Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18580)
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan palstasta aaveena?
Mitä tarkoittaa ohis?
Aavee eli AV on lyhenne sanoista Aihe vapaa.
Ohis tarkoittaa sitä että vastaaja tietää vastaavansa vähän tai sitten enemmän aiheen ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuorekelmu ei tartu kiinni, kuin itseensä?
Onko eri valmistajien kelmuissa eroja?
Miksi isänmaallisen suomalaisen miehen ulkonäön peruspiirteenä tuntuu olevan kalju ja ainakin jonkinlainen parta?
Onko maailmassa yhtään ihmistä, joka olisi kiinnostunut matkustamaan ihan mihin tahansa maailmankolkkaan?
Mihin tutkimukseen viitataan hupiohjelmissa kun kerrotaan että hoitaja käskee (miespuolista) yskäisemään ja pitää kiveksistä(?) kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä urbaanilegendoja maatilanpidosta luullaan/ uutisoidaan, mikä ei oikeasti pidä paikkansa tai käytännössä oikeasti voi toteutua niin helposti kuin annetaan ymmärtää?
- no usein kuvitellaan että esim. ison pihattonavetan lehmien laidunnus olisi ihan tuosta vaan juttu ja laidunnus on automaattisesti paras asia ja onnen tae lehmille.
R0tumäärittelyistä puheen ollen: Miten eläinrodut tarkasti määritellään? Onko siihen jokin selkeä tapa, joka ei jätä sijaa tulkinnanvaraisuudelle ja mielipiteille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään vinkkiä miten voisi estää sisäreisien ihon kipeytymistä uimapuvussa? Mulla reidet ovat sen verran tuhdit että hankaavat aina yhteen (esim. housut kuluvat nopeastikin puhki) ja hameen kanssa käytän aina jonkunsortin spanxejä. Mutta mites uikkarisilteen? Viime kylpyläreissulla onnistuin saamaan sisäreidet ihan vereslihalle kun iho on märkä (ja ehkä se suola suolasaunassa ei ollut paras idea).
- lahjeuimapuku?
Vierailija kirjoitti:
Siis tuolla jälkimmäisellä vuohella tarkoitin sikaa. Ihmisen suhde vuoheen on paljon tasavertaisempi kuin suhde lehmään tai sikaan.
- eläimen kanssa ei voi olla tasavertainen ja eläimetkään eivät ole keskenään tasavertaisia. Eläinmaailmassa on laumahierarkia ja ravintoketju eli toiset eläimet ovat saalistettavia ja toiset eläimet saalistajia. Asia on sama jos ihmiset ja eläimet ovat tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
R0tumäärittelyistä puheen ollen: Miten eläinrodut tarkasti määritellään? Onko siihen jokin selkeä tapa, joka ei jätä sijaa tulkinnanvaraisuudelle ja mielipiteille?
Ongelma on termin kanssa, jolle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Siksi sitä ei käytetä tieteellisisssä tarkoissa teksteissä
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kuitukynä? Miten se eroaa muista kynistä?
Kuitukynä on oikeastaan sama kuin mikä ennen oli huopakynä tai tussikynä. Nykyisin vaan kynan kärki ei ole huopaa, vaan enimmäkseen muovikuiduista tehty siksi nimitys kuitukynä on täsmällisempi. Sana tussi taas viittasi tietynlaiseen musteeseen, ja kun musteetkin ovat kehittyneet, ei sekään nimitys ole enää sopiva.
Ero muunlaisiin kyniin käytössä on se, että kuitukynän värit ovat kirkkaammat ja se on helppokäyttöinen, ei esim. tarvitse teroittaa. Huono puoli on se, että kuitukynä kuivuu helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuorekelmu ei tartu kiinni, kuin itseensä?
Onko eri valmistajien kelmuissa eroja?
Tuorekelmu tarttuu itseensä lujemmin kiinni kuin muihin pintoihin. Hyvin yksinkertaistaen, tuorekelmu tarttuu tiiviisti niihin pintoihin, jotka ovat materiaaliltaan hyvin lähellä tuorekelmun omaa materiaalia.
Tuorekelmu tarttuu muoviin paremmin kuin metalliin. Metalliin siis todella huonosti.
Alla olevasta linkistä lisää tietoa.
