Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18580)
Miksi monessa asunnossa on vessan valokatkaisin suomessa vessan ulkopuolella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi monessa asunnossa on vessan valokatkaisin suomessa vessan ulkopuolella?
Pari syytä, jotka selittävät osan, mutta ei kaikkia tapauksia.
Valokatkaisimen ja vesijohdon välillä pitää olla tietty etäisyys.
Kosteassa tilassa valokatkaisimen pitää olla turvallisempaa luokkaa kuin kuivassa tilassa.
Mitä se puhekupla ja lainausmerkit ja lippu vasemmassa reunassa tarkoittaa? Tää uudistus, mä en ymmärrä!
Vierailija kirjoitti:
Mitä se puhekupla ja lainausmerkit ja lippu vasemmassa reunassa tarkoittaa? Tää uudistus, mä en ymmärrä!
Linkit ovat pysyneet samana mutta ilmeisesti kaikilla laitteilla käytettäessä ko. linkkien tekstit eivät näy. Puhekupla on siis Vastaa-linkki, lainausmerkit on Lainaa-linkki ja lippu on Ilmoita asiattomaksi -linkki.
Läppäri pitää outoa ääntä mikä asetuksista katsottuna oli "laitteen yhteyden katkaiseminen" -kohdan ääni. (muut kohdat ei omaa samaa merkkiääntä) Joten mitä tää tarkoittaa? Kone toimii muuten normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää kirjaa päivästä ja kuvaa sen rakennetta vaikka näin:
- nukkuminen: 9 t
- [se aika joka vuorokaudesta menee siihen, kun on sängyllä makuuasennossa]: 10 t
- istuminen: 3 t
- seisominen/liikkuminen: 2 t
niin mikä olisi paras sanavalinta tuohon toiseen kohtaan?
Tuntuu että kaikki sanavalinnat tuohon toiseen kohtaan kuulostavat tyhmiltä. Makaaminen kuulostaa kaksimieliseltä. Lepäily taas ei oikein sovi tähän yhteyteen. Tähän mennässä paras on ehkä makoilu, mutta mielestäni sekään ei kuulosta täysin neutraalilta tässä yhteydessä.
Lepo. Makuuasennossa tapahtuva, nukkumiseen painottuva oleminen on lepoa. Ei lepäilyä.
Joo, hyvä. Mutta entä jos tarkoittaa myös muutakin kuin nukkumiseen painottuvaa makaamista (eli vielä istumista passiivisempaa olemista)? Joskus tulee maattua muuten vain esim. kännykän kanssa, jolloin se ei oikein mene istuminen-kategoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Läppäri pitää outoa ääntä mikä asetuksista katsottuna oli "laitteen yhteyden katkaiseminen" -kohdan ääni. (muut kohdat ei omaa samaa merkkiääntä) Joten mitä tää tarkoittaa? Kone toimii muuten normaalisti.
Unohtui lisätä, että välillä se tekee myös "laitteen yhdistäminen" äänen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut väitettävän, että jos teksti-tv:tä pitää pitkään samalla sivulla, se voi jumittua. Onko se totta?
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Ei se ole "rotu", koska ihmisrotuja ei ole ja tällä hetkellä ihmislajeja on olemassa vain yksi.
Ihmisen perimä näkyy DNA:ssä. Se liittyy tiettyihin populaatioihin, jotka ovat eläneet tietyllä alueella silloin kun DNA-testejä on otettu ja osittain siihen tietoon mitä tutkimuksessa on saatu vertaamalla muinais-DNA:han eli on saatu mm. geenimuunnosten avulla eräänlainen summittainen kartta tiettyjen DNA:n tekijöiden kulkureiteistä ja aikajanasta.
Lisäksi ihmiset ovat DNA:n näkökulmasta 99,9% samanlaisia. Variaatio yksilöiden välillä yhden populaation sisällä voi olla niin suuri ettei mitään selvärajaisia erottuvia "rotuja" voida jaotella. Yleistäen voidaan siis havaita vain pieniä eroja eri populaatioiden välillä (ellei siis mennä yksilötasolle tai tarkastelemaan genomia tarkemmin). Mutta jos kahden eri populaation välillä havaitaan merkittävä eri, ominaisuus voi kuitenkin olla niin harvinainen, että sitä on vain 1% ko. väestöstä.
Tieteellisesti on siis vaikea löytää mitään pohjaa "rotuideologialle".
