Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18370)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhoissa kotimaisissa elokuvissa jotkut naishahmot puhuvat hirveän korkealla äänellä? Liittyykö se jotenkin sen ajan kameroihin ja mikrofoneihin?
En tiedä tekniikasta, mutta entisaikaan on kai ajateltu, että korkealla äänellä puhuva nainen on miesten mielestä viehättävä ja siksi naisia kannustettiin tällaiseen?
Toinen mahdollinen syy, joka tuli mieleen, voisi liittyä teatterissa esiintymiseen. Kenties naisnäyttelijöitä koulittiin ennen vanhaan puhumaan korkealta, jos se kuuluu tai kantaa paremmin salin takariveihin asti ja leffoihin siirtyivät samat maneerit?
Molemmat ihan vain puhdasta arvailua :D
Ei, itse asiassa naisten puhekorkeus Suomessa on tuolloin ollut korkeampi, naiset on opetettu puhumaan kimeämällä äänellä.
Naisilla on siis mahdollisuus käyttää ääntään eri tavoin, mutta kulttuurista ja joskus tietysti myös yksilöstä sekä yhteydestä riippuu miten kukin nainen sitten oikeassa tilanteessa puhuu. Toki sama koskee miehiäkin.
Mutta koska miesten puberteettiin kuuluu äänen muuttuminen matalammaksi, on tyypillistä eri kulttuureissa että tätä eroa tuotetaan keinotekoisestikin eli opetetaan miehet puhumaan matalammin, naiset korkeammin ja voi olla muitakin eroavaisuuksia puhetavassa, ääntämisessä ja sanastossa.
Kyse on siis kulttuurisesta tavasta tuottaa naiseutta (ja mieheyttä). Japanissa esim. huomaat tämän heti naisten puhetavasta, jonka pitää olla enemmän pikkutyttömäistä ja kimeää (verrattuna vaikka suomalaisten naisten puheeseen tänään).
Suomessa naisten puhekorkeus alkoi madalta ja tämä jatkui aina 1990-luvulle asti, mutta yllättäen aivan viime aikoina tutkijat ovat havainneet, että nuorten naisten puhekorkeus on taas ruvennut kohoamaan. Koska nämä muutokset liittyvät yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin, se tarkoittanee että nykyisin nuoremmille sukupolville on ollut tärkeämpää korostaa nuoruutta kuin vakavuutta, jota matalampi puhekorkeus aikaisemissa sukupolvissa tavoitteli.
Tietysti vanhat Suomi-filmit heijastelevat myös osittain kuviteltuja piirteitä ja mallia lienee otettu englannikielisistä filmeistä, joten aivan varmaa ei ole, että niiden aikana naiset olisivat yleisesti puhuneet noin korkealta. Toisaalta nykyisten nuorten suomalaisnaisten tapa puhua ottaa myös vaikutteita ulkomailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työskentelet terveysalalla, pääset koronatestijonojen tuloksissa kärkeen eli testituloksen saapumista kirehditään - saat sen jo vuorokaudeasa. Koskeeko sama sosiaalialan ihmisiä? Eli pääsevätkö so(ja)te-ihmiset testien tulosjonossa kärkeen?
Vierailija kirjoitti:
Mistä saa ostaa oikeasti väkevää sinappia? Ei mitään chilisinappia, ihan pelkkää sinappia vaan mutta niin väkevää että vedet tulee silmiin syödessä.
Sinappituotetta tai -maustetta valmistetaan kolmesta eri sinapiksi kutsutun kasvin siemenistä, mutta oikeasti vain keltasinappi (Sinapis alba) on sinappikasvi. Mustasinappiksi (Brassica nigra) ja ruskeasinapiksi (Brassica juncea) kutsutut kasvit ovat enemmänkin kaalin sukua. Tärkeää tässä sinulle on se, että mausteeksi valmistettuna keltasinappia on miedointa, musta väkevintä ja ruskea siltä väliltä.