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_tuorekelmu_tarttuu_muoviin_mu…
En osaa sanoa onko kuluttajille myytävissä tuorekelmuissa eroa, mutta kaupoille myytävissä on. Ne päästävät esim. ilmaa eri tavoin läpi. Tämä johtuu siitä, että eri tuotteet vaikka liha ja juusto tarvitsevat erilaisen kelmun pysäkseen mahdollismman hyvin tuoreina. Valttamättä kaikissa kaupoissa ei käytetä paarsta mahdollista kelmua joka tuotteelle vaan valitaan sellainen joka sopii riittävän hyvin kaikkiin tuotteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Onko maailmassa yhtään ihmistä, joka olisi kiinnostunut matkustamaan ihan mihin tahansa maailmankolkkaan?
Hyvin todennäköisesti on.
On ihmisiä, jotka harrastavat sitä, että ovat käyneet mahdollsimman monessa maassa. Joten tästä voi päätellä, että nämä ihmiset haluavat matkustaa "ihan mihin tahansa".
Eli erilaisia haluan tehdä tällaisen matkan harrastajia on joka lähtöön.
Joten voisin uskoa, että on myös ihmisiä jotka antavat sattuman (tikan heitto silmät kiinni maailmankarttaan) päättää minne matkustavat seuraavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
R0tumäärittelyistä puheen ollen: Miten eläinrodut tarkasti määritellään? Onko siihen jokin selkeä tapa, joka ei jätä sijaa tulkinnanvaraisuudelle ja mielipiteille?
Hyvä kysymys.
Arkikielessä käytämämme nimitykset ja termit ovat usein kulttuurisia, eivät välttämättä tieteellisiä.
Sana rotu tarkoittaa tieteessä ihmisen jalostamaa eläinlajia tai kasvilajia, tosin usein rotu tarkoittaa tietyn lajin alalajia ja vielä useammin sen erästä variaatiota -- eikä siis kahta toisistaan eroavaa lajia kuten useimmat sanan väärin ymmärtävät.
Koira on tästä hyvä esimerkki, puhumme eri koiraroduista, ja pidämme koiraa ja sutta eri eläinlajeina (siksi eri nimetkin), mutta biologisesti kaikki koirat ja jopa susi ovat yksi ja sama elänlaji, Canis lupus.
Tieteessä rotu onkin epävirallinen termi, koska esim. kasvilajien alalajeista ei käytetä sanaa rotu vaan lajike. Rotua onkin siten tieteellisesti vaikea määritellä, koska se ei ole osa tieteellistä taksonomiaa ja sen määritelmät vaihtelevat.
Jos tarkoituksesi on kuitenkin kysyä miten eri lajit määritellään, niin se onkin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuolla jälkimmäisellä vuohella tarkoitin sikaa. Ihmisen suhde vuoheen on paljon tasavertaisempi kuin suhde lehmään tai sikaan.
- eläimen kanssa ei voi olla tasavertainen ja eläimetkään eivät ole keskenään tasavertaisia. Eläinmaailmassa on laumahierarkia ja ravintoketju eli toiset eläimet ovat saalistettavia ja toiset eläimet saalistajia. Asia on sama jos ihmiset ja eläimet ovat tekemisissä.
Termi tasa-vertaisuus on käytössä lähinnä tarkoittaen että yhteiskunnassa ihmisten pitäisi olla tasa-vertaisia lain edessä. Terminä se on poliittisesti vähän vanhentunut, nykyään puhutaan yhdenvertaisuudesta, mm. yhdenvertaisuuslaki.
Yhdenvertaisuus on ihmisen kehittämä kulttuurinen termi, jonka määritelmä vaihtelee paikasta toiseen ja aikakaudesta toiseen. Ei sitä järkevästi voi soveltaa kotieläinten ja ihmisten keskinäisiin välein, saati villiin luontoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko maailmassa yhtään ihmistä, joka olisi kiinnostunut matkustamaan ihan mihin tahansa maailmankolkkaan?
Hyvin todennäköisesti on.
On ihmisiä, jotka harrastavat sitä, että ovat käyneet mahdollsimman monessa maassa. Joten tästä voi päätellä, että nämä ihmiset haluavat matkustaa "ihan mihin tahansa".
Eli erilaisia haluan tehdä tällaisen matkan harrastajia on joka lähtöön.
Joten voisin uskoa, että on myös ihmisiä jotka antavat sattuman (tikan heitto silmät kiinni maailmankarttaan) päättää minne matkustavat seuraavaksi.