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Ei se ole "rotu", koska ihmisrotuja ei ole ja tällä hetkellä ihmislajeja on olemassa vain yksi.
Ihmisen perimä näkyy DNA:ssä. Se liittyy tiettyihin populaatioihin, jotka ovat eläneet tietyllä alueella silloin kun DNA-testejä on otettu ja osittain siihen tietoon mitä tutkimuksessa on saatu vertaamalla muinais-DNA:han eli on saatu mm. geenimuunnosten avulla eräänlainen summittainen kartta tiettyjen DNA:n tekijöiden kulkureiteistä ja aikajanasta.
Lisäksi ihmiset ovat DNA:n näkökulmasta 99,9% samanlaisia. Variaatio yksilöiden välillä yhden populaation sisällä voi olla niin suuri ettei mitään selvärajaisia erottuvia "rotuja" voida jaotella. Yleistäen voidaan siis havaita vain pieniä eroja eri populaatioiden välillä (ellei siis mennä yksilötasolle tai tarkastelemaan genomia tarkemmin). Mutta jos kahden eri populaation välillä havaitaan merkittävä eri, ominaisuus voi kuitenkin olla niin harvinainen, että sitä on vain 1% ko. väestöstä.
Tieteellisesti on siis vaikea löytää mitään pohjaa "rotuideologialle".
Ei ole mielekästä puhua prosenteista, kun puhutaan genomista. Se ei kerro oikeastaan. Banaanikärpäsenkin kanssa on yhteistä 75%, vaikka maalaisjärjellä voisi ajatella, että ehkä prosentin verran.
Variaatio populaatioiden välillä on suurta, mutta ei se poista sitä faktaa, etteikö siellä seassa olisi näitä geenejä, joista r0tu voidaan päätellä. Esimerkiksi sinisilmäisyys-geeni on helppo paikantaa, ja 99,99% varmuudella voidaan siitä rajata pois kantakongolaiset.
Ja jos jätetään se mikroskooppi kotiin, niin ulkoisia piirteitä voi myös tarkastella omin silmin.
Äläkä käytä sanaa "ideologia" edes lainausmerkkejä, koska se on poliittinen termi. Politiikkaa/arvotusta ei tähän keskusteluun ei tarvitse väkisin sotkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun joissain fantasia sarjoissahan ihmispäähenkilö rakastuu vamppyyriin tai ihmissuteen. Niin eikö se ole tavallaan ruumiisiin ja eläimiin sekaantumista?
Vierailija kirjoitti:
Kun joissain fantasia sarjoissahan ihmispäähenkilö rakastuu vamppyyriin tai ihmissuteen. Niin eikö se ole tavallaan ruumiisiin ja eläimiin sekaantumista?
Vampyyri on verta imevä taruolento, ei zombi joka on puolestaan on eloon herännyt ruumis. Ihmissusi on enemmän ihminen kuin susi. Ihmissudesta eläimen tekee saalistus öiseen aikaan ja ihon muuttuminen karvaksi. Eli ei ole sekaantumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Ei se ole "rotu", koska ihmisrotuja ei ole ja tällä hetkellä ihmislajeja on olemassa vain yksi.
Ihmisen perimä näkyy DNA:ssä. Se liittyy tiettyihin populaatioihin, jotka ovat eläneet tietyllä alueella silloin kun DNA-testejä on otettu ja osittain siihen tietoon mitä tutkimuksessa on saatu vertaamalla muinais-DNA:han eli on saatu mm. geenimuunnosten avulla eräänlainen summittainen kartta tiettyjen DNA:n tekijöiden kulkureiteistä ja aikajanasta.
Lisäksi ihmiset ovat DNA:n näkökulmasta 99,9% samanlaisia. Variaatio yksilöiden välillä yhden populaation sisällä voi olla niin suuri ettei mitään selvärajaisia erottuvia "rotuja" voida jaotella. Yleistäen voidaan siis havaita vain pieniä eroja eri populaatioiden välillä (ellei siis mennä yksilötasolle tai tarkastelemaan genomia tarkemmin). Mutta jos kahden eri populaation välillä havaitaan merkittävä eri, ominaisuus voi kuitenkin olla niin harvinainen, että sitä on vain 1% ko. väestöstä.
Tieteellisesti on siis vaikea löytää mitään pohjaa "rotuideologialle".
Ei ole mielekästä puhua prosenteista, kun puhutaan genomista. Se ei kerro oikeastaan. Banaanikärpäsenkin kanssa on yhteistä 75%, vaikka maalaisjärjellä voisi ajatella, että ehkä prosentin verran.