Ja kuten olet jo huomannut, Suomessa sinappimausteeseen käytetyt sinapinsiemenet ovat keltasinappia, eli sitä miedointa lajiketta.
Sinapissa väkevyys muodostuu kahdesta osasta, eli tuosta sinappisiementen lajikkeesta ja sen määrästä itse mausteessa, sekä siitä että tuotteessa ei ole liikaa happamuutta, joka lieventää väkevyyttä.
Ikävä kyllä markkinoilla on myös sinappituotteita, joiden kerrotaan olevan "tulisia" (engl. spicy). Näissä paprika- tai chilijauhe lisää (miedon) keltasinapin väkevyyden tuntua, mutta kyse ei siis ole itse sinapin väkevyydestä jota tässä haet.
Vaihtoehdoiksi jää lähinnä kokeilla ulkomaisia sinappilaatuja, jotka on valmistettu musta- tai ruskeasinapista (ainakin osittain) ja joissa ei ole käytetty happamia lisäaineita kuten väkiviinaetikkaa ja jotka eivät sisällä tuota chiliä, vaan väkevyys tulee sinapista.
Paremmin varustetuissa K-marketeista voisi löytyä sellaista ranskalaista tuotetta kuin Grey Poupon Dijonsinappi valkoviinillä. Kaikista tuotteista ei ikävä kyllä saa selvää mitä lajiketta sinappikasvia on käytetty. Mutta Prismoista voi saada sellaista mustasinapista valmistettua kokojyväsinappia (eli ei ole tahnaa) kuin Tesco Wholegrain Mustard. Lisäksi sekä K- että S-mafian hyvinvarustetuista kaupoista löytyy englantilaista Colman's sinappia, sekä valmiina että jauheena. Niissä on käytetty keltasinapin ja ruskean sinapin sekoitusta. Valmiissa sinapissa on hieman happamuutta lisäävää sitruunahappoa, mutta jos ei vieläkään potkaise tarpeeksi, ehkä sitten voi kehitellä tuosta jauheesta oman versionsa. No menee kyllä kemianharrastuksen puolelle jo tässä vaiheessa :D
Musta- ja ruskeasinappi tulee Intiasta ja Kiinasta, joten jos lähellä on etninen ruokakauppa, kannattaa käydä katsomassa olisko siellä sinappijauhetta tai jopa siemeniä. (Tiedoksi: mustasinapin siemenet näyttävät ruskeilta, ruskeasinapin siemenet vaaleamman ruskeilta tai vaaleankeltaisilta.) Näissä kaupoissa on usein myös Colman'sin sinappijauhoa, ellei löydy marketeista.
Noista sitten kokeilet, että mikä täräyttää parhaiten kyyneleet silmiin :D
old wise kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun te akateemiset olette tunnetusti analyyttisiä, niin selittäiskö mulle joku konkreettisemmin miten se analyyttinen ajattelu sitten tapahtuu? Onko kyse vain siitä, että asiaa lähestytään mahdollisimman monesta/tarkoituksenmukaisesta näkökulmasta vai jotain vielä muuta?
Tätä kysyn tosissani. Olen ymmärtänyt, että vain akateemisesti koulutettu kykenee tämän kaltaiseen ajatteluun ja olisi kiinnostavaa tietää millaista tuo analyyttinen lähestyminen voi olla.
Ihan oikein olet ymmärtänyt.
Akateeminen koulutus kyllä tarjoaa noita analyyttisiä taitoja, mutta kyllä kuka vaan voi olla analyyttinen ajattelija tai kehittää osaamistaan ihan kotioloissa vaikka pelaamalla sudokua tai ratkaisemalla jotain ongelmia.
