Mikä on ollut oudoin syy, jonka takia tiedät jonkun keskeyttäneen opintonsa?

Vierailija kirjoitti:

Matemaattista osaamista vaativilla aloilla voi oikeasti tulla yllätyksenä, että kuinka paljon sitä osaamista vaaditaan verrattuna esim. lukio-opintoihin. Siitä voi johtua tuo "ei ollut oma juttu" joillakin.

Vaikka työnkuva olisi mielenkiintoinen, niin jos opinnoista ei kykene suoriutumaan, niin minkäs teet. Nykyään kun ei tukiopetustakaan saa, ja toisaalta oppilaitoksilla on paineita päästää opiskelijoita vain läpi kursseista, vaikka näiden osaaminen ei riittäisikään, eli seuraavalla kurssilla on entistäkin vaikeampaa, kun pohjatietokaan ei ole kunnossa.

Tuolloinhan opintojen keskeyttämisen syynä ei ole se että ei "ole oma juttu"(=eli ei tykkää), vaan se, että taidot ei riitä.

Eikä aina ole kyse siitä, ettei osaa valita, vaan että pääsee jonnekin. Jos oma mielenkiinto on ala, minne on tosivaikea päästä, sitten on valittava jotain muuta, jos ei sinne ykkösalalle pääse. Itselläni kävi nuorena näin. En tosin keskeyttänyt, vaikka mielessä kävi monta kertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä mikään outo syy ole, mutta hän oli laiska. Pidin häntä laiskana alusta asti ja pidän edelleen.

Alussa näkee heti ne tyypit, jotka tulevat keskeyttämään opinnot. Kahdessa eri tutkinnossa olen arvannut ihan alussa yhden tyypin per luokka, joka tulee varmsti keskeyttämään opinnot ennen puoltaväliä ja molemmat osui oikeaan.

Oliko heillä ylipainoa tai olivatko ujoja?

Miksi ujous tai ylipaino saisi jonkun keskeyttämään opintonsa? :D

Ylipainoisillahan on huono kunto, joten he eivät jaksa. Ujous taas estää sosiaalisen kanssakäymisen.

Kirjojen lukeminen on hirveän rankka fyysinen suoritus. :D Reilusti ylipainoinen tuskin pääsee edes opiskelemaan niille aloille, joilla kunnolla on merkitystä. Samoin ujot tuskin pääsee aloille, joilla sosiaalisuudella on merkitystä. Jollakin yliopiston massaluennolla sosiaaalisuudella ei ainakaan ole mitään merkitystä.

Pitäähän sitä muutakin tehdä kuin lukea kirjoja. Pitää jaksaa lähteä aamulla liikenteeseen ja hoitaa muitakin arkisia juttuja. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykännytkään alasta. Olisko kannattanut ottaa alasta selvää ennen opiskelupaikan hakemista?

Jos hän luuli sen olevan hänen juttunsa, mutta tajusi sitten, ettei ole.

Tämä "ei oo mun juttu"-asenne on jotekin huvittava. Ihmisillä on nykyisin liikaa vaihtoehtoja ja siksi eivät osaa valita sitä kuuluisaa "omaa juttuaan". Minulla ei riitä ymmärrystä opiskelut tuosta syystä keskeyttäneille. Niihin opinto-oppaisiin voi tutustua etukäteen  ja etsiä sen  "oman juttunsa"  ennen kuin hakee opiskelupaikkaa. Turhaa yhteiskunnan rahojen haaskausta käydä kouluissa kokeilemassa. Myös erittäin itsekästä viedä opiskelupaikka joltakin, jonka juttu se ala olisi ollut. 

Ihminen, etenkin nuori muuttuu elämän varrella ja löytää itsestään uusia vahvuuksia ja heikkouksia. Opinto-oppaat eivät läheskään anna todenmukaista kuvaa yhtään mistään alasta. Voi myös huomata, että rahkeet ei riitäkään. Silloin on parempi lopettaa kuin tuhlata yhteiskunnan varoja ja omaa aikaa etenemättömiin opintoihin.