Minäkin olen, kunhan paikka ei ole sotatilassa tai muusta vastaavasta syystä poikkeuksellisen vaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi isänmaallisen suomalaisen miehen ulkonäön peruspiirteenä tuntuu olevan kalju ja ainakin jonkinlainen parta?
Tuohon syy on se, että sä ajattelet ne sen näköisinä tai kiinnität huomion sen näköisiin. Isänmaallisia ihmisiä on monen näköistä, se ei ole ulkonäkö sidonnainen.
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Ei se ole "rotu", koska ihmisrotuja ei ole ja tällä hetkellä ihmislajeja on olemassa vain yksi.
Ihmisen perimä näkyy DNA:ssä. Se liittyy tiettyihin populaatioihin, jotka ovat eläneet tietyllä alueella silloin kun DNA-testejä on otettu ja osittain siihen tietoon mitä tutkimuksessa on saatu vertaamalla muinais-DNA:han eli on saatu mm. geenimuunnosten avulla eräänlainen summittainen kartta tiettyjen DNA:n tekijöiden kulkureiteistä ja aikajanasta.
Lisäksi ihmiset ovat DNA:n näkökulmasta 99,9% samanlaisia. Variaatio yksilöiden välillä yhden populaation sisällä voi olla niin suuri ettei mitään selvärajaisia erottuvia "rotuja" voida jaotella. Yleistäen voidaan siis havaita vain pieniä eroja eri populaatioiden välillä (ellei siis mennä yksilötasolle tai tarkastelemaan genomia tarkemmin). Mutta jos kahden eri populaation välillä havaitaan merkittävä eri, ominaisuus voi kuitenkin olla niin harvinainen, että sitä on vain 1% ko. väestöstä.
Tieteellisesti on siis vaikea löytää mitään pohjaa "rotuideologialle".
Ei ole mielekästä puhua prosenteista, kun puhutaan genomista. Se ei kerro oikeastaan. Banaanikärpäsenkin kanssa on yhteistä 75%, vaikka maalaisjärjellä voisi ajatella, että ehkä prosentin verran.
Variaatio populaatioiden välillä on suurta, mutta ei se poista sitä faktaa, etteikö siellä seassa olisi näitä geenejä, joista r0tu voidaan päätellä. Esimerkiksi sinisilmäisyys-geeni on helppo paikantaa, ja 99,99% varmuudella voidaan siitä rajata pois kantakongolaiset.
Ja jos jätetään se mikroskooppi kotiin, niin ulkoisia piirteitä voi myös tarkastella omin silmin.
Äläkä käytä sanaa "ideologia" edes lainausmerkkejä, koska se on poliittinen termi. Politiikkaa/arvotusta ei tähän keskusteluun ei tarvitse väkisin sotkea.
Ideologiasta on pakko puhua koska sitähän tuo "rotujen" väkisin etsiminen vsatoin tieteellisiä perusteita on.
Olemme eri mieltä siitä, onko tieteellisiä perusteita. Kuitenkin, näin yleisesti, jos jokin väite olisikin genetiikan kannalta perusteeton, se ei tee siitä automaattisesti poliittista tai atteellista. Ideologia tarkoittaa, että väitteellä ajettaisiin jotakin asiaa. Usko tai älä: keskustelua voidaan käydä ilman, että ajetaan mitään asiaa. Tätäkin kysymystä voidaan tosiaan tutkia vaikka kielititeellisestä, kulttuurisesta tai vaikka historiantutkimuksen näkökulmasta. Rotujen tutkiminen on ollut joskus poliittista, ja se leima sillä valitettavasti yhä edelleen on.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kun pitäisi määritellä mitä se "rotu" tarkoittaa? Sulla on selkeä käsitys, josta minä en saa kiinni, joten sekin todistaa jo siitä, että rotu on kulttuurinen, ei biologinen konstruktio.
On totta, että terminä rotua on vaikea määrittää. Tästä on tehty taannoin surullisenkuuluisaa tiedettäkin, mutta homma pilattiin kun sitä alettiin käyttää politiikkaan. Nyt sitä ei kukaan täysijärkinen tiedemies uskaltaisi lähteä tutkimaankaan.
Mutta vaikea määrittäminen ei tee siitä automaattisesti kulttuurista konstruktiota. Vaikka kaikki kulttuurinen poistettaisiinkin (sanotaan vaikka, menisimme kaikki kansat yhdessä alastomana autiolle saarelle, sanomatta toisillemme mitään), olisi joukosta erotettavissa ne, jotka eivät ole päässeet keskenään sekoittumaan. Sekoittuneita "hybridejä" ei tietenkään olisi enää helppo jaotella, mutta kuten tässä keskustelussa aiemmin jo esitettiin, se ei kumoa väitettä rotujen olemassaolosta.