Analyyttinen ajattelu eroaa ns. normaalista ajattelusta, niin me ihmisethän usein ajattelemme asioita subjektiivisesti eli itsestämme lähtien ja usein tunnevaltaisesti. Analyyttinen ajattelu pyrkii katsomaan asioita kriittisesti, neutraalisti, objektiivisesti, yleistäen, sekä perustaa johtopäätökset tietoon. Analyyttinen ajattelu on myös loogisesti etenevää, eli ei vedetä johtopäätöksiä ennen kuin tietoa on kerätty, luokiteltu, jaoteltu, ja muuten analysoitu, jne... Se vaatii siis järjestelmällisyyttä ja kurinalaista etenemistä.
Hyviä esimerkkejä ovat Hercule Poirot tai Sherlock Holmes. Hehän havainnoivat, etsivät tietoja, arvioivat tietojen oikeutta, asettavat tiedot keskinäiseen suhteeseen ja oikeaan yhteyteensä, ja ratkaisevat rikokset sillä tavoin.
Sanan analyysi alkuperäinen merkitys on köyden tai langan irrottaminen. Analyysin vastakohta on synteesi. Jos synteesi on siis kuin lankojen vetämistä yhteen lankakeräksi, niin analyysi on sen kerän rakenteen purkamista, jokaisen langanpätkän erikseen vetämistä, tutkimista ja siten lankakerän kokonaisuuden ja ominaisuuksien ymmärtämistä sitä kautta.
Toisin kuin arkiajattelusamme, analyyttinen ajattelu on harkittu prosessi, jossa määritellään ongelman tai ilmiön luonne sekä käytetyt käsitteet, ennen kuin edetään. Yleensä arkikeskustelussa taas puhutaan asiasta X, miettimättä mitä X tarkoittaa, ymmärtävätkö kaikki sen samoin jne... Esimerkiksi, kun joku puhuu lapsista, analyyttinen ajattelija haluaisi tietää esim. tarkoitetaanko sillä kaikkia alaikäisiä, vain pelkästään vauvoja, ehkä taaperoita, vai alle kouluikäisiä tai kenties alle 15-vuotiaita, tai mahdollisesti kaikenikäisiä ihmisiä, jotka ovat jonkun toisen jälkikasvua, jonkun lapsia. Harva miettii miten arjessa monimerkityksisiä tavallisetkin sanat ovat ja kuinka eri yhteyksissä tarkemmalla määritellyllä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Montako kerää villalankaa yleensä tarvitaan sukkiin tai pipoon ?
Yks riittää jos on esim 7 veljestä, joka on muistaakseni 150 g.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä saa ostaa oikeasti väkevää sinappia? Ei mitään chilisinappia, ihan pelkkää sinappia vaan mutta niin väkevää että vedet tulee silmiin syödessä.
Sinappituotetta tai -maustetta valmistetaan kolmesta eri sinapiksi kutsutun kasvin siemenistä, mutta oikeasti vain keltasinappi (Sinapis alba) on sinappikasvi. Mustasinappiksi (Brassica nigra) ja ruskeasinapiksi (Brassica juncea) kutsutut kasvit ovat enemmänkin kaalin sukua. Tärkeää tässä sinulle on se, että mausteeksi valmistettuna keltasinappia on miedointa, musta väkevintä ja ruskea siltä väliltä.
Ja kuten olet jo huomannut, Suomessa sinappimausteeseen käytetyt sinapinsiemenet ovat keltasinappia, eli sitä miedointa lajiketta.
Sinapissa väkevyys muodostuu kahdesta osasta, eli tuosta sinappisiementen lajikkeesta ja sen määrästä itse mausteessa, sekä siitä että tuotteessa ei ole liikaa happamuutta, joka lieventää väkevyyttä.
Ikävä kyllä markkinoilla on myös sinappituotteita, joiden kerrotaan olevan "tulisia" (engl. spicy). Näissä paprika- tai chilijauhe lisää (miedon) keltasinapin väkevyyden tuntua, mutta kyse ei siis ole itse sinapin väkevyydestä jota tässä haet.
