Ns "paremman perheen" lapset huom! Kertokaa kokemuksianne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi provokatiivinen sanavalinta otsikossa, mutta haluan kerätä kokemuksia nimenomaan erilaisten taustojen omaavilta. Kenen ympäristössä sitten mitäkin on pidetty "parempana". Sen voitte itse määrittää. Yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan kaiketi sosiaalista ja taloudellista asemaa.

Tarina ketjun taustalla:

Minä ja mieheni tullaan aika vaatimattomista oloista. Olemme kuitenkin koulutuksen ja työn kautta päässeet pitkälle elämässä. Meillä on kummallakin hyvä itsetunto ja positiivinen asenne elämään, joten ei paljon kiinnosta mitä joku ulkopuolinen meistä ajattelee. Sen sijaan tuntuu ihan älyttömän epäreilulta, että meidän lapset joutuvat elämään ikäänkuin suurennuslasin alla. Lapsilla ei ole osaa eikä arpa meidän uravalintoihin, mutta joutuvat vastaamaan niistä tavalla tai toisella. Todella suuria ennakkoluuloja ihmisillä on ja näköjään sitä pidetään ihan hyväksyttävänäkin. Ihmisillä on oikeesti kanttia suorastaan pirullisia kommentteja latoa lapsille. Meidän lapset ei poikkea muista lapsista mitenkään.

Mitä ajatuksia herättää? Millaisia kokemuksia?

Oikeasti ainoastaan julkisuuden henkilöiden lapset joutuvan ap:n kuvaamaan tilanteeseen. "Paremmat perheet" asuvat kokolailla omilla asuinalueillaan (omassa kuplassaan), joissa ne eivät erotu joukosta.

Oma lapsuuteni 70-luvun standardeilla meni näin jälkeenpäin ajatellen kultalusikka suussa. Silloin en sitä ymmärtänyt koska koko naapurusto oli samassa tilanteessa. Talo oli iso ja kahdessa kerroksessa, isällä ja äidillä omat autot, kaksi "kesämökkiä" joista toinen kaupungissa uima-altaalla ja usein lomailtiin ulkomailla. Kun keksin haluta jotain isompaa se järjestyi yleensä viikossa ja uutena (esim. mopo -> kevari -> auto). Harrastuksia oli pianonsoitosta ratsastukseen.

Oikeastaan vasta yläasteella aloin ymmärtää, että Suomessa varallisuudessa on eroja.

Huvittavaa on, että minulle on vinoiltu tästä vanhempieni varakkuudesta vasta aivan aikuisiällä jos se on noussut puheeksi.

Suomessa kehä 3 pohjoispuolella eri tuloluokat asuvat usein vielä samoilla asuinalueilla tai niin ripirinnan että viimeistään se koulu yhdistää. Pienet lapset eivät ymmärrä tulotason eroja elleivät vanhemmat niitä avaa hänelle.

Kavereista voi sanoa et neljä löytyy ns paremmista perheistä. Yksi on tullut aikuisena täysin ylimieliseksi ja melkein harhaiseksi. Juuri kukaan ei tahdo olla enää tekemisissä. Henkilön maailmankatsomus ja puheenaiheet on sellaisia. Jatkuvasti korostaa perhetaustaa ja varakkuutta. Aikuisena alkoi hyväksikäyttää muita estottomasti. Törkein henkilö kenet tunnen.

Mun kaverille vanhemmat osti oman asunnon opiskelupaikkakunnalta ettei tarvi toisten nurkissa asua. Ei olisi meidän perheessä tullut kuuloonkaan. Asuntojonoon vaan.

Vanha ketju, mutta vastaanpa kuitenkin. Olen kulturellista, sivistyneestä ja hyvin toimeentulevasta perheestä. Aineellista omaisuutta keskiverto keskiluokkaista enemmän, muttei merkittävästi. Minua kiusattiin ala-asteella, koska minulla oli poni, luin paljon, pidin koulunkäynnistä ja olin "sivistynyt". Tuo liika "sivistyneisyys" oli jotenkin väärin luokkalaisistani. Olin mukava ja reilu lapsena. Jotain kommentteja sain isäni työstä ja siitä kun äiti oli pienellä paikkakunnalla jonkin sortin kulttuurihahmo. Luokkalaisteni vanhempia oli töissä paikassa, jossa isäni ei varsinaisesti ollut kenenkään esimies, mutta teki vaativaa asiantuntijatyötä ja oli sillä tavalla joidenkin mielestä sitten "herra" (joo tätä asennetta oli vielä 90-luvulla...). Yläasteella onneksi ketään ei enää kiinnostanut perheeni ja sain tosi hyviä kavereita. En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, että miksi jotkut vetävät johtopäätöksenä toisten varallisuustasosta ja sivistyneestä käytöksestä, että tämä varakas sivistynyt ihminen olisi jotenkin toisia parempi tai, että hän luulee olevansa toisia parempi ja sitten kyräillään. Ihmisiä tässä kaikki ollaan ja jokaisella on oma risti kannettavanaan. Isäni on varakkaasta perheestä ja kohtelee aina kaikkia ihmisiä tasavertaisesti ja on kiinnostunut jokaisesta ihmisestä omana ainutlaatuisena yksilönä.