Kuten ei sekarotuisten koirienkaan olemassaolo poista sitä tosiasiaa, että eri koirarotuja on.
Vierailija kirjoitti:
Siniset silmät eivät voi olla rotumääritelmä, koska sinisiä silmiä on kaikissa populaatioissa, eikä se ole geneettisesti rajattu yhteen geeniin vaan on useamman alleelin tulos ja on myös erilaisia geenimutaatioita, joiden seurauksena voi olla siniset silmät. Sinisilmäisyys ei siis erottelee mitään populaatiota toisesta. Ja kyllä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassakin on sinisilmäisiä tummaihoisia ihmisiä.
Ja suurimmalla osalla ns. valkoihoisia ihmisiä on ruskeat silmät. On olemassa myös ihmisiä, joilla on kaksi eriväristä silmää. Samoin kuin suurin osa valkoisista on ruskeahiuksisia, ja vaaleahiuksisia on vain pieni osa. Lisäksi on olemassa tummaihoisia mutta vaaleahiuksisia ihmisiä.
Silmien väri, ihon sävy ja hiusten väri ovat siis aika vaikeita ilmiöitä käyttää geneettisesti markkeeraamaan mitään eroja populaatioissa.
Tämä argumentti toistuu useasti keskusteluissa, joissa yritetään määritellä jotakin. Haastan sinut tässä.
Keksitäämpä esimerkki.
Leopardin erottaa tiikeristä mm. siitä, että sillä on laikkuja ja tiikerillä on raitoja. Se, että MYÖS jaguaarilla on laikkuja, EI mitätöi sitä, että yksi leopardin tunnusmerkki on laikut. Ja nämä ovat kaikki jopa eri lajeja keskenään.
Sinisilmäisyyden esitin yhdeksi helppotajuiseksi esimerkiksi. Kyseessä ei ole tietenkään ns. tautologinen (=jos ja vain jos) määritelmä.
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanjäristys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä tyhmä kysymys. Miksi sanotaan, että eri ihmisrotuja ei ole? Kun onhan eri värisillä ihmisryhmillä myös monia muita kullekin ryhmälle tyypillisiä piirteitä. Onko se päätetty rasismin pelossa ja siksi, ettei vahingossakaan arvotettaisi eri rotuja mihinkään paremmuusjärjestyksiin, vai onko sillä ihan biologiset perusteet?
Sinulla on tavallaan kaksi kysymystä:
1) Onko eri "ihmisrotuja" olemassa?
Tieteellisesti tiedämme että on ollut, mutta ei ole enää. Lisäksi ihmisistä ei puhuta rotuna vaan lajina. Nykyisin ainoa olemassa oleva ihmislaji on nykyihminen, joten vastaus ym. kysmykseen tänään on että ei ole.
Nykyihmisten ulkoiset erot perustuvat siihen että tietyt populaatiot ovat eläneet tietyn aikaa samalla alueella ja siten jotkin ominaisuudet ovat perityneet tuossa ryhmässä. Jotkin ominaisuudet ovat seurausta ihmisen biologisesta sopeutumisesta ympäristöön, ihon "värin" arvioidaan olevan seurausta sopeutumisesta erilaiseen UV-säteiden määrään, joten jos sama porukka roudattaisiin elämään tuhansiksi vuosiksi erilaiseen ympäristöön, ominaisuus mahdollisesti muuntuisi taas.
Lisäksi eri populaatioissa on voinut myös syntyä geenimuunnos, joka on sitten ko. väestössä yleinen, muttei välttämättä kaikilla sen jäsenillä.
2) Mitä seurauksia on sillä onko olemassa eri "rotuja" vai ei?
Itse selvästi vihjaat että tietyt "rodut" olisivat parempia kuin toiset. Tälläiset kategorisoinnit kuten rotuideologiat yleensäkin eivät ole biologisia vaan kulttuurisia, eli ihmisen itsensä keksimiä. Siksi uskomukset eri "rotuihin" ovat haitallisia, koska ne automaattisesti johtavat joidenkin ryhmien syrjintään.