Vaihtoehdoiksi jää lähinnä kokeilla ulkomaisia sinappilaatuja, jotka on valmistettu musta- tai ruskeasinapista (ainakin osittain) ja joissa ei ole käytetty happamia lisäaineita kuten väkiviinaetikkaa ja jotka eivät sisällä tuota chiliä, vaan väkevyys tulee sinapista.
Paremmin varustetuissa K-marketeista voisi löytyä sellaista ranskalaista tuotetta kuin Grey Poupon Dijonsinappi valkoviinillä. Kaikista tuotteista ei ikävä kyllä saa selvää mitä lajiketta sinappikasvia on käytetty. Mutta Prismoista voi saada sellaista mustasinapista valmistettua kokojyväsinappia (eli ei ole tahnaa) kuin Tesco Wholegrain Mustard. Lisäksi sekä K- että S-mafian hyvinvarustetuista kaupoista löytyy englantilaista Colman's sinappia, sekä valmiina että jauheena. Niissä on käytetty keltasinapin ja ruskean sinapin sekoitusta. Valmiissa sinapissa on hieman happamuutta lisäävää sitruunahappoa, mutta jos ei vieläkään potkaise tarpeeksi, ehkä sitten voi kehitellä tuosta jauheesta oman versionsa. No menee kyllä kemianharrastuksen puolelle jo tässä vaiheessa :D
Musta- ja ruskeasinappi tulee Intiasta ja Kiinasta, joten jos lähellä on etninen ruokakauppa, kannattaa käydä katsomassa olisko siellä sinappijauhetta tai jopa siemeniä. (Tiedoksi: mustasinapin siemenet näyttävät ruskeilta, ruskeasinapin siemenet vaaleamman ruskeilta tai vaaleankeltaisilta.) Näissä kaupoissa on usein myös Colman'sin sinappijauhoa, ellei löydy marketeista.
Noista sitten kokeilet, että mikä täräyttää parhaiten kyyneleet silmiin :D
Kiitos, tämä oli todella tyhjentävä vastaus. Nyt viimein ymmärrän miksi markettisinapit ovat niin mauttomia. Seuraavan kerran luen purkkien kyljet huolella, jospa sieltä seasta löytyisi edes yksi kelvollinen!
Voi olla sisemmän ikkunatiivisteen yläreunasta poistettu10-15 cm pätkä, näi tein itse ikkunaremontin jälkeen, kun ei ilma vaihtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä korkeakoulutus (yliopisto/amk) muistuttaa monipuolisuudessa eniten lukiota? Eli vaikka kaikissa koulutuksissa perehdytään johonkin, niin missä opiskellaan monipuolisimmin eri aiheita myös "yleissivistävästi"?
Voi kertoa myös, mikä korkeakoulutus on tuolle täydellinen vastakohta eli missä keskitytään paljon johonkin suppeaan aihepiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla sisemmän ikkunatiivisteen yläreunasta poistettu10-15 cm pätkä, näi tein itse ikkunaremontin jälkeen, kun ei ilma vaihtunut.
Tässä ystävällismielisessä viestiketjussa tekee mieli vinkata että jos haluat vastata näin pitkässä ketjussa yhteen viestiin, kannattaa klikata nappia "lainaa", eikä "vastaa". Lainaaminen nimittäin tuo vastaukseesi mukaan lainauksena myös sen viestin johon vastaat. Etenkin kun näin pitkissä ketjuissa alkuperäinen viesti voi olla monen sivun takana nykytilanteesta, eivät ihmiset enää tiedä mihin olet vastaamassa ellet käytä tuota lainausnappia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kautta postiin kannattaa ottaa näin joulun aikaan yhteyttä että saa asiansa nopeiden hoidettua? tilattu joululahja on sähköpostin ja tekstiviestin mukaan noudettavissa postin pakettiautomaatista, mutta heidän antamansa koodi ei toiminut, aikaa paketin noutamiselle on 23. pvä kunnes se lähtee takaisin
old wise kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun te akateemiset olette tunnetusti analyyttisiä, niin selittäiskö mulle joku konkreettisemmin miten se analyyttinen ajattelu sitten tapahtuu? Onko kyse vain siitä, että asiaa lähestytään mahdollisimman monesta/tarkoituksenmukaisesta näkökulmasta vai jotain vielä muuta?
