Miksi hyvin toimeentulevat eivät ole lihavia?
Joku juuri totesi, ettei koskaan näe lihavia hyvin toimeentulevilla alueilla.
Kommentit (202)
Rikkailla huvit on kalliita matkoja, kylpylöitä, kalliita harrastuksia, kallista elektroniikkaa. Köyhemmällä ne ainoat huvit valitettavasti on kun ostetaan marketista parempaa makkaraa ja naksupussi. Sitten lähikuppilaan. Lihoohan siinä. Muutenkin arkiruoka on enemmälti edullista kuin terveellistä, eli pienellä rahalla selviämistä.
Vierailija kirjoitti:
Heillä on varaa harrastaa. Heillä on myös todennäköisesti enemmän vapaa-aikaa, joten on myös mahdollista harrastaa enemmän. Hyvä toimeentulo ja korkea sosiaalinen status tapaavat korreloida keskenään, josta voisi päätellä, että heillä on matalapalkkaisia paremmat sosiaalisten kontaktien kautta muodostuvat tiedonlähteet mitä tulee liikkumiseen ja ravitsemukseen. Myöskään sosiaalisten ympyröiden arvoituksia ei voi sulkea pois: jos liikkumista ja reippailua pidetään lähes edellytyksenä perusarvostukselle, sosiaalinen paine aktiiviseen elämäntyyliin on kova.
Olen huomannut, että matalapalkkaisilla pullansyönti ja tupakointi on kovapalkkaisia suuremmassa osassa ihan normaalissa arjen sosiaalisissa tilanteissa. Matalapalkkaiset harvoin keskustelevat urheilusuorituksistaan tai siihen liittyvistä tavoitteista – aivan kuin eivät edes tietäisi, että liikkua voisi ja pullaa ei ole pakko ottaa, vaikka joka päivä tarjottaisiin.
"heillä on matalapalkkaisia paremmat sosiaalisten kontaktien kautta muodostuvat tiedonlähteet mitä tulee liikkumiseen ja ravitsemukseen. "
Just. Köyhät ei ilmeisesti osaa googlettaa..
Vierailija kirjoitti:
He pystyvät stressiä purkamaan muuten kuin syömällä, esim.kuntosalilla, hieronnassa, kampaajalla, jne.
Miksi ihmeessä ylensyöminen olisi jokin stressinhallintakeino? Se köyhistä köyhinkin voi mennä lenkille. Olen varakas ihminen ja en ole koskaan käynyt kuntosalilla tai hieronnassa. Kampaajalla olen kyllä käynyt eli se pois.
Mutta ihme stereotypia, että me rikkaat käytettäisiin joitan luksuspalveuita tavan takaa. Lähinnä ne kassaneidit viimeisillä rahoillaan ottavat satase rakennekynsiä ja silikoneja. Emme me vanhan rahan edustajat.
Jos meistä olisi kiinni, niin lähinnä menisivät konkkaan tällaiset yritykset.
Vierailija kirjoitti:
Elämänhallinta ja itsehillintä ei kuulosta uskottavalta selitykseltä. Älykkäät ne vasta sekaisin onkin. En tarkoita, että älykäs=varakas, mutta sinnepäin. Pidempi koulutus jne.
No, en kannata ihmisten niputtamista sosioekonomisen aseman tai minkään ominaisuuden perusteella mihinkään kastiin, mutta tuo että "älykkäät ovat sekaisin" ei nyt vaan mitenkään pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tosi hyväosainen ja on esim. pääomatuloja, niillä on vapaa-aikaa ja rahaa harrastaa kaikenlaista samalla ja lentää vaikka Balille joogaamaan ja syömään terveysruokia, ja lentää samana päivänä illalliselle Pariisiin syömään superfoodeja.. Samalla kuin minunkaltaiseni puurtavat lähihoitajana ja syövät jonkun lihapiirakan.
Toisekseen, kun ei tarvitse stressata laskuista, asumisesta tai mistään muustakaan, on täysin vapaa kehittämään itseään ja omaa potentiaaliaan. Silloin keskittää voimavaransa mahdollisimman terveeseen ruokavalioon, palkkaa pätevän personal trainerin ja muutenkin ylläpitää elämänrytmiä johon liittyy liikunta, aktiivisuus ja terveystrendien seuraaminen.
Nämä ihmiset sitten siirtävät tapansa myös lapsilleen, joiden itsetunto vahvistuu entisestään jolloin sykli onkin valmis ja jatkuu hamaan tappiin saakka.
Lopulta se on kuitenkin itsehillintä, päättäväisyys ja terveellinen syöminen. Muuta ei tarvita. Ei ulkomaanmatkoja, ei personal trainereita, ei erikoisia harrastuksia. Vaikka olisi matalapalkkainen, voi syödä pieniä annoksia halpaa makaroonia ja perunaa, ja siihen lisäksi jotain proteiinin lähdettä. Kasviksia sen mukaan mihin rahat riittää. Tuolla tavalla pysyy hoikkana ja terveenä.
Et varmaan ole kokenut ikinä, mitä pidempiaikainen rahattomuus ja jatkuva rahasta stressaaminen tekee päättäväisyydelle! Se kiristää kaiken alleen. Siinä ei jaksa keskittyä mihinkään terveellisyyksiin enää kun rahat ei riitä ja tulevaisuus vain hirvittää että mitähän seuraavaksi!
Ärsyttävän ylimielisen tietämättömän asenne sulla.
Ei tarvita rahaa terveellisesti ja kevyesti syömiseen tai liikkumiseen. Kyse on vain siitä, että menestynyt ihminen johtaa itseään hyvin työ- ja yksityiselämässä. Hoitaa asiansa kuntoon, arvostaa itseään ja haluaa elää viisaasti ja pitkään.
Tai sitten lihavat eivät ole hyvin toimeentulevia. Joidenkin täytyy viestittää kehollaan tehokkuutta ja elämänhallintaa. Ihminen on niin yksinkertainen, että kuvittelee, että lihavalla ei moisia ominaisuuksia ole. Lihavaa pidetään alitajuisesti myös hoikkaa tyhmempänä. Hoikat ja normaalipainoiset etenevät työssä korkeampiin asemiin ja saavat parempaa palkkaa, vaikka esim. koulutus olisi sama kuin lihavalla. Ero on erittäin selvä naisilla. Näitä juttuja on tutkittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tosi hyväosainen ja on esim. pääomatuloja, niillä on vapaa-aikaa ja rahaa harrastaa kaikenlaista samalla ja lentää vaikka Balille joogaamaan ja syömään terveysruokia, ja lentää samana päivänä illalliselle Pariisiin syömään superfoodeja.. Samalla kuin minunkaltaiseni puurtavat lähihoitajana ja syövät jonkun lihapiirakan.
Toisekseen, kun ei tarvitse stressata laskuista, asumisesta tai mistään muustakaan, on täysin vapaa kehittämään itseään ja omaa potentiaaliaan. Silloin keskittää voimavaransa mahdollisimman terveeseen ruokavalioon, palkkaa pätevän personal trainerin ja muutenkin ylläpitää elämänrytmiä johon liittyy liikunta, aktiivisuus ja terveystrendien seuraaminen.
Nämä ihmiset sitten siirtävät tapansa myös lapsilleen, joiden itsetunto vahvistuu entisestään jolloin sykli onkin valmis ja jatkuu hamaan tappiin saakka.
Lopulta se on kuitenkin itsehillintä, päättäväisyys ja terveellinen syöminen. Muuta ei tarvita. Ei ulkomaanmatkoja, ei personal trainereita, ei erikoisia harrastuksia. Vaikka olisi matalapalkkainen, voi syödä pieniä annoksia halpaa makaroonia ja perunaa, ja siihen lisäksi jotain proteiinin lähdettä. Kasviksia sen mukaan mihin rahat riittää. Tuolla tavalla pysyy hoikkana ja terveenä.
Voi sösses. Mitähän se elämän sisältö sitten on kun istut köyhässä asunnossa syömässä halpaa makaroonia. Jos herkut on ainoa huvi mihin on varaa niin eikun vaan syömään.
Laihuus rinnastetaan elämänhalinnan puutteeseen ja se ei käy päinsä hyvinpärjäävillä ihmisillä, joilla koko elämä pitää olla aina hallussa ja pitää pyrkiä täydellisyyteen myös ulkomuodon osalta. Lihava on ruma, epäsiisti ja luuseri. Laihuus on tyylikästä ja osoittaa ihmisen kykenevän hillitsevän eläimellistä ahmimista ja liiallista syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Laihuus rinnastetaan elämänhalinnan puutteeseen ja se ei käy päinsä hyvinpärjäävillä ihmisillä, joilla koko elämä pitää olla aina hallussa ja pitää pyrkiä täydellisyyteen myös ulkomuodon osalta. Lihava on ruma, epäsiisti ja luuseri. Laihuus on tyylikästä ja osoittaa ihmisen kykenevän hillitsevän eläimellistä ahmimista ja liiallista syömistä.
Eka sana pitäisi olla lihavuus
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä rikkaita lihavia. Katso melkein minkä tahansa yrityksen johtajia. Tai maamme johtavia poliitikkoja, kyllä sieltäkin elintasomahaa löytyy.
Buahhahhaa! Katopa ite. Johtajat vasta maratoonareita onkin. Myös on pituutta ja sellainen mukiinmenevä asiallinen ulkonäkö.
Poliitikot on sitten ihan asia erikseen. Vaihtelee laidasta laitaan. Näyttäisi että naispoliitikkoon on äänestäjän helppo samaistua, jos on vähän pyylevyyttä ja marimekkoa päällä.
1. Varaa syödä terveellisemmin.
2. Enemmän tekemistä, joten ei ole niin paljon aikaa syödä eikä tarvitse syödä tylsyyteen eikä ole "aukkoja", joita syömisellä täyttäisi.
3. Köyhillä on tapana säilyttää tavaraa, ja ruokaankin suhtaudutaan siten, että pitää syödä lautanen tyhjäksi, ettei vain mene hukkaan. Rikkaan ei tarvitse ajatella minkään hukkaan menemistä. Kotia voi pitää vapaana roinasta, koska kaikkea voi sitten kyllä hankkia, kun tarvitsee. Ei tarvitse tarrautua mihinkään. Ruoka on vain ruokaa eikä mikään suuren suuri asia. Rikkaalle ruokahetki voi olla "hienostunut" ja sen pointti voi olla enemmän hienossa ravintolassa tai sosiaalisuudessa, kun taas taas köyhälle ruoan tarkoitus on ruoka itse.
4. Terveelliset elämäntavat pitävät aivotoiminnan kirkkaampana, köyhän epäterveellinen ravinto sumentaa aivot. Vaikka tietäisi miten kuuluisi toimia, ei vain jaksa.
5. Rikkaat saavat enemmän arvostusta, joten oppivat itsekin arvostamaan itseään enemmän. Köyhän perheen lapselle kehittyy alemmuuskompleksi, kun muut koulussa pukeutuvat parempiin vaatteisiin ja heillä on aina liikuntavarusteet. Kun arvostaa itseään, pitää itsestään parempaa huolta. Hyvä itseluottamus johtaa myös siihen, että näkee elämässä enemmän pointtia ja on motivoituneempi. Rikkaus saa ihmisen näkemään enemmän mahdollisuuksia, köyhyys taas aiheuttaa lyhytnäköisempää suhtautumista elämään.
Onpas. En ala nimiä luetella, kun kyse on yksityishenkilöistä, mutta tuossa alakerrassakin asuu yksi päällikkötason nainen ja on varmasti jotain 120 kg/n. 165 cm. Pomonakin mulla oli melkoisen tukeva paketti yhden kerran, nainen. Nykyiselläkin pomollani kuten hänen hoitoalan vaimollaan on ihan kohtalaisesti massaa.
Stressi on varmasti suurin syy jota on vähemmän varakkailla mm raha huolet,on myös varaa huolehtia terveydestään,hyvin voinnista,harrastaa,syödä terveellisesti jne jne
Tästä tuli mieleen kaksi opiskelija tyttöä joista toinen varakkaasta perheestä :hoikka,vietti lomansa Espanjassa eikä muitakaan huolia ollut ja toinen ,pullukka köyhästä perheestä ,asui yksin,teki lomallaan töitä yms
Kyllä se niin on että jo nuorena nämä luokka erot näkyvät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heillä on vara *naps* ta.
"heillä on matalapalkkaisia paremmat sosiaalisten kontaktien kautta muodostuvat tiedonlähteet mitä tulee liikkumiseen ja ravitsemukseen. "
Just. Köyhät ei ilmeisesti osaa googlettaa..
Kyllä se on ihan eri asia puida näitä juttuja päivittäisenä kaurana ystävien ja tuttavien kanssa kuin itsekseen googlailemalla ja lukemaansa pähkäilemällä. On myös aivan selvää, että jos tuttavapiiriin kuuluu näiden asioiden erityisasiantuntijoita, luo se jo itsessään omanlaista nostetta motivoituneeseen suorittamiseen.
No kyllä on lihavia nimittäin miehet. Älyttömiä porsaita.
Elämässän on paljon muutakin aktiviteettia kuin syöminen. Toisaalta rakastamme hyvää laadukasta ruokaa mikä ei lihota. Toki merkitystä on myös annoskoolla.
Kai se on tiettyjen asioiden tiedostaminen ja parempi elämänhallinta. Laatu ennen määrää
Vierailija kirjoitti:
Onpas. En ala nimiä luetella, kun kyse on yksityishenkilöistä, mutta tuossa alakerrassakin asuu yksi päällikkötason nainen ja on varmasti jotain 120 kg/n. 165 cm. Pomonakin mulla oli melkoisen tukeva paketti yhden kerran, nainen. Nykyiselläkin pomollani kuten hänen hoitoalan vaimollaan on ihan kohtalaisesti massaa.
Onko nämä esimerkit julkiselta puolelta? Yrityksissä taitaa olla eri juttu, lihavuus on ongelma uralle.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tosi hyväosainen ja on esim. pääomatuloja, niillä on vapaa-aikaa ja rahaa harrastaa kaikenlaista samalla ja lentää vaikka Balille joogaamaan ja syömään terveysruokia, ja lentää samana päivänä illalliselle Pariisiin syömään superfoodeja.. Samalla kuin minunkaltaiseni puurtavat lähihoitajana ja syövät jonkun lihapiirakan.
Toisekseen, kun ei tarvitse stressata laskuista, asumisesta tai mistään muustakaan, on täysin vapaa kehittämään itseään ja omaa potentiaaliaan. Silloin keskittää voimavaransa mahdollisimman terveeseen ruokavalioon, palkkaa pätevän personal trainerin ja muutenkin ylläpitää elämänrytmiä johon liittyy liikunta, aktiivisuus ja terveystrendien seuraaminen.
Nämä ihmiset sitten siirtävät tapansa myös lapsilleen, joiden itsetunto vahvistuu entisestään jolloin sykli onkin valmis ja jatkuu hamaan tappiin saakka.
Mä en tähän usko, koska käyhänä opiskelijana olin enemmän idealisti kuin nyt, oli terveysarvot, kasvisruoka ym ja kuitenkin tosi kiire. Opiskelupäivän jälkeen alkoi seminaarien teko ja tenttiin lukeminen. Siitä huolimatta halus vättämättä vaikka aamukuudelta sen juoksulenkin.
Uskoisin, että ne korreloi niin päin että elintavat ja sitten hyväosaisuus. Ei niin päin, että vähävaraisuus ja sitten elintavat. Liikunnallista elämää ja terveellistä ruokaa arvostava arvostaa sitä aina, koska ei kriiseissä varsinkaan lähde muuttamaan elämäntyyliä, koska se vaatis enemmän ponnistelua kuin samassa elämäntyylissä pysyminen.
Muutaman elämänkriisin kokeneena niin en ainakaan halunnut lähteä muokkaamaan koko mun elämää, vaan jatkoin helpoimman kautta eli olin se sama tyyppi elintavoilta kuin yläasteelta lähtien olin ollut. Muutos vaatii ponnisteluja kuitenkin, jaitse en kriiseissä jaksanut ponnistella, joten jatkoin (terveellisellä) linjalla. Muutos vaatii aina jotain, en jaksanut itse kriiseissä mitään.
Loppujen lopuksi yksilö on sitä mitä on ja mikä kokee olevansa.
Yritysjohtajat treenaavat salilla.