Itse lopetin ensimmäiset opintoni juuri siksi, että ala oli täysin erilaista kuin oli annettu ymmärtää. Se oli myös huomattavati vaikeampaa. Oma älyni ja motivaationi ei riittänyt siihen. Lisäksi tajusin, etten edes pidä senlaisesta työstä. Minulla ei lukion jälkeen ollut varsinaisesti mitään minne haluan, niin menin vain sinne minne sukulaiset ja opettajat ehdottivat. Se tuntui luontevalta, koska niissä asioissa olin ollut lukiossa vahvoilla.

Toki keskeyttämiseeni oli myös paljon painavampi syy. Olin psyykkisesti heikossa tilassa jo ennen opintojen alkua. Olisi pitänyt hoitaa pää kuntoon ennen kouluun menoa. Koulussa kasvavat vaatimukset, stressi, oma riittämättömyyden tunne, väsymys ja yksityiselämäni koettelemukset vetivät minut ihan piippuun. En edes pahemmin muista ensimmäisestä opiskeluvuodestani, koska elin vain sumussa. Muistan vain olleeni omien harhojeni maailmassa. Silloin oli parempi olla rehellinen itselleen ja vähentää stressinaiheuttajia. Tätä syytä en useimmille ihmisille kerro, mutta läheisimpäni sen tietävät. Pointtini oli, että toi "ei mun juttu" voi monelle ihmiselle olla vain keino nopeasti selittää asia, kun ei enempää halua avautua.

Mun mielestä on järkevää lopetta ajoissa, jos jo silloin tietää, ettei kestä. Itse opinnot lopetettuani aloin pikkuhiljaa ottamaan työkeikkaa ja jonkin ajan kuluttua tein vakituisen työsopimuksen. Keskityin työhön ja löysin itsestäni uusia vahvuuksia. Työssäkäyvänä on enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän stressiä, niin siinä ehti parannella itseään ja pohtia, mitä elämältä haluaa. Sitten hainkin uuteen kouluun alalle, joka sivuaa aiempaa mutta on enemmän omaan makuuni. Nyt en pystyisi mitenkään kuvitella keskeyttäväni. Opiskelu tekee minut onnelliseksi. Opiskelen päämäärätietoisesti ja tiedonhaluisesti.

Oman alan etsiminen on tärkeää, vaikka se aluksi voi syödäkin yhteiskunnan varoja. Turhat tutkinnot, mielenterveysongelmat ja epämieluisan työn puoliteholla tekeminen tulee kuitenkin paljon kalliimmaksi. Ehkä olisi hyvä jokaisin epävarman nuoren pitää lukion jälkeen välivuotta jotain muuta tehden ja hakea kouluun vasta kun on oikeasti halua juuri siihen kouluun.

Tuli raskaaksi. Kyseessä oli 36-vuotias nainen joka opiskeli  ensimmäistä ammattiaan ja jolla oli 5 lasta jo ennestään. Olisikohan ollut jo aika hankkia tuo ammatti uuden lapsen sijaan... ?

Lopetti kun kuuli, että ensimmäiset kokeet olivat tulossa. Jäin kyllä miettimään mitä oikein oletti...

Kuulin, että joku ei ollut pystynyt kirjoittamaan samaan aikaan muiden kanssa, koska oli "stressannut" kirjoituksista niin paljon. Se kyllä loi häneen tietynlaisen suhtautumisen. Ei voi olla kaikki hyvin, ja mikä oli todellinen syy.

Vierailija kirjoitti:

Lopetti kun kuuli, että ensimmäiset kokeet olivat tulossa. Jäin kyllä miettimään mitä oikein oletti...

Ei juma! Oliko amk:ssa vai yliopistossa? :D

Naimisiin meno. Olin jenkeissä opiskelijavaihdossa ja eräs tyttö meni naimisiin ja halusi sen takia keskeyttää opintonsa.

