Lue keskustelun säännöt.
"Lapsi tarvitsee kaksi lämmintä ruokaa päivässä": onko tämä periaate vain Suomessa?
26.06.2017 |
Asun maassa, jossa kaikki syövät koulussa ja päiväkodissa lounaaksi leipää ja muita kylmiä eväitä, viikonloppunakin on kotona leipälounas, myöhemmin sitten kunnon päivällinen. Onko tämä "kaksi lämmintä ruokaa" -ohje Suomen neuvoloista/ravintosuosituksista vai suomalaisten oma päähänpinttynyt perinne? Miten teillä syödään?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo leivän puputtaminen näkyy katukuvassa ylipainona, jopa lapsilla, kaikilla Euroopassa.
Itsekin puputin pelkkää leipää 20v. ja söin vain yhden lämpimän aterian eli lounaan ja seurauksena kohonnut verenpaine, kolesteroli ja ylipaino.
Nyt olen syönyt kunnon aamiaisen, lounaan ja päivällisen n. 3v. ajan ja leipää syön todella vähän ja vaikka syön nyt paljon enemmän, paino on laskenut itsekseen, sen kummempaa tekemättä 7 kg ja verenpaine ja kolesteroli on laskennut.
Leivän puputtamisen vaikutukset tulevat esille pitemmällä aikajaksolla eli 35-45- iässä. Toisaalta, jopa 10v. on mitattu kohonnutta kolesterolia ja voi vain arvata, millaiset vaikutukset sillä on terv.tilaan neljäkymppisenä, kun verisuonet ovat tukossa.
En ymmärrä kirjoittajaa ollenkaan, koska oma kokemus "leivän puputtamisesta" on täysin päinvastainen. Olen hoikka, terve, kolesteroli- ja verenpaineongelmaton 43-vuotias nainen. Syön yhden aterian päivässä ja muuten todellakin lähinnä ruisleipää. Tätä on jatkunut koko aikuisiän, mutta lapsenakin leipää syötiin paljon, joka aterialla. Leipä pitää tiellä! Eläköön leipä!
Ymmärrätkö muissakaan asioissa ihmisiä, jotka toimivat toisin kuin sinä?
En silloin, kun he markkinoivat jotakin ideologiaa, joka on selvästi järjenvastainen. Kuten "älä syö leipää, se ei ole ihmisravinnoksi sopivaa". Lainaamani kirjoittaja saattaa hyvin olla täysin vilpitön ja on hyvä, että hän voi hyvin paremmaksi kokemansa ruokavalion takia, mutta tätä älytöntä leipävastaisuutta on niin paljon, että halusin avata sanaisen arkkuni minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä ei Brittejä kannata ottaa esimerkiksi vaihtoehtoisesta tavasta syödä, kun siellä ei edes valistuskampanjaan uskalleta sanoa tarpeeksi suuria vihannesmääriä vaan yritetään lisätä sitä rehunpuremista edes hiukkasen. Kansa kun ei tykkää ja liian isot (eli siis riittävät) ohjeelliset määrät vähentäisivät halua edes kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tämä ohje tuntuu olevan niin tiukassa, että esim. juuri ketjun aloittanut äiti, joka ei tehnyt viikolla toista lämmintä ruokaa lapsilleen, sai oikean joukkolynkkauksen. Jopa lastesuojelun uhalla tulisi lapselle tarjota kaksi lämmintä ateriaa päivässä.
Itse annan joskus päiväkodista tulleelle taaperolle lämpimän ruuan sijaan hedelmiä, marjoja ja maustamatonta jugurttia, koska päiväkodissa ei tarjota niin paljon tuoreita hedelmiä saati marjoja päivän aikana kuin minusta pitäisi. On varmasti terveellisempää syödä näitä, kuin annos makaronilaatikkoa. Illalla vielä puuron kanssa itsetehtyä marjasosetta. Viikonloppuisin laitamme kaksi lämmintä ruokaa lapselle, vaikka itse syömmekin vain kerran.
"Äiti joka ei tehnyt toista lämmintä ruokaa" ei siis tehnyt koululaisille yhtään ruokaa. Söi ketjussa kertomansa mukaan itse tulevan lounaan eikä siksi tarvinnut muuta ruokaa. Ei tajunnut, ettei lasten koululounas ole mitenkään täyttävä tai tuleva, vaan puuroa, keittoa, jauhoista tehtyä kastiketta kehnojen perunoiden kanssa...
