Voiko tällainen työntekijän kyykyttäminen olla laillista?

Opiskele kun vielä voit! kirjoitti:

Nykyään tavallinen duunari joutuu tosiaan pukeutumaan ja riisuuntumaan omalla ajalla, mikäli tarvitset työnantajan vaatetusta työhösi.

Nykyään on tärkeätä opiskella mahdollisimman ylös ja havitella huippujohtajan paikkaa ja palkkaa ja samalla saat myös joustoa työaikoihisi, kunhan hoidat työsi riittävän hyvin.

Ajat ovat muuttuneet radikaalisesti oman elämäni aikana ja työntekijöiden oikeuksia on oikeasti poljettu ja monet työnantajat käyttävät oikeuksiaan törkeästi hyväkseen ja esimerkkinä laittomat varoitukset, joiden seurauksena työntekijä on aina syyllinen, koska säännöthän tekee työnantaja.

Vaikka työnantaja tekisi väärin on vaikeaa todistaa, oletko oikeassa ja kaikessa ratkaisee valitettavasti raha ja vallanhimo.

Työnantaja voi tehdä vakaviakin rikkomuksia ja nämä voivat liittyä myös terveyteen ja mikäli toimijana tarpeeksi iso konserni on yksilön mahdotonta toimia tuuliviirejä vastaan ja tätä ilmenee kaikkialla yhteiskunnassamme.

Mummo, joka paskoo ulkohuusissa on pahempi rikollinen kuin työpaikkoja tuova luontoa saastuttava yritys ja kun kysymyksessä iso yrittäjä on maksajina veronmaksajat, mikäli tulee ongelmia ja rahat ovat poistuneet suomesta aikoja sitten ja paskat jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi.

Mieheni on tekstissä mainittu 'huippujohtaja'. Istukselee monen ulkolaisen yhtiön hallituksissa ja johtaa montaa eri yrityksensä toimipistettä ympäri Eurooppaa. Hänellä ei ole työaikaa.

Miten nämä käytännössä näkyvät? Hän tekee töitä joka ikinen viikonloppu, arkena työpäivät venyvät aina kymmentuntisiksi, monesti 15-tuntisiksi. Työmatka saattaa olla sellainen, että tulet lentomatkan jälkeen hotellille koko päivän työskennelleenä klo 23 jälkeen ja saat miettiä, mistä täältä saisi jotain ruokaa, kun edellinen ateria oli lounassämpylä jossain palaverissa. Seuraava palaveri alkaa toki klo 8.30. Ja tätä menoa voi olla monta pv putkeen.

Minusta tällaiseen työskentelyyn ei olisi, stressaantuisin niin, että yöunet menisi, jolloin homma loppuisi muutamassa päivässä kuin seinään.

Miettikääs myös tätä: mieheni tekee joka vk noin 80 h töitä. Ok, hänellä on kova palkkakin. Mutta se, mitä hän saa käteensä euroja per tehty työtunti, niin eipä se enää mikään erityisen hyvä palkka sitten enää olekaan. Eikä se vastuukaan ole aina kivaa: joudut vastaamaan, jos miltsien hommat menevät pieleen. Joudut olemaan se, joka irtisanoo käytännössä. Joudut hyvin usein olemaan puun ja kuoren välissä.

Lisäksi se, että kaikki aikasi ja energiasi menee töihin. Ei lapsiin, kotiin tai vaimoon. Ei edes kavereihin. Mitä teet hienolla kodilla, kun et koskaan ehdi olla siellä. Tai se mitä ehdit, niin on jääkaapin kaivelu keskellä yötä ja suoraan nukkumaan. Usein mieheni liikkuu niin stelttinä, että kerrankin jouduin laittaan viestin, että ootsä käyny täällä, koska yksi meidän autoista oli häipyny pihasta. Aattelin, et onkohan varastettu.