Mä olen se, josta kaikki luuli että keskeytän lukion. Kävin loppuun kuitenkin, vaikka yliaikaa meni.

Tiedän yhden joka lopetti lukion, kun ei ollut kolmen vuoden jälkeen päässyt yhtäkään kielten kurssia läpi, siis ruotsia tai englantia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tykännytkään alasta. Olisko kannattanut ottaa alasta selvää ennen opiskelupaikan hakemista?

Jos hän luuli sen olevan hänen juttunsa, mutta tajusi sitten, ettei ole.

Tämä "ei oo mun juttu"-asenne on jotekin huvittava. Ihmisillä on nykyisin liikaa vaihtoehtoja ja siksi eivät osaa valita sitä kuuluisaa "omaa juttuaan". Minulla ei riitä ymmärrystä opiskelut tuosta syystä keskeyttäneille. Niihin opinto-oppaisiin voi tutustua etukäteen  ja etsiä sen  "oman juttunsa"  ennen kuin hakee opiskelupaikkaa. Turhaa yhteiskunnan rahojen haaskausta käydä kouluissa kokeilemassa. Myös erittäin itsekästä viedä opiskelupaikka joltakin, jonka juttu se ala olisi ollut. 

Ihminen, etenkin nuori muuttuu elämän varrella ja löytää itsestään uusia vahvuuksia ja heikkouksia. Opinto-oppaat eivät läheskään anna todenmukaista kuvaa yhtään mistään alasta. Voi myös huomata, että rahkeet ei riitäkään. Silloin on parempi lopettaa kuin tuhlata yhteiskunnan varoja ja omaa aikaa etenemättömiin opintoihin.

Itse lopetin ensimmäiset opintoni juuri siksi, että ala oli täysin erilaista kuin oli annettu ymmärtää. Se oli myös huomattavati vaikeampaa. Oma älyni ja motivaationi ei riittänyt siihen. Lisäksi tajusin, etten edes pidä senlaisesta työstä. Minulla ei lukion jälkeen ollut varsinaisesti mitään minne haluan, niin menin vain sinne minne sukulaiset ja opettajat ehdottivat. Se tuntui luontevalta, koska niissä asioissa olin ollut lukiossa vahvoilla.

Toki keskeyttämiseeni oli myös paljon painavampi syy. Olin psyykkisesti heikossa tilassa jo ennen opintojen alkua. Olisi pitänyt hoitaa pää kuntoon ennen kouluun menoa. Koulussa kasvavat vaatimukset, stressi, oma riittämättömyyden tunne, väsymys ja yksityiselämäni koettelemukset vetivät minut ihan piippuun. En edes pahemmin muista ensimmäisestä opiskeluvuodestani, koska elin vain sumussa. Muistan vain olleeni omien harhojeni maailmassa. Silloin oli parempi olla rehellinen itselleen ja vähentää stressinaiheuttajia. Tätä syytä en useimmille ihmisille kerro, mutta läheisimpäni sen tietävät. Pointtini oli, että toi "ei mun juttu" voi monelle ihmiselle olla vain keino nopeasti selittää asia, kun ei enempää halua avautua.

Mun mielestä on järkevää lopetta ajoissa, jos jo silloin tietää, ettei kestä. Itse opinnot lopetettuani aloin pikkuhiljaa ottamaan työkeikkaa ja jonkin ajan kuluttua tein vakituisen työsopimuksen. Keskityin työhön ja löysin itsestäni uusia vahvuuksia. Työssäkäyvänä on enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän stressiä, niin siinä ehti parannella itseään ja pohtia, mitä elämältä haluaa. Sitten hainkin uuteen kouluun alalle, joka sivuaa aiempaa mutta on enemmän omaan makuuni. Nyt en pystyisi mitenkään kuvitella keskeyttäväni. Opiskelu tekee minut onnelliseksi. Opiskelen päämäärätietoisesti ja tiedonhaluisesti.

