Lue keskustelun säännöt.
Yliarvostetuin kirja?
26.06.2017 |
Eli mistä kirjasta ette ole pitäneet ollenkaan, vaikka kaikki muut tuntuvat hehkuttavan sitä?
Kommentit (362)
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän veljestä
Seitsemän kivestä. Päivitetty versio, että nykykoululaisia kiinnostaisi enämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt minut varmaan kivitetään kun sanon tämän: Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen. "Satoja" sivuja tarkkaa kuvausta ennenkuin päästään asian ytimeen.
Ja kun sitä ydintä ei oikein edes ole. Jos Pulkkista ja Oksasta ja ketä muita nuoria naisia on täällä arvosteltu ainekirjoitustasoisista tekeleistä, niin Waltari on jaaritteleva akateeminen aineenkirjoittajasetä, jolla on loppujen lopuksi hyvin vähän sanottavaa. 'Ei mitään uutta auringon alla' tai 'kärpäsen surinaa korvissani'. Rinnastukset Suomen kohtaloon toisessa maailmansodassa on hupaisia, mutta sehän ei ollut tietenkään Waltarin vika tai edes hänen hallittavissaan. Mutta siinä Waltari oli rohkea, että teki kirjansa päähenkilöstä niin täydellisen vastenmielisen, että lukija vain odottaa, että joka pistää siltä ilmat pihalle ja loppuisi jaaritus. (periaatteella: kirjaa en jätä kesken, luen loppuun vaikka sanan kerrallaan, Jos Niikseen tulee).
Alastalon salissa. Sitä kaikki kriitikot hehkuttavat, mutta kuinkahan moni on sen jaksanut todella lukea läpi.
Vierailija kirjoitti:
He eivät tiedä mitä tekevät -
tylsä! Se virtuaalimaailma -juonikuvio jäi aivan irralliseksi varsinaisesta tarinasta. Siitä olisi saanut vaikka oman kirjansa. Ensimmäinen lukemani Finlandia voittaja, täytynee lukea vielä pari ennen kuin totean, että en ole riittävän älykäs tajuamaan niiden hienoutta.
Tämä.
He eivät tiedä mitä lukevat.
Ainaskaan minä(kään) en tajunnu whats the meatbulla tässäkin (ylistetyssä ja palkitussa) brosyyrissä.
Kolme kertaa yrittänyt kirjoitti:
Alastalon salissa. Sitä kaikki kriitikot hehkuttavat, mutta kuinkahan moni on sen jaksanut todella lukea läpi.
Ainakaan minä en tunne ainuttakaan.
Ne jotka on muka lukeneet,
valehtelevat varmasti,
yrittävät googettaa tympääntyneinä kirjan lopun ja silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme kertaa yrittänyt kirjoitti:
Alastalon salissa. Sitä kaikki kriitikot hehkuttavat, mutta kuinkahan moni on sen jaksanut todella lukea läpi.
No et ainakaan sinä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5454 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pax kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas oli niin puuduttavaa luettavaa. Aivan yliarvostettu kirja ja varsinkin Väinö linna. Ymmärrän sen merkityksen suomalaisessa kirjallisuudessa, mutta ärsyttää koko ajan 2. maailmansodassa vellominen. Vaikka kirjan henkilöt (rokka, hietanen...) ovat todenmukaisia ja uskottavia, ne jotenkin ärsyttävät (nyt joku loukkaantui) jollakin tavalla. En tule lukemaan sitä ikinä enää uudelleen. Ehkä negatiivinen mielipiteeni johtuu sen jatkuvasta hehkuttamisesta (varsinkin äidinkielen tunneilla ja mediassa) ja laittamisesta jollekin kultavadille taivaaseen. Varsinkin itsenäisyyspäivänä mua suorastaan ärsyttää iltalehden ja Ilta-Sanomien jatkuva kirjan/elokuvan palvonta: aina kaameat "kuka tuntemattoman sotilaan hahmoista olet?"- testit täyttävät heidän sivustonsa. Mennyt maku kokonaan, kirjasta tehty joku Suomen mestariteos vaikka se ei sitä ole (mielestäni esim waltarin teokset on paljon parempia mutta tuntematonta ja Linnaa palvotaan pillu märkänä). Tulipas pitkä purkaus :D
Olen aika lailla samoilla linjoilla kanssasi mielipiteessäni (jonka kirjoitin sivulla 6) tuosta kirjasta, mutta sen saama raju alapeukutussaldo kertoo juuri sen,että mitkään muut kuin kehut siitä eivät ole näkemyksinä täälläkään siitä kirjasta tervetulleita.
Eli onko siis muka jotenkin 'epäisänmaallista' olla hehkuttamatta tuota ns. 'kansalliskirjaamme' ?
Jos haluat, niin voithan lukea mielipiteeni sieltä ja kertoa mitä ajatuksia se puolestaan sinussa herätti.
Olisi näet mielenkiintoista vaihtaa muutama mielipide jonkun sellaisen henkilön kanssa, joka ei heti suoraan lyttää jos on vähänkään kriittinen näkemys tuosta joksikin kansallisen palvonnan kohteeksi korotetusta kirjasta nimeltä Tuntematon sotilas.
Jännää. Tuntematonta sotilasta ei saa kritisoida, kun se on isänmaallinen. Jos taas sotaveteraanien uhrauksia ja työtä kunnioittaaksesi pidät kaulassa suomileijona riipusta, olet wt, rasisti, juntti, natsi jne... Ja ei, en ole rasisti, haluan jollakin tavalla tuoda ilmi että arvostan sotaveteraaneja ja juuri kuten kirjoitin, heidän tekemiään uhrauksia meidän puolesta.
Mistä olet saanut sellaisen harhaluulon, että sotaveteraanimme olisivat jotenkin erityisen mielissään jostain suomileijonatunnuksen käyttämisestä? Eiköhän paras tapa kunnioittaa sotaveteraaneja olisi tarjoutua esim. palvelutaloihin ja vanhusten viriketoimintaa ylläpitäviin järjestöihin vapaaehtoiseksi ulkoiluttamaan näitä veteraaneja? Takaan, että sellaisesta eleestä olisi helvetin paljon enemmän iloa ko. vanheuksille, joista monet ovat yksinäisiä ja raihnaisia, kuin jostain kaulakorusta.
"Kysyppä joltain sotaveteraanilta/mistä olet saanut harhaluulon..." vastaan molempiin.
Mun ukki sekä hänen veljensä ovat olleet sodassa, nuorimmatkin muistivat sen vaikkei itse olleet siis missään rintamalla. Viimeisin heistä kuoli pari vuotta sitten. Ehkä (ainakin mulla) nämä harhaluulot on näiltä sodassa olleilta ihmisiltä peräisin. Ja joiden kanssa paljon olin tekemisissä heidän elossa ollessaan.
Ja kai jotakin korua voi käyttää sen takia että se itselle symboloi jotakin? Joku koru mulla olis kuitenkin.
Niin, mun vanhemmat on siis sotaveteraanien lapsia, ja heidän kanssaan on ollut puhetta aiheesta joskus. Eli olen periaatteessa kysynyt, jokuhan ehdotti kysymään?Sotaveteraanit ja niiden mielipiteet on yliarvostettuja. Yliarvostetumpia kuin yksikään kaunokirjallinen teos.
Tiedätkö, ketään ei kiinnosta mielupiteesi. Muuta vaikka Pohjois-Koreaan kertomaan niitä.
Miten iso porukka 'teitä' on siellä sinun koneellasi äärellä näppäilemässä tai näppäilyäsi sanelemassa,eli keiden kaikkien suulla, tai keiden kaikkien puolesta ja keiden kaikkien mielipiteenä tuon nyt sieltä esität ? Sitäpaitsi suomalaisilla sotaveteraaneilla ei ole yhtään mitään tekemistä minkään Pohjois-Korean kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt minut varmaan kivitetään kun sanon tämän: Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen. "Satoja" sivuja tarkkaa kuvausta ennenkuin päästään asian ytimeen.
Ja kun sitä ydintä ei oikein edes ole. Jos Pulkkista ja Oksasta ja ketä muita nuoria naisia on täällä arvosteltu ainekirjoitustasoisista tekeleistä, niin Waltari on jaaritteleva akateeminen aineenkirjoittajasetä, jolla on loppujen lopuksi hyvin vähän sanottavaa. 'Ei mitään uutta auringon alla' tai 'kärpäsen surinaa korvissani'. Rinnastukset Suomen kohtaloon toisessa maailmansodassa on hupaisia, mutta sehän ei ollut tietenkään Waltarin vika tai edes hänen hallittavissaan. Mutta siinä Waltari oli rohkea, että teki kirjansa päähenkilöstä niin täydellisen vastenmielisen, että lukija vain odottaa, että joka pistää siltä ilmat pihalle ja loppuisi jaaritus. (periaatteella: kirjaa en jätä kesken, luen loppuun vaikka sanan kerrallaan, Jos Niikseen tulee).
No kyllä Waltari taitaa kuitenkin olla se ainoa suomalainen kirjailija, jonka teos on Hollywoodin filmistudioiden ohjaajille kelvannut huippukalliin (pääasiassa joukkokohtauksia sisältäneen) elokuvan käsikirjoituksen pohjaksi ja josta vielä tuli varsinainen 'box-office' maailmanmenestys....
Tuntemattoman sotilaan elokuvana taas ehkä muistavat jotkut ruotsalaiset, siellä niihin 50-60 lukujen elokuvayleisöihin silloin kuuluneet katsojat, mutta muualla maailmassa sitä tuskin on monessa maassa koskaan esitettykään missään elokuvateatterissa tai varmasti voi sanoa,että aniharvoilla televisioyhtiöillä ainakaan on ollut mitään intressiä sitä esittää.
Erlend Loen Supernaiivi oli joskus suuri hitti minunkin kaveripiirissäni. Itsekin sen luin vaikka oikeastaan olisin mieluummin vaikka työnnellyt tikkuja kynsien alle. Ei vain tylsä vaan ärsyttävä kirja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Erlend Loen Supernaiivi oli joskus suuri hitti minunkin kaveripiirissäni. Itsekin sen luin vaikka oikeastaan olisin mieluummin vaikka työnnellyt tikkuja kynsien alle. Ei vain tylsä vaan ärsyttävä kirja!
En ihan tajua, miksi ihmiset lukevat hittikirjoja väkipakolla. Siksikö, että sitten voi (tai pitäisi voida) perustella, miksi ei pidä kirjasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua, miksi ihmiset lukevat hittikirjoja väkipakolla. Siksikö, että sitten voi (tai pitäisi voida) perustella, miksi ei pidä kirjasta?
Silloin minulla oli vielä tapana lukea huonommatkin kirjat loppuun, eipä tuohon elämästä montaa tuntia tuhlaantunut. Ja sitten tosiaan pystyi keskustelemaan siitä kirjasta jonka moni muukin oli lukenut.
Taikavuori. Epätoivoisen tylsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gyl lucee. Mut ne teinit, jotka kirjoittaa äxxillä ei osaa edes tavata.
Waltarin Sinuhe on ainoa suomalainen kirja, joka on ihan oikeasti ollut kansainvälinen bestseller. Minä en ihmettele sitä ollenkaan. Loistavaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Taikavuori. Epätoivoisen tylsä!
Tämä on erikoinen romaani kyllä - yhtä aikaa väsyttävä ja innoittava.
Charles Darwinin "Lajien synty", muka tieteellinen aapinen jonka uusimpia versioita opetetaan totena kouluissa. Ei Charlesin olisi tarvinnut matkustaa Galapagos saarille lintujen neniä bongaan, vakuuttavampi näyttö olettamus evoluutiosta kun olisi vain jäänyt Lontooseen bongaan ja mittaamaan populaation, englantilaisten, afrikkalaiset, eurooppalaiset, aasialaisten, suomalaisten ja ketä niitä kaikkia olisi ollut katujen vilinässä ja niiden risteytymien nenät.
Vaihtelu olisi ollut taatusti parempi ja suurempi kuin Galapagos saarten tinttien.
Ehkä Darwinia hieman arvelutti mennä mittaamaan jonkun ladyn nenää, oman nenän akuutti morfoosi mopon suuntaviitan treffin kanssa oli otettava huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Elena Ferranten Loistava ystäväni-kirjaa hehkutettiin upeaksi. Minä luin sen väkisin loppuun enkä ollut
ollenkaan vaikuttunut.
Lue sarja loppuun ja kerro sitten. Itselleni nuo neljä kirjaa on upein tarina, jonka olen lukenut.
Jos haluatte vauhdikasta historiallista kerrontaa, lukekaa Alastalon salissa. Itse nauroin ääneen kirjan hauskoissa kohdissa ja jännitin herkeämättä ratkaisujaksoissa. Siinä vasta kirja, joka voitaisiin filmata Hollywoodissakin.
"mikä v"ttu noita turkulaisia oikein vaivaa". No niinpä.