Oon 100varma, että mieheni olisi onnellisempi puolta vähemmässä asemassa, puolta pienemmällä palkalla, mutta sitten pystyisi panostamaan perheeseensä ja harrastuksiinsa 10 kertaa enemmän. Mut joo, vallasta on hankala luopua. Jo pelkästään siksi, kun sitä niin harva saa.

Joku aikaisemmin kirjoitti, että joku hänen työkaverinsa tulee töihin pyörällä ja menee tämän jälkeen suihkuun ja sitten meikkaa itseänsä kuntoon tunnin verran, siis työajalla. Tämä oli palstalaisten mielestä ihan ok. Ihmettelen kun nyt lukee vastauksia aloittajalle.

Aloittajan kanssa olen samaa mieltä, että työaika pitäisi alkaa siitä kun ilmoittautuu töihin.

Vierailija kirjoitti:

Kelan tädeillä sama käytäntö. Työpäivä alkaa vasta, kun leimaat sisävaatteissa omalla työpisteellä.

Eikös sairaaloissakin oo? Omalla ajalla vaihdat vaatteesi ja kävelet ylipitkiä tunneleita ja käytäviä työpisteelle ja siellä on oltava minuutilleen, eli esim klo 7.00.00, kun työvuorovaihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööh. Kaikesta ihminen jakaa tehdä ongelmaa... Ei kai sulla pukeutumiseen voi montaa minuuttia mennä?

Matka ilmoittautumispisteeltä työpisteelle on se todellinen ongelma, etenkin kun välissä täytyy käydä vielä pukkarissa eikä koskaan tiedä etukäteen, kuinka kaukana työpiste sijaitsee ja onko sinne helppo löytää. Vaatteiden vaihto omalla ajalla sujuu nopeasti mutta lisää harmitusta. -ap

Jos vielä kertoisit kuinka pitkä matka näille eri työpisteille on. Esim. nykyisessä työssäni on matka joihinkin työpisteisiin yli tunti. Se siirtyminen on työaikaa ja saan kilometrikorvaukset tuosta matkasta.

Olen nuorena ollut huvipuistossa töissä. Silloin mentiin ilmoittautumaan ennen työaikaa toimistolle, kuultiin työtehtävä, vaihdettiin oikeat vaatteet ja työpisteessä piti olla kun puisto aukesi ja työaika alkoi myös tuolloin. Eli käytännössä töissä piti olla lähes 30 min ennen töiden alkua.

Minunkin alallani vaatteet toki vaihdetaan omalla ajalla, mutta ihmettelen tuota ilmoittautumista sitä ennen. Käytännössä niin lienee pakko tehdä, mutta sen pitäisi minun järkeni mukaan taasen olla työaikaa.... Jolloin on hassua katsoa vaatteidenvaihto omaksi ajaksi vr. näyttelijät. Meneepä kimurantiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ööh. Kaikesta ihminen jakaa tehdä ongelmaa... Ei kai sulla pukeutumiseen voi montaa minuuttia mennä?

Ongelma tuossa ei ollut pukeutuminen, vaan työpisteeseen siirtyminen, josta ei makseta.

Ainakin rakennus-, sähkö-, lvi- aloilla yms. se kuuluu työaikaan, josta työntekijä saa palkkaa, koska työkohteiden sijainti voi olla 1 km tai

150 km säteellä toimipisteestä ja ajallisesti siihen voi mennä 10 min. jopa tunti.

Kannattaisi lukea aloitus, eikä takertua lillukanvarsiin. Ongelma ei ole työvaatteet, vaan toimipisteestä siirtyminen työpisteeseen, tosin ap. ei kerro kuinka paljon siihen menee aikaa.

On aloja, jossa välimatka voi olla 500m tai 200km esim. siivous, rakennus yms. alat. Ja mielestäni ne kuuluvat työaikaan, ainakin monen tessin mukaan.