Oman alan etsiminen on tärkeää, vaikka se aluksi voi syödäkin yhteiskunnan varoja. Turhat tutkinnot, mielenterveysongelmat ja epämieluisan työn puoliteholla tekeminen tulee kuitenkin paljon kalliimmaksi. Ehkä olisi hyvä jokaisin epävarman nuoren pitää lukion jälkeen välivuotta jotain muuta tehden ja hakea kouluun vasta kun on oikeasti halua juuri siihen kouluun.

Sun tilanteessa opintojen keskeyttäminen oli järkevää sun terveyden kannalta. Tämänkaltaisista syistä keskeyttämistä ei voi verrata siihen "ei oo mun juttu" eli en tykännytkään asenteeseen, joka joillakin ihmisillä on. 

Itse jouduin lopettamaan amk-opinnot kesken kun en saanut työharjoittelupaikkaa. Kukaan ei myöskään suostunut tässä auttamaan, vaikka yritin etsiä apua koululta ja puhuin asiasta monen ihmisen kanssa. Kaikki muut tutkintoon kuuluvat opinnot sain suoritettua ja opinnäytetyöstäkin sain parhaan arvosanan 5. En oikein ole koskaan päässyt tästä yli. Opintojen kesken jättämisen jälkeen olen ollut yli 5 vuotta työttömänä siis käytännössä tuosta opintojen lopettamisesta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Itse jouduin lopettamaan amk-opinnot kesken kun en saanut työharjoittelupaikkaa. Kukaan ei myöskään suostunut tässä auttamaan, vaikka yritin etsiä apua koululta ja puhuin asiasta monen ihmisen kanssa. Kaikki muut tutkintoon kuuluvat opinnot sain suoritettua ja opinnäytetyöstäkin sain parhaan arvosanan 5. En oikein ole koskaan päässyt tästä yli. Opintojen kesken jättämisen jälkeen olen ollut yli 5 vuotta työttömänä siis käytännössä tuosta opintojen lopettamisesta lähtien.

Tämä kuulostaa todella epäreilulta. Minkä alan opiskelija sä olit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopetti kun kuuli, että ensimmäiset kokeet olivat tulossa. Jäin kyllä miettimään mitä oikein oletti...

Ei juma! Oliko amk:ssa vai yliopistossa? :D

Itseasiassa toisen asteen opinnot kyseessä. En tiedä mitä sitten lopulta teki tämän jälkeen.

Ei jaksanut kulkea bussilla 60 km suuntaansa koulun takia. Sellainen kermis. Monelle 120 km työmatka on ihan normaali.

Vierailija kirjoitti:

Itse jouduin lopettamaan amk-opinnot kesken kun en saanut työharjoittelupaikkaa. Kukaan ei myöskään suostunut tässä auttamaan, vaikka yritin etsiä apua koululta ja puhuin asiasta monen ihmisen kanssa. Kaikki muut tutkintoon kuuluvat opinnot sain suoritettua ja opinnäytetyöstäkin sain parhaan arvosanan 5. En oikein ole koskaan päässyt tästä yli. Opintojen kesken jättämisen jälkeen olen ollut yli 5 vuotta työttömänä siis käytännössä tuosta opintojen lopettamisesta lähtien.

Mikä ala?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattista osaamista vaativilla aloilla voi oikeasti tulla yllätyksenä, että kuinka paljon sitä osaamista vaaditaan verrattuna esim. lukio-opintoihin. Siitä voi johtua tuo "ei ollut oma juttu" joillakin.

Vaikka työnkuva olisi mielenkiintoinen, niin jos opinnoista ei kykene suoriutumaan, niin minkäs teet. Nykyään kun ei tukiopetustakaan saa, ja toisaalta oppilaitoksilla on paineita päästää opiskelijoita vain läpi kursseista, vaikka näiden osaaminen ei riittäisikään, eli seuraavalla kurssilla on entistäkin vaikeampaa, kun pohjatietokaan ei ole kunnossa.

Tuolloinhan opintojen keskeyttämisen syynä ei ole se että ei "ole oma juttu"(=eli ei tykkää), vaan se, että taidot ei riitä.

Joo ja ei, tuosta voi hyvinkin sanoa myös syyksi sen ettei ollutkaan oma juttu. Lukion fysiikkaa rakastanut tuttu lopetti teknillisen fyysikan opinnot kun korkean tason matikka ja fysiikka ei ollut oma juttu, siis älli olisi riittänyt kun riitti myöhemmin jopa vaikeampi opintoihin, mutta motivaatio ei, liian erilaista kuin lukiomatikka.

"Ei oma juttu" on koulun keskeyttämisen se, mitä "kasvettiin erilleen" on eroille, voi useamminkin sisältää paljon syvällisemmänkin merkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattista osaamista vaativilla aloilla voi oikeasti tulla yllätyksenä, että kuinka paljon sitä osaamista vaaditaan verrattuna esim. lukio-opintoihin. Siitä voi johtua tuo "ei ollut oma juttu" joillakin.

Vaikka työnkuva olisi mielenkiintoinen, niin jos opinnoista ei kykene suoriutumaan, niin minkäs teet. Nykyään kun ei tukiopetustakaan saa, ja toisaalta oppilaitoksilla on paineita päästää opiskelijoita vain läpi kursseista, vaikka näiden osaaminen ei riittäisikään, eli seuraavalla kurssilla on entistäkin vaikeampaa, kun pohjatietokaan ei ole kunnossa.

Tuolloinhan opintojen keskeyttämisen syynä ei ole se että ei "ole oma juttu"(=eli ei tykkää), vaan se, että taidot ei riitä.

Joo ja ei, tuosta voi hyvinkin sanoa myös syyksi sen ettei ollutkaan oma juttu. Lukion fysiikkaa rakastanut tuttu lopetti teknillisen fyysikan opinnot kun korkean tason matikka ja fysiikka ei ollut oma juttu, siis älli olisi riittänyt kun riitti myöhemmin jopa vaikeampi opintoihin, mutta motivaatio ei, liian erilaista kuin lukiomatikka.

"Ei oma juttu" on koulun keskeyttämisen se, mitä "kasvettiin erilleen" on eroille, voi useamminkin sisältää paljon syvällisemmänkin merkityksen.

Tuo teknillisen fysiikan opinnot lopettanut tuttusi oli vaan liian laiska opiskelemaan, koska taidot olisi kuitenkin riittänyt. Tuttusi olisi voinut selvittää keskeyttämiensä opintojensa vaatimuksia ennen opintoihin hakeutumista, niin ei olisi tullut yllätyksenä. Eli tässäkin tapauksessa "ei oo mun juttu" on naurettava syy lopettaa opinnot.

"Kasvettiin erilleen" on vähän sama kuin sanoisi, että se suhde ei ollut enää "mun juttu".

En keskeyttänyt, mutta olisi pitänyt, koska jokin tökki alusta lähtien. Vedin tervanjuontina homman läpi maisteriksi saakka ja tajusin sitten, että kaikki alallani ovat kommareita, mutta minä en. Nyt teen väitöskirjaa valmiiksi, mutta en tule koskaan työllistymään alallani, koska en ole vasemmistolaisuuteen kallellaan.

Ottakaahan huomioon, että silläkin opiskelijalla joka keskeyttää opintonsa koska "ala ei tunnu omalta" voi olla ihan oikeita,muita syitä taustalla. Samoin opiskelija joka vaikuttaa laiskalta, voi kärsiä tarkkaavaisuushäiriöstä,lukihäiriöstä,psyykkisistä ongelmista yms.joita häpeää eikä halua niistä kaikille kertoa. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.