Tätä kysyn tosissani. Olen ymmärtänyt, että vain akateemisesti koulutettu kykenee tämän kaltaiseen ajatteluun ja olisi kiinnostavaa tietää millaista tuo analyyttinen lähestyminen voi olla.
Ihan oikein olet ymmärtänyt.
Olen eri mieltä. Perustason esimerkki: miten analyyttinen ajattelu olisi voinut syntyä jos se vaatisi akateemisen koulutuksen? Pelmahtiko maailman ensimmäinen yliopisto jostain tyhjästä, opettajineen kaikkineen? Ei, kyllä kyseessä on logiikan käyttö joka on joillekin luontevampaa kuin toisille, ja jota voivat lisäksi opetella myös ne joille se ei ole luontevaa. Koska riittävän monet entisajan suuret ajattelijat ovat huolella kirjanneet ajatuskulkujaan, myöhempien sukupolvien on ollut helppo kiivetä tältä pohjalta vielä eteenpäinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtelunhaluinen kirjoitti:
Mikä korkeakoulutus (yliopisto/amk) muistuttaa monipuolisuudessa eniten lukiota? Eli vaikka kaikissa koulutuksissa perehdytään johonkin, niin missä opiskellaan monipuolisimmin eri aiheita myös "yleissivistävästi"?
Voi kertoa myös, mikä korkeakoulutus on tuolle täydellinen vastakohta eli missä keskitytään paljon johonkin suppeaan aihepiiriin.
No jälkimmäiseen voin sanoa että ainakin amk:n it-insinööriopinnoista oli yleissivistävyys kyllä mahdollisimman kaukana, jos minulta kysytään. Etenkin opiskelijaryhmät joissa oli 100% nuoria miehiä, olivat lisäksi hengeltään aika karuja ja suorastaan masentavia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kautta postiin kannattaa ottaa näin joulun aikaan yhteyttä että saa asiansa nopeiden hoidettua? tilattu joululahja on sähköpostin ja tekstiviestin mukaan noudettavissa postin pakettiautomaatista, mutta heidän antamansa koodi ei toiminut, aikaa paketin noutamiselle on 23. pvä kunnes se lähtee takaisin
Kyllä se taitaa olla tämä numero. Hinta laitettu mukaan ihan syystä.!
Pakettilähetysten seuranta ja tiedustelu
0600 94320 ma-pe 8-20, la 9-17
(1,84 €/vastattu puhelu + pvm/mpm)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako kuparikierukoita vielä? voiko sellaisen laittaa naiselle, joka ei ole synnyttänyt? onko se kallis?
Vaihtelunhaluinen kirjoitti:
Mikä korkeakoulutus (yliopisto/amk) muistuttaa monipuolisuudessa eniten lukiota? Eli vaikka kaikissa koulutuksissa perehdytään johonkin, niin missä opiskellaan monipuolisimmin eri aiheita myös "yleissivistävästi"?
Voi kertoa myös, mikä korkeakoulutus on tuolle täydellinen vastakohta eli missä keskitytään paljon johonkin suppeaan aihepiiriin.
Se tärkeä ero korkeakoulutuksen ja lukiokoulutuksen välillä on juuri tuo: lukiossa opiskellaan laajasti eri yleissivistäviä aineita aina perusasiat pinnalta raapaisten, kun taas korkeakoulutuksessa valitaan tietty aine/aihepiiri/koulutusohjelma ja oma erikoistuminen, ja sitten niihin perehdytään sukeltamalla syvälle siinä tietyssä kohdin.