Variaatio populaatioiden välillä on suurta, mutta ei se poista sitä faktaa, etteikö siellä seassa olisi näitä geenejä, joista r0tu voidaan päätellä. Esimerkiksi sinisilmäisyys-geeni on helppo paikantaa, ja 99,99% varmuudella voidaan siitä rajata pois kantakongolaiset.
Ja jos jätetään se mikroskooppi kotiin, niin ulkoisia piirteitä voi myös tarkastella omin silmin.
Äläkä käytä sanaa "ideologia" edes lainausmerkkejä, koska se on poliittinen termi. Politiikkaa/arvotusta ei tähän keskusteluun ei tarvitse väkisin sotkea.
Ideologiasta on pakko puhua koska sitähän tuo "rotujen" väkisin etsiminen vsatoin tieteellisiä perusteita on.
Lisäksi kun pitäisi määritellä mitä se "rotu" tarkoittaa? Sulla on selkeä käsitys, josta minä en saa kiinni, joten sekin todistaa jo siitä, että rotu on kulttuurinen, ei biologinen konstruktio.
Siniset silmät eivät voi olla rotumääritelmä, koska sinisiä silmiä on kaikissa populaatioissa, eikä se ole geneettisesti rajattu yhteen geeniin vaan on useamman alleelin tulos ja on myös erilaisia geenimutaatioita, joiden seurauksena voi olla siniset silmät. Sinisilmäisyys ei siis erottelee mitään populaatiota toisesta. Ja kyllä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassakin on sinisilmäisiä tummaihoisia ihmisiä.
Ja suurimmalla osalla ns. valkoihoisia ihmisiä on ruskeat silmät. On olemassa myös ihmisiä, joilla on kaksi eriväristä silmää. Samoin kuin suurin osa valkoisista on ruskeahiuksisia, ja vaaleahiuksisia on vain pieni osa. Lisäksi on olemassa tummaihoisia mutta vaaleahiuksisia ihmisiä.
Silmien väri, ihon sävy ja hiusten väri ovat siis aika vaikeita ilmiöitä käyttää geneettisesti markkeeraamaan mitään eroja populaatioissa.
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Ei se ole "rotu", koska ihmisrotuja ei ole ja tällä hetkellä ihmislajeja on olemassa vain yksi.
Ihmisen perimä näkyy DNA:ssä. Se liittyy tiettyihin populaatioihin, jotka ovat eläneet tietyllä alueella silloin kun DNA-testejä on otettu ja osittain siihen tietoon mitä tutkimuksessa on saatu vertaamalla muinais-DNA:han eli on saatu mm. geenimuunnosten avulla eräänlainen summittainen kartta tiettyjen DNA:n tekijöiden kulkureiteistä ja aikajanasta.
Lisäksi ihmiset ovat DNA:n näkökulmasta 99,9% samanlaisia. Variaatio yksilöiden välillä yhden populaation sisällä voi olla niin suuri ettei mitään selvärajaisia erottuvia "rotuja" voida jaotella. Yleistäen voidaan siis havaita vain pieniä eroja eri populaatioiden välillä (ellei siis mennä yksilötasolle tai tarkastelemaan genomia tarkemmin). Mutta jos kahden eri populaation välillä havaitaan merkittävä eri, ominaisuus voi kuitenkin olla niin harvinainen, että sitä on vain 1% ko. väestöstä.
Tieteellisesti on siis vaikea löytää mitään pohjaa "rotuideologialle".
Ei ole mielekästä puhua prosenteista, kun puhutaan genomista. Se ei kerro oikeastaan. Banaanikärpäsenkin kanssa on yhteistä 75%, vaikka maalaisjärjellä voisi ajatella, että ehkä prosentin verran.
Variaatio populaatioiden välillä on suurta, mutta ei se poista sitä faktaa, etteikö siellä seassa olisi näitä geenejä, joista r0tu voidaan päätellä. Esimerkiksi sinisilmäisyys-geeni on helppo paikantaa, ja 99,99% varmuudella voidaan siitä rajata pois kantakongolaiset.
Ja jos jätetään se mikroskooppi kotiin, niin ulkoisia piirteitä voi myös tarkastella omin silmin.
Äläkä käytä sanaa "ideologia" edes lainausmerkkejä, koska se on poliittinen termi. Politiikkaa/arvotusta ei tähän keskusteluun ei tarvitse väkisin sotkea.
