Miehet eivät näköjään halua olla kavereitani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestiketjua lukiessa olen miettinyt vain, että miten itseriittoinen ihminen täytyy olla, jos on itse parisuhteessa ja koko ajan vain pohtii miten vaikeata on saada vastakkaista sukupuolta olevia kavereita. Miten valheellista tuollainen on? Valitatteko kotonakin miehillenne, että haluaisin niin hirveästi olla kaveri työpaikkani miesten kanssa, mutta ne haluavat vain panemaan? Itse sanoisin naiselleni, että eikö sulle riitä se, että olet naimisissa ja sulla on lapsia, pitää vielä päästä muidenkin miesten kanssa kaveraamaan? Miksi, että voisit käydä kahveilla ja shoppailemassa, leffassa ja baareissa, keskustella sydänsuruista? Käydä yhteisillä etelänlomamatkoilla kahdestaan sen kaverimiehen kanssa? Eikö nämä ole asioita, joita tehdään nimen omaan naispuoleisten kavereiden kanssa? Voihan sitä työkavereiden kanssa jutella kahvitauolla, mutta pitääkö niistä miehistä siellä työpaikalla tulla sydänystäviä?

Ap ei taida käsittää, että jos joku työkaverimies laittaa työviesteihin aina hymiöitä, olipa mies naimisissa tai ei, se mieshän yrittää sua aivan kybällä. Jos välit on edelleen asialliset ja viestit tulee perille, mutta ei enää hymiöitä, mikä tässä on se ongelma? Pitääkö sun kanssa kaikkien koko ajan flirttailla, muuten koet ettei sinua huomioida riittävästi?

Kysypä kotona mieheltäsi, että miksi sun työkaverimiehesi ensin laittoi sähköposteihin hymiöt, mutta kun aloit kertoa parisuhteestasi, nämä hymiöt katosivat. Anna miehesi kertoa sinulle hieman näiden työkavereiden motiiveista, hän saattaa nähdä asian hieman toisesta näkökulmasta. Vai onko niin, että tällaisista työkaverimiehistä ei omalle miehelle kotona puhutakaan? Siksi kysellään hölmöjä vauva-palstalla ja hoomoilasena ihmetellään, että ei kai mun työkaverit vaan halua päästä panemaan...

Olisinpa itse joskus ollut tilanteessa, että olisi parisuhde ja samaan aikaan sais töissä naisilta huomiota ja hymiöviestejä. En jaksais kiukutella.

En vaan edelleenkään ymmärrä, että miten joku hymynaaman laittaminen on jotain yrittämistä? Itse ainakin laitan niitä kaikille. Enkä ymmärrä miten tämä uusin kaverini minua yrittäisi, kun ei ole ilmaissut sitä millään tavalla..

Ap

Eikö sulle riitä asialliset välit työkavereihin? Minkä ikäinen piirtää hymynaamoja joka paikkaan, jos ei siis oikeasti ole ihastunut? Onko tuollaisen vaatiminen ihan kohtuullista työkavereilta, muuten ajattelet että susta ei kukaan tykkää siellä? En käsitä.

Olen sosiaalinen luonteeltani ja tykkään jutella ihmisten kanssa. On kiva esim. käydä lounaalla (työ)kavereiden kanssa, jolloin voi jutella mukavia. Olenkin tosi iloinen kun olen ystävystynyt muutaman työkaverini kanssa niin, että voidaan lounastauolla puhua vapaasti kaikesta ilman kiusallisia hiljaisia hetkiä tai pelkistä työasioista puhumista.

Niin ja ollaan tämän miehen kanssa molemmat reilusti yli 30-vuotiaita. Ehkä pitäis joo aikuistua ja lopettaa se hymynaamojen viljely, mutta jotenkin viestit ilman niitä vaikuttaa jotenki tylyiltä, ku ole. Tottunut niitä käyttämään..

Ap