Nyt kuitenkin sanoisin, että korkeakoulussakin varsinkin kun edetään maisterivaiheessa pro graduun ja etenkin tohtoriopintojen aikana väitöskirjan tekoon, niin jokin aihe voi vaatia osaamista monelta alalta ja etenkin jos kyse on poikki- tai monitieteellisestä tutkimuksesta, silloin vaaditaan monipuolisuutta.
Yleensäkin ihmistutkimuksessa voi valittu tutkimusaihe edellyttää osaamista eri aloilta, sanotaan vaikka että jos perehdyt johonkin kansanryhmään X, aikakaudella Y ja tutkimuksen aihe on kansan X kaupankäynti ja siinä kankaat, niin tuossa pitää hallita kulttuuria, kansan X puhumaa kieltä, aikakauden Y historiaa, taloushistoriaa, kankaan valmistusta, siihen liittyviä teknisiä tietoja, kenties ko. kasvikuidun suhteen kasvitieteellistä sanastoa yms., sekä lisäksi varmaan aiheeseen liittyy kauppakumppanien kielet, kulttuurit, historiat, kauppa, talous, teknologiat, ja varman politiikkakin.
Tutkimuksessa monipuolisuus tulee myös menetelmistä, eikä vain aihepiiristä. Sanotaan vaikka että ihmistutkimuksessa uusin trendi on digitaalinen humanismi, jossa siis yhdistyy ihmistutkimus teknisiin menetelmiin.
Joskus lähdeaineisto voi olla muodossa tai kielellä tai paikassa, josta sen hyödyntäminen vaatii lisää osaamista. Esimerkkinä vaikka jos teet meriarkeologian tutkimusta, niin sun pitää osata sukeltaa jne... Joskus historialliset lähteet on kirjoitettu jollain vanhalla kielellä tai ihan muulla kielellä kuin tavallaan aihe. Sanotaan nyt että Suomen historian lähteenä käytetyt asiakirjat ovat hyvin pitkälle vanhalla ruotsilla esimerkiksi.
Omat esimerkkini ovat ihmistutkimuksesta, joka yleistäen on monipuolista ja vaatii yleistietoa. Vastakohtana olisi varmaan joku luonnontieteellinen ala, jonka sisällä on lukuisia hyvin kapeita osaamisaloja, tehdään yhdellä ja samalla teknisellä menetelmällä analyysejä tarkoin rajatusta aineistosta.
Lisäksi mielestäni tutkimustapa eli onko kyse laadullisesta tai määrällinen tutkimus voi vaikuttaa sekin.
Selailin netissä hauskoja lausahduksia, ja tällainen tuli vastaan:
"Olen juuri muuttanut kaupunkiin. Voitko siis neuvoa tien kotiisi?"
Mitä tuo tarkoittaa? Mikä vitsi tuossa on?
Jos lähin paketin tänään asiamiespostissa noin klo 13, niin jääkö se makaamaan asiamiespostiin maanantaihin asti, vai lähtikö vielä tänään liikkumaan jakelukeskusta kohti? Unohdin kysyä lähettäessä... mietin, että kerkeääkö ennen joulun pyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos lähin paketin tänään asiamiespostissa noin klo 13, niin jääkö se makaamaan asiamiespostiin maanantaihin asti, vai lähtikö vielä tänään liikkumaan jakelukeskusta kohti? Unohdin kysyä lähettäessä... mietin, että kerkeääkö ennen joulun pyhiä.
Ah, automaattinen korjaus on kyllä helveetistä.. siis KUN LÄHETIN tänään, niin lähtikö matkaan vai kulkeeko minnekään :)
Miten saan autocorrectin pois käytöstä ? Kyseessä on iPad.
Vastaan tähän nyt kun joku muu vastasi jo... Oma kokemukseni on että elämäni ekan viikon mittaisen erävaelluksen jälkeen, jonka aikana en nähnyt peilikuvaani kertaakaan, järkytyin kun näin peilikuvani vaelluksen jälkeen. Kyse ei ollut sekaisesta tukasta, eikä parransängestä, vaan ihan puhtaasti siitä miten rumat kasvoni ovat.