Yleensäkin elävät olennot ovat kovin monimutkaisia että ihminen voisi helposti luokitella ne keksimiinsä käsitteisiin kuten vaikkapa "laji".
Mietitään vaikkapa toista vähemmän poliittisesti latautunutta termiä kuten nisäkäs. Koulussa opimme että kaikki eläimet jakautuvat nisäkkäisiin, jotka saavat eläviä poikasia, ja sitten muihin, jotka eivät saa eläviä poikasia tai vaikkapa munivat yms. Kumminkin on olemassa nisäkkäitä, jotka munivat (kuten vesinokkaeläin) ja ei-nisäkkäitä, jotka synnyttävät eläviä poikasia (vaikkapa vasarahai).
Moni, kuten ilmeisesti sinä, kuvittelet että ihonväri on eri väestöissä erilainen. Mutta oikeasti kyse on vain melaniinin määrästä ihossa. Melaniini on pigmentti siis oikeastaan yksi ainoa väri, jota sitten on enemmän tai vähemmän kaikilla terveillä ihmisillä. Kyse ei ole lainkaan vastakkainasettelusta (vihreä vs. punainen) vaan samasta väriaineesta, jonka määrä vain vaihtelee. Vaihtelua ei ole vain tietyissä populaatioissa vaan myös saman perheen sisällä, eli perheen lasten ihonsävy voi olla erilainen. Myös samoista vanhemmista syntyneiden kaksosten ihonsävy voi olla erilainen.
"Ihonväri" ei mitenkään siis voi määritellä ihmislajeja toisistaan. Toisaalta muinoin eläneet eri ihmislajit ovat kyenneet lisääntymään keskenään, joten meilläkin on eri lajien geeniperimää. Käsitykset "ihmisroduista" perustuvat siis hyvin virheellisille ja epätieteellisille käsityksille. On vaikea keksiä mitään piirteitä, joiden perusteella voisi tehdä erotteluja.
Kiitos paneutuneesta vastauksesta. Käsität kuitenkin minut väärin, jos tulkitset, että itse pitäisin joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. En vieläkään kysymykseni uudelleen luettuani oikein ymmärrä, miten siitä saa sen käsityksen. Ihmettelin asiaa juuri siksi, koska minulle ei olisi mikään eriarvoisuusongelma että puhuttaisiin eri roduista, juuri siltä kannalta, että minusta sen ei millään muotoa tarvitsisi tarkoittaa toisen pitämistä toista parempana. Minulle asia olisi vain käsitteitä. Mutta totta on varmasti, että monelle muulle asia herättäisi tulenarkoja tunteita.
Kuten huomasit itsekin, tämä kysymys herättää tunteita. Alkuperäisessä viestissä ei tosiaan ollut mitään vihjausta arvottamiseen, mutta näin sinut kuitenkin tulkittiin.
Alkuperäiseen kysymykseesi: R0dusta ei enää vaan puhuta, vaan käytetään tarvittaessa kiertoilmausta. Englanniksi vielä tulee vastaan sana "race" joissakin yhteyksissä. Voisin tässä viestissä vaikka käyttää sanaa "populaatio".
Kyse on siis vain sanavalinnasta.
Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää ja mistä päin hän todennäköisesti on kotoisin. Myös nimenomaan ihonvärin ja kaiken muunkin. Tätä on käytetty rapakon takana mm. rikosten selvittämisessä ja siitäkin on tullut tietysti kritiikkiä.
Ihmispopulaatioiden välillä on DNA:ssa siis selkeitä eroja ja eläinkunnasta löytyy miljoona esimerkkiä, joissa paljon pienemmilläkin DNA:n eroavaisuuksilla on määritetty otukset kahteen eri populaatioon.
Kysymyksesi on hyvä.
"Todellisuudessa esimerkiksi DNA:sta voi päätellä hyvin tarkasti miltä ihminen näyttää"...
Itse asiassa ei voi. Ihmisen genotyyppi ja fenotyyppi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi yhteen ulkonäköpiirteeseen vaikuttaa useampi geeni, joten vaikea on senkään perusteella satavarmasti sanoa.
Lisäksi jos vaikka rikostutkimuksessa löydetään vain hieman DNA:ta, johtopäätösten tekeminen siitä on paljon vaikeampaa kuin silloin jos henkilön koko DNA on selvillä.