Oisko p siellä huvipuistossa töissä? ;) Silloin on jotenkin ymmärrettävää, ettei siirtymisestä työpisteelle makseta.

Vierailija kirjoitti:

Jos työnteko ei kiinnosta sen kun annat työsi jollekin jota kiinnostaa.

Kyllä jotkut jaksaa vänistä. Tiesitkö että lukemattomat ihmiset hoitaa työasioita vapaa-ajalla? Sähköposteja, puheluita jne. ja vaikka mitä muuta? Jos ei ole valmis vaihtamaan edes vaatteita omalla ajalla voi olla varma ettei uralla tule juurikaan edettyä. Ikinä.

Luetun ymmärtäminen.

Meillä töissä on vastaava tilanne. Kaverit vaihtavat työvaatteensa toimipisteellä ja saattavat lähteä 300km päähän työpisteeseen ja työn tehtyään palaavat toimipisteeseen eli suurin osa ajasta he käyttävät työmatkoihin.

Ovatko he laiskoja, kun he eivät tee sitä omalla ajalla?

Vierailija kirjoitti:

Opiskele kun vielä voit! kirjoitti:

Nykyään tavallinen duunari joutuu tosiaan pukeutumaan ja riisuuntumaan omalla ajalla, mikäli tarvitset työnantajan vaatetusta työhösi.

Nykyään on tärkeätä opiskella mahdollisimman ylös ja havitella huippujohtajan paikkaa ja palkkaa ja samalla saat myös joustoa työaikoihisi, kunhan hoidat työsi riittävän hyvin.

Ajat ovat muuttuneet radikaalisesti oman elämäni aikana ja työntekijöiden oikeuksia on oikeasti poljettu ja monet työnantajat käyttävät oikeuksiaan törkeästi hyväkseen ja esimerkkinä laittomat varoitukset, joiden seurauksena työntekijä on aina syyllinen, koska säännöthän tekee työnantaja.

Vaikka työnantaja tekisi väärin on vaikeaa todistaa, oletko oikeassa ja kaikessa ratkaisee valitettavasti raha ja vallanhimo.

Työnantaja voi tehdä vakaviakin rikkomuksia ja nämä voivat liittyä myös terveyteen ja mikäli toimijana tarpeeksi iso konserni on yksilön mahdotonta toimia tuuliviirejä vastaan ja tätä ilmenee kaikkialla yhteiskunnassamme.

Mummo, joka paskoo ulkohuusissa on pahempi rikollinen kuin työpaikkoja tuova luontoa saastuttava yritys ja kun kysymyksessä iso yrittäjä on maksajina veronmaksajat, mikäli tulee ongelmia ja rahat ovat poistuneet suomesta aikoja sitten ja paskat jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi.

Mieheni on tekstissä mainittu 'huippujohtaja'. Istukselee monen ulkolaisen yhtiön hallituksissa ja johtaa montaa eri yrityksensä toimipistettä ympäri Eurooppaa. Hänellä ei ole työaikaa.

Miten nämä käytännössä näkyvät? Hän tekee töitä joka ikinen viikonloppu, arkena työpäivät venyvät aina kymmentuntisiksi, monesti 15-tuntisiksi. Työmatka saattaa olla sellainen, että tulet lentomatkan jälkeen hotellille koko päivän työskennelleenä klo 23 jälkeen ja saat miettiä, mistä täältä saisi jotain ruokaa, kun edellinen ateria oli lounassämpylä jossain palaverissa. Seuraava palaveri alkaa toki klo 8.30. Ja tätä menoa voi olla monta pv putkeen.

Minusta tällaiseen työskentelyyn ei olisi, stressaantuisin niin, että yöunet menisi, jolloin homma loppuisi muutamassa päivässä kuin seinään.