Niin, ja se lämmin ruoka tässä kontekstissa tosiaan tarkoittaa sitä että puhutaan kokonaisesta, monipuolisesta ateriasta eikä mistään kaapistaotetusta voileivästä, eikä mistään ruoan tarjoilulämpötilasta. Lämmin ruoka vs välipala, ei lämmin ruoka vs. kylmä ruoka. Tämäkin on jankkaajille monasti selitetty, mutta kun halutaan ruokkia lapset paahtoleivällä ja lauantaimakkaralla niin keksitään sitten niitä imaginäärisiä salaatteja mitä lapset teoriassa voivat nauttia kylmänä. Vaikka kyseisessäkin ketjussa mamma selitti kuinka ainoa mitä työpäivän jälkeen jaksaa lasten eteen tehdä on maata selkänahka sohvassa kiinni ja komentaa pennut ottamaan leipää kaapista.
Kakara ei todellakaan tarvi 2 lämmintä ateriaa päivässä, alituisen vittuilun ja tulkutuksen palkkioksi. Mitä se tarvitsee, on kaksi kertaa päivässä selkään ja ympäri korvia että oppii olemaan, ihmisten lailla. Sen kun oppii niin sitten voidaan katsella niitä sapuska puolen juttuja.
Minä joskus kyllästyin siihen, kun lapset eivät syöneet lämmintä ruokaa. Vain salaatit yms. kylmät lisäkkeet kelpasivat, ja lämmin ruoka jäi lautaselle syömättä. Aloin tekemään kylmiä lounaita: juureksiaa ja vihanneksia sopivan kokoisina palasina. Liha oli ainut kypsennetty ruoka-aine. Hyvin maistui, ja taatusti terveellisempää kuin joku nakit ja pussimuusi tai perunat ja ruskea kastike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ei Brittejä kannata ottaa esimerkiksi vaihtoehtoisesta tavasta syödä, kun siellä ei edes valistuskampanjaan uskalleta sanoa tarpeeksi suuria vihannesmääriä vaan yritetään lisätä sitä rehunpuremista edes hiukkasen. Kansa kun ei tykkää ja liian isot (eli siis riittävät) ohjeelliset määrät vähentäisivät halua edes kokeilla.
Tuo on totta. Siellä vihanneksiksi lasketaan säilykepavut. Päivän kasvisannos voi olla yksi omena ja ruuanlaitossa käytettävä tomaattimurska.
Perunamuusia ja tölkkilihapullia + ranskalaisia ja nakkeja ne sis. Kaiken mitä lapsi tarvii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on myös niitä perähikiämaita, joissa vauvoja nukutetaan ulkona talvella ja kipulääkkeet annetaan peräpuikkoina. Olisi monessa maassa kiellettyjä tai erittäin nöyryyttäviä toimia.
60-luvulla kansakoulussa lounaaksi oli yleensä joko puuro tai keitto. Ts lämmin ruoka. Ja toinen lämmin ateria syötiin kotona perheen kanssa. Ainakin tuohon aikaan olisi ollut melko hankalaa keksiä lapsille kouluruuaksi jotain muuta. Talvisaikaan tuoreina kasviksina oli saatavilla perunaa, porkkanaa, lanttua ja punajuurta. Etikkaan säilöttyinä punajuurta, kurkkua ja kaalia. Liha oli yleensä laadultaan sellaista, että se vaati pitkän hauduttamisen. Kaksi lämmintä ateriaa on siis ehkä peruja ajalta, jolloin talvisaikaan ei ollut saatavilla kaikkea sitä, mitä nykyisin on. Vaihtoehdot olivat siis vähissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaks lämmintä ateriaa, jälkimmäinen klo 17, ruokajuomaksi maitoa, tarjolla myös aina leipä ja voi. Voiko tylsemmäksi suomalainen ruokailu mennä?
Vierailija kirjoitti:
Minä joskus kyllästyin siihen, kun lapset eivät syöneet lämmintä ruokaa. Vain salaatit yms. kylmät lisäkkeet kelpasivat, ja lämmin ruoka jäi lautaselle syömättä. Aloin tekemään kylmiä lounaita: juureksiaa ja vihanneksia sopivan kokoisina palasina. Liha oli ainut kypsennetty ruoka-aine. Hyvin maistui, ja taatusti terveellisempää kuin joku nakit ja pussimuusi tai perunat ja ruskea kastike.
No kylläpä juu, jos sun vaihtoehdot on olleet nakit ja pussimuusi ja perunat ja ruskea kastike... Olis varmaan maistunut paremmin, jos olisit ihan toisenlaista tarjonnut! Yäk!
- täysin ohis -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Britanniassa kun olin au pairina niin lasten päivän ruokailu koostui näistä: aamulla paahtoleipää, päällä maapähkinävoita tai marmitea (se outo hiivatahna), lounaaksi voileipiä ja sipsejä, iltapäivällä päivän ainoa lämmin ateria esim. ranskiksia ja paneroitua kanaa tai kalaa, illalla ei välttämättä mitään tai jos lapsi valitti nälkää niin sai yhden hedelmän.
Hyi kamala. Kokemuksesta voin sanoa että tommosesta ruuasta saa vain huonon, vttuuntuneen, masentuneen ja tokkuraisen olon. Missä kaikki vihannekset? Kai siellä niitäkin syödään muutenkin kuin illalla yksi? 😮
Ei syödä.
Osa ravintoaineista imeytyy paremmin kypsytetystä ruoasta siten, että elimistö pystyy ne hyödyntämään. Toisaalta raakaravinto on sekin terveellistä, Silloin pitäisi vaan ruoanlaittajan jaksaa koostaa ateria monipuolisesti, mitä ei läheskään aina tapahdu, kun skipataan lämmin ateria, sillä se liittyy useammin viitsimättömyyteen kuin ravintotietoisuuteen, ja silloin aterioita korvataan leivällä yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syödään lomalla ja viikonloppuna vain 1 lämminateria päivässä, nukutaan pitkään, aamupala kymmenen maissa, ruoka kahden kolmen maissa, välipalaa sitten jossain vaiheessa ja iltapala. Tarhapäivinä teen aina töitten jälkeen myös lämpimän ruuan. Eipä ole muksut nälkää valittanut. Ei vapaalla jaksa kokoajan olla ruokaa laittamassa.
Norjassa ainakin ap:n kuvaamalla tavalla.
Ei jaksa työpäivinä, ei jaksa vapaapäivinä... Mitä töitä te oikein teette, kun normaalit kotityöt ovat liikaa?
Vierailija kirjoitti:
Kaks lämmintä ateriaa, jälkimmäinen klo 17, ruokajuomaksi maitoa, tarjolla myös aina leipä ja voi. Voiko tylsemmäksi suomalainen ruokailu mennä?
Suomessa taitaa kaikki muukin olla ihan tylsää ja jälkeenjäänyttä. Mutta täällähän ei ole kenenkään pakko asua ja jos ei saa muutettua muualle, niin voi itse tehdä kaiken toisin.
Meillä syödään kaksi lämmintä ateriaa joka päivä siitä yksinkertaisesta syystä, että meidän lapset ja nuoret kun syö koulussa klo 11 maissa jonkun kasvissosekeiton tai muutaman perunan kastikkeella, niillä on ihan hirveä nälkä jo koulusta tullessa. Kun ottavat silloin leipää välipalaksi, niin eivät kyllä mielellään siitä parin tunnin päästä söisi pussikaupalla leipää ja jotain leikkeleitä, vaan hyvin maistuu lämmin ruoka. Nyt kesälomalla tehdään myös kaksi lämmintä ruokaa päivässä, joista toinen on kevyempi, esim. joku keitto. Meillä syödään senkin vuoksi näin, että jos ei olisi sitä toista lämmintä ruokaa, tulisi aivan hirveän kalliiksi, kun menisi päivässä lukuisia leipiä, kilokaupalla hedelmiä ja laatikoittain jotain muroja. Kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekemistä lämpötilalla yleensäkin on ruoan ravintoarvon kanssa?
Sitä minäkin. Eikö ruoan lämmitys ole lähtöisin ajoilta, jolloin piti varmistaa ruoan hygieenisyys. Todellisuudessahan kuuma ruoka voi olla jopa tunkkaista ja tulehduttavaa elimistölle ja ihanne olisikin syödä salaatteja, joissa on sopivasti proteiinia ja hiilihydraattia. Jos proteiinilähteenä toimii esim. kananpalat, ei sen kuitenkaan tarvitse olla kuumaa. Leivässä on samoja aineksia, kuin puuroissa eli leipä ajaa puuron asian. Lisukkeena leipään mahtuu vielä salaatit ja esim. kanamunaa eli siitä voi saada hyvinkin terveellisen aterian, mitä ei esim. makaronilaatikko lämpimänäö ole. Monesti vielä makaronilaatikosta jää uupumaan vihanneset ja viljakuidut.
Englannissa syötettiin vielä 15 vuotta sitten lapsille usein sipsejä, vaaleaa vehnäleipää ja sokerisia pillimehuja lounaaksi. Teki pahaa pakata lapsille sitä roskaa mukaan kouluun. Aamulla söivät maissimuroja ja maitoa tai munia ja pekonia. Olin kahdessa lapsiperheessä au pairina.