Silti tulokset täydellä tiedollakin rippuvat siitä miten hyvä algoritmi on käytössä ja yritys, joka kehuskeli pystyvänsä tuon tekemään, sai aikaimoista kritiikkia. hauskin oli kun firma oli muovannut erään tunnetun geenitutkijan kasvot ohjelmallaan, mutta tutkija itse naureskeli että pieleen meni, ei näytä häneltä vaan näyttelijä Bradley Cooperilta :) Geeneissähän ei kunnolla näy ikä eikä elämän kolhut yms.
Eli ei vielä ole mahdollista tunnistaa elävää ihmistä tuolla tavoin.
Toiseksi etnisyyttä ei ole sekään helppo tunnistaa DNA:n perusteella, etninen identiteetti kun on pitkälle kulttuurinen konstruktio.
No ei tietenkään näy mäkkärissä käynti ja tupakointi genomissa. Eikä välttämättä se, onko ukko Ruotsista vai Suomesta.
Mutta et voi väittää, etteikö geeneissä näkyisi selvästi, onko henkilö kantakongolainen, vai kantasuomalainen. Eikä myöskään voi väittää, etteikö näitä kahta erottaisi myös päällisin puolin toisistaan. Miksi kutsuisit tätä eroavaisuutta, ellet roduksi? Voit toki keksiä sille uuden sanan, mutta tätä argumenttiani se ei horjuta.
Ei se ole "rotu", koska ihmisrotuja ei ole ja tällä hetkellä ihmislajeja on olemassa vain yksi.
Ihmisen perimä näkyy DNA:ssä. Se liittyy tiettyihin populaatioihin, jotka ovat eläneet tietyllä alueella silloin kun DNA-testejä on otettu ja osittain siihen tietoon mitä tutkimuksessa on saatu vertaamalla muinais-DNA:han eli on saatu mm. geenimuunnosten avulla eräänlainen summittainen kartta tiettyjen DNA:n tekijöiden kulkureiteistä ja aikajanasta.
Lisäksi ihmiset ovat DNA:n näkökulmasta 99,9% samanlaisia. Variaatio yksilöiden välillä yhden populaation sisällä voi olla niin suuri ettei mitään selvärajaisia erottuvia "rotuja" voida jaotella. Yleistäen voidaan siis havaita vain pieniä eroja eri populaatioiden välillä (ellei siis mennä yksilötasolle tai tarkastelemaan genomia tarkemmin). Mutta jos kahden eri populaation välillä havaitaan merkittävä eri, ominaisuus voi kuitenkin olla niin harvinainen, että sitä on vain 1% ko. väestöstä.
Tieteellisesti on siis vaikea löytää mitään pohjaa "rotuideologialle".
Ei ole mielekästä puhua prosenteista, kun puhutaan genomista. Se ei kerro oikeastaan. Banaanikärpäsenkin kanssa on yhteistä 75%, vaikka maalaisjärjellä voisi ajatella, että ehkä prosentin verran.
Variaatio populaatioiden välillä on suurta, mutta ei se poista sitä faktaa, etteikö siellä seassa olisi näitä geenejä, joista r0tu voidaan päätellä. Esimerkiksi sinisilmäisyys-geeni on helppo paikantaa, ja 99,99% varmuudella voidaan siitä rajata pois kantakongolaiset.
Ja jos jätetään se mikroskooppi kotiin, niin ulkoisia piirteitä voi myös tarkastella omin silmin.
Äläkä käytä sanaa "ideologia" edes lainausmerkkejä, koska se on poliittinen termi. Politiikkaa/arvotusta ei tähän keskusteluun ei tarvitse väkisin sotkea.
Tämä ei ole järkevää, koska et voi nähdä DNA:ta paljain silmin. Jo pelkästään se, että on olemassa genotyyppi ja fenotyyppi, tekevät asian ongelmalliseksi.
Jos "rotu" perustuisi jokaisen yksilöllisiin havaintoihin ja tulkintoihin ollaankin sitten jo satuilun puolella, eikä "rotu" voisi olla relevantti tieteellinen kategoria (kuten ei olekaan).
En kutsuisi yksilöllisiä havaintoja satuiluksi. Jopa lajeista suurin osa neaderthalilaisista kovakuoriaisiin määritellään ulkoisten seikkojen perusteella. Niitä ei yritetä lisäännyttää keskenään, eikä niistä tarvitse ottaa DNA:ta eri lajin määrittelemiseksi. Roduista nyt puhumattakaan.
Mitä tarkoittaa kuitukynä? Miten se eroaa muista kynistä?