Miettikääs myös tätä: mieheni tekee joka vk noin 80 h töitä. Ok, hänellä on kova palkkakin. Mutta se, mitä hän saa käteensä euroja per tehty työtunti, niin eipä se enää mikään erityisen hyvä palkka sitten enää olekaan. Eikä se vastuukaan ole aina kivaa: joudut vastaamaan, jos miltsien hommat menevät pieleen. Joudut olemaan se, joka irtisanoo käytännössä. Joudut hyvin usein olemaan puun ja kuoren välissä.

Lisäksi se, että kaikki aikasi ja energiasi menee töihin. Ei lapsiin, kotiin tai vaimoon. Ei edes kavereihin. Mitä teet hienolla kodilla, kun et koskaan ehdi olla siellä. Tai se mitä ehdit, niin on jääkaapin kaivelu keskellä yötä ja suoraan nukkumaan. Usein mieheni liikkuu niin stelttinä, että kerrankin jouduin laittaan viestin, että ootsä käyny täällä, koska yksi meidän autoista oli häipyny pihasta. Aattelin, et onkohan varastettu.

Oon 100varma, että mieheni olisi onnellisempi puolta vähemmässä asemassa, puolta pienemmällä palkalla, mutta sitten pystyisi panostamaan perheeseensä ja harrastuksiinsa 10 kertaa enemmän. Mut joo, vallasta on hankala luopua. Jo pelkästään siksi, kun sitä niin harva saa.

Mun miehellä on suhteellisen menestyvä yritys ja ei nyt ihan noin paha tilanne, mutta tuohon suuntaan. Kotiintuloajat on yksi-risti-kaksi. Joskus pelmahtaa aiemmin kotiin, mutta yhtälailla voi "normaali työpäivä" ennakoimatta venähtää aamuyöhön. Syöminen voi tosiaan olla se palaveripulla tai kolmioleipä lähikaupasta ja sitten yöllä känyää tuolla jääkaapilla nälkäänsä tai syö jossain 24h-huoltoasemalla matkalla kotiin. Monet kerrat on pyörinyt jonkun kaupungin keskustassa etsien ruokapaikkaa yöllä, kun on hirveä nälkä ja viimeksi syönyt aamulla tai päivällä sen sämpylän.

Esimerkkinä tästä ihanuudesta: Torstaina piti lähteä mökille. No, alkuviikosta vahvistui, että torstaina pitääkin tehdä töitä... Mutta siis hei, me lähdetään ajoissa mökille kuitenkin. Mies tuli kotiin to-pe -yönä kello puoli kaksi. Aivan kaatumisväsyneenä. Työntekijälle sattui onnettomuus ja mies meni sitä sinne setvimään, jotta työntekijä pääsee kotiin ja juhannuksen viettoon.  Lopulta mies tuli janoisena, nälkäisenä ja uupuneena kotiin aamuyöllä.

Ton takia kannattaa kuulua liittoon, sieltä saa oikeita vastauksia eikä täältä netistä jossa ne parhaat asianajajat vastailemassa kysymyksiin. 

Miksi ap haluat uhriutua kun et suostu ottamaan AVI:iin yhteyttä? Vai pelkäätkö saavasi potkut ja sitten työkkäristä karenssin? Työsuojelupäivystyksestä voi kysyä neuvoja myös mainitsematta firman nimeä, kokemusta on. Suullinen työsopimus on pätevä muistaakseni, mutta kirjallinen työsopimus tietysti kannattaa vaatia, ettei ole vain sana sanaa vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskele kun vielä voit! kirjoitti:

Nykyään tavallinen duunari joutuu tosiaan pukeutumaan ja riisuuntumaan omalla ajalla, mikäli tarvitset työnantajan vaatetusta työhösi.

Nykyään on tärkeätä opiskella mahdollisimman ylös ja havitella huippujohtajan paikkaa ja palkkaa ja samalla saat myös joustoa työaikoihisi, kunhan hoidat työsi riittävän hyvin.

Ajat ovat muuttuneet radikaalisesti oman elämäni aikana ja työntekijöