitten suoraan sisävuoreen!
Olen yrittänyt löytää vastausta siihen, miksi kolesterolitonta kovaa kasvirasvaa, esim. kookosöljyä tai kaakaovoita ei saisi käyttää, jos on korkea kolesteroli. Eli miten ne nostavat kolesteroliarvoja, jos niissä ei ole kolesterolia? Vai nostaako ne? Ja miksi sitten pitäisi käyttää margariinia, joissa yleensä on palmu- tai kookosöljyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kauraleipä homehtuu niin nopeasti?
Oon huomannut saman ja ärsyttää, kun 100% kauraleivät on melko kalliita. Voiko liittyä jotenkin gluteenipitoisuuteen, se nyt ainakin on erona muihin yleisimpiin leipäviljoihin. Vai onko kaurassa joku muukin ominaisuus, että homehtuu parissa päivässä?
No vanha vitsi on että leivän paras säilytyspaikka on vatsa! Vaaleat leivät eivät säily kuin pari kolme päivää enintään. Viipaloitu leipä (kuten monet 100% kauraleivät ovat) säilyvät huonommin kuin kokonainen leipä. Lisäksi esim. Salosen kaura 100 -leivässä ei ole säilöntäaineita ollenkaan, mikä on monista hyvä asia, mutta vaikuttaa säilyvyyteen.
Tuollaiset viipalekauraleipäset on paras ostaa tuoreina ja heti kotiin tullessa avata pussi, ottaa leipäset ulos, kääntää joka parista toinen toisinpäin (ei siis pitää leipäsiä vastakkain), pakata takaisin pussiin ja pakastaa. Niin ne säilyvät hyvinä muutaman kuukauden. Saat joka aamu tuoretta leipää, kunhan otat pakkasesta haluamasi määrän ja lämmität leivänpaahtimella (paahda kaksi kertaa normaalilukemalla).
Jos ostat kokonaisen leivän, ja sulla kestää enemmän kuin pari päivää syödä se kokonaan, niin sen voi halkaista ja viipaloida osan ja pakastaa pakastepussissa (kuten edellä). Tuore puolikas säilyy parhaiten pari kolme päivää niin että pidät sitä huoneenlämmössä leikkuupinta mäntypuista leipälautaa vasten ja peität leivän puhtaalla keittiöliinalla. Jotkut käärivät leivän froteepyyhkeeseen. Tärkeää on pitää kädet, leipäveitsi, leipälauta ja pyyhe puhtaana, koska niistä tulevat pöpöt voivat asettua leipään ja sitten alkaa home kasvaa. Tuo mäntypuu on antibakteerinen, joten siksi paras leipälaudan materiaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi asia mielessä. Mietin miten muut kokevat nuo youtuben muistovideot? .
Edesmenneillä ihmisillä ei oikein ole mitään sananvaltaa asioihinsa enää, joten omaiset, tuttavat, sukulaiset, ja mummon kummin kaimat sun muut voivat käytännössä tehdä mitä vaan minkä digitaalinen teknologia sallii.
Eläessään olisikin hyvä kirjoittaa ylös toiveensa siitä miten omaa digitaalista perintöä (kuvat, äänitallenteet, teksit, omat blogit, youtubekanavat, somesisällöt sun muut) saa kohdella. Ihan kuin tekisi testamentin siis. Mutta moni ei sitä tee.
Jää siis paljon omaisten päätettäväksi miten asioita hoidetaan. Joskus omaiset ovat voineet jonkun instasivulle tai blogiin laittaa tämän kuoltua kuvan ja muistokirjoituksen sivua seuranneille. Tämä on siis tarpeellinen info seuraajille, mutta myös osa omaisten surutyötä. Perinteisesti saman asian on ajanut meillä lehdissä julkaistavat kuolinilmoitukset. Jos ihminen on kuollut johonkin sairauteen tai itsemurhaan, olen nähnyt sellaistakin, että omaiset laittavat sivulle jonkun yhdistyksen tilinumeron, jonne voi halutessaan lähettää rahaa tukemaan vaikka syövän tai mielenterveysongelmien vastaista työtä. Tavallaan tässä on mahdollisuus tehdä edesmenneen nimissä hyvääkin työtä. Ja netin kautta sinäkin olet saanut mahdollisuuden surra noiden nuorien ihmisten poismenoa ja miettiä omaakin elämääsi.
Netissä on nykyään ihan digitaalisia hautasmaita, jonne ihmisten "hauta" voidaan pystyttää. Yleensä sinne laitetaan kuvia, kuolleen henkilötiedot ja omaisen kirjoittama muistokirjoitus.
Tää on tätä nykymaailmaa. Kohta alkavat olla vähemmistössä ne ihmiset, joita ei löydy netistä. Minäkin löysin mummini kuvan netistä, vaikka hän kuoli ennen kuin nettiä edes Suomessa oli käytössä. Mummo oli saanut aikoinaan kuvansa lehteen, ja nyt lehden arkistokuvat digitoitiin nettiin.
Ne auttamisvideot, jotka mainitset myös, ovat myös sellaisia joissa hyvää tehdään niin että siitä saadaan julkista hyväksyntää eli video palvelee enemmänkin sitä auttajaa, autettu joutuu maksamaan avusta sillä, että suostuu siihen videon julkaisuun.
Olet minun mielestä löytänyt aika osuvan pohdinnan aiheen nykyisestä digitaalisen maailman menosta: tässä menevät ristiin elävien tarpeet ja kuolleiden tai muuten voimattomien ihmisten yksityisyyden suoja. Toisaalta aihe on syvästi inhimillinen sekä hyvässä että pahassa. Netin kautta olemme yhteydessä sekä kuolleisiin että ihmisiin ympäri maailmaa. Voimme surra omaisiamme ja saada myötätuntoa laajasti. Netin kautta tulee selville yhteiskunnallisia epäkohtia, ja ihmiset voivat saada apua hätäänsä. Toisaalta joidenkin henkilöiden yksityisasioita voidaan levitellä netissä, eikä ole selvää olisiko asianomainen niin halunnut. Ja kuten aina, ihmiset osavat käyttää nettiä kiillottaakseen omakuvaansa vaikka kuolleen omaisen tai asunnottoman ressukan kustannuksella. Ja vielä, me ihmiset uskomme elävämme ikuisesti, joten harva tulee miettineeksi mitä tapahtuu meidän nettipresenssillemme sitten kun meistä aika jättää. Ehkä olisi hyvä miettiä asiaa etukäteen...
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt löytää vastausta siihen, miksi kolesterolitonta kovaa kasvirasvaa, esim. kookosöljyä tai kaakaovoita ei saisi käyttää, jos on korkea kolesteroli. Eli miten ne nostavat kolesteroliarvoja, jos niissä ei ole kolesterolia? Vai nostaako ne? Ja miksi sitten pitäisi käyttää margariinia, joissa yleensä on palmu- tai kookosöljyä?
Kolesteroliarvoja ei nosta vain se, että jossain ruoassa on kolesterolia vaan arvoja nostaa myös tyydyttynyt rasva. Tyydyttynyt rasva on ns. kovaa rasvaa, joka tukkii suonia. Kookosöljyssä tyydyttnytta rasvaa on n. 86 g/100 g ja kaakaorasvassa 91 g/100 g.
Ja kyllä nämä tutkimuksen mukaan nostavat kolesteroliarvoja sekä ovat yhteydessä sepelvaltimotautiin.
Margariinit ovat pehmeää rasvaa enimmäkseen. Niissä (otan esimerkiksi omasta jääkaapistani löytyvän Keijun, maidoton, 70%) niin siinä tyydyttynyttä rasvaa on vain 28 g/100 g. Margariineissa on erilaisia öljyjä, mutta yleensä terveellisempiä rypsi- ja oliiviöljyjä on suurin osa, ja vain pieni osa kovaa rasva eli kookos-, palmu- ja sun muita öljyjä tai maitorasvaa.
Tärkein ero noissa on siis pehmeän rasvan suhteessa kovaan rasvaan. Siis pehmeää rasvaa/kovaa rasvaa on 100 grammassa Keijua 71/28 g, kun kookosöljyssä on 7/86 g.
Margariineissa on sitten muitakin etuja eli niissä on tarpeellisia Omega-3 rasvahappoja ja D-vitamiinia, joita kookosöljyssä ja kaakaovoissa ei ole lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten se hämähäkki saa tehtyä niitä pitkiä seittejä? Hyppääkö ensin kauas ja pieree seittiä vai sylkeekö seittiä ja sit kipittää sitä myöden?
Juu, en todellakaan kehtaa tätä keltään kysyä 😅
Hämähäkki antaa seitin kulkeutua takaruumiistaan tuulen mukana vaikka lähipuun oksaan ja kun seitti tarttuu kiinni, niin kipittelee sitä pitkin verkontekoon
Ihan kiva, että oot oppinut jo noin nuorena lukemaan ja copy-pasteamaan. Tää on nyt väärä ketju.