Tämä ei ole järkevää, koska et voi nähdä DNA:ta paljain silmin. Jo pelkästään se, että on olemassa genotyyppi ja fenotyyppi, tekevät asian ongelmalliseksi.
Jos "rotu" perustuisi jokaisen yksilöllisiin havaintoihin ja tulkintoihin ollaankin sitten jo satuilun puolella, eikä "rotu" voisi olla relevantti tieteellinen kategoria (kuten ei olekaan).
Vierailija kirjoitti:
Kun joissain fantasia sarjoissahan ihmispäähenkilö rakastuu vamppyyriin tai ihmissuteen. Niin eikö se ole tavallaan ruumiisiin ja eläimiin sekaantumista?
Ei vättämättä. Vampyyrien ja ihmissusien olemus on ontologinen kysymys. Se riippuu siitä mitä jossain kulttuurissa katsotaan olevan olemassa. Jos vaikkapa uskotaan enkeleihin tai henkiin, nämä ovat olemassa sellaisina olentoina kuin siinä kulttuurissa asia ymmärretään.
Vampyyrit on tarinoissa usein määritelty termillä undead, elävä kuollut. Erilaisia elävien kuolleitten lahkoon kuuluvia olentoja on eri kulttuureissa runsaasti. Kuten termi kertoo olento on yhtäaikaa sekä kuollut että elävä. Voisi ajatella että se elää noiden kahden olomuodon rajalla ja kumpikin tulkinta (kuollut - elävä) on mahdollinen. Verrattuna muiden mytologien epäkuolleisiin, jotka ovat pelkkiä ruumiittomia henkiä, vampyyrit ovat melko ruumiillista ja eläväistä väkeä. Kun taas verrataan oikeaan elävään ihmiseen, vampyyri on monissa tarinoissa puutteellisesti elävä ja joskus jopa kuolematon, mutta tietyissä olosuhteissa muuttuu täysin olemattomaksi (ei siis edes kuolleeksi ruumiiksi).
Ihmissudet ovat taas toinen hyvin yleinen myyttinen hahmo, siinä on kyse ihmisen muuntumisesta eläimeksi. Sitä kutsutaan transformaatioksi tai englanninkielisellä termillä shape shifting. Tämä on monissa kulttuureissa shamaanin taito, jota hän käyttää kulkiessaan kolmen maailman välillä. Tässäkin on (kuten vampyyrin osalta) kyse olennosta, joka elää eri olomuotojen, eri maailmojen välillä. Koska ihmissusi ei ole tavallinen ihminen, se ei ole myöskään tavallinen susi. Se on ihminen, joka muuntuu olennoksi, jolla on sudenkaltaisia ominaisuuksia, mutta ei ole susi.
Tämän logiikan perusteella voisi sanoa että vampyyri on ruumiiksi liian elävä, mutta tuhoutuessaan kuolleempi kuin ihmisruumis. Ihmissusi taas ei ole eläin sanan tavanomaisessa merkityksessä.
Miksi puhutaan palstasta aaveena?
Mitä tarkoittaa ohis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vuohenjuusto sallittua vegaanille ?
Tässä asiassa on monta koulukuntaa. Osa vegaaneista (ainakin täällä Vauva av:ssä) tuntuu hyväksyvän vuohenjuuston jonkinlaisena sallittuna poikkeuksena, koska ihmisen ja vuohen suhde perustuu vapaaehtoisuuteen eikä ole tehomaataloutta.
Osa on tiukemmalla linjalla eikä hyväksy mitään eläinperäistä. Itselläni ei ole kantaa asiaan, olen vaan välillä ihmetellyt, miksi väittely on niin kiivasta.
Ihan tuosta ruokavaliokeskustelusta riippumatta näkisin kyllä ihmisen ja vuohen suhteen paljon tasaveroisempana ja toinen toistaan ymmärtävämpänä kuin esimerkiksi ihmisen ja lehmän tai ihmisen ja vuohen.
Ainakin siinä suhteessa nuo ”maltilliset vegaanit” ovat oikeassa kyllä.
Siis tuolla jälkimmäisellä vuohella tarkoitin sikaa. Ihmisen suhde vuoheen on paljon tasavertaisempi kuin suhde lehmään tai sikaan.
Villa vai lampaankarva? Kumpi lämmittää paremmin kun on kyse talvikenkien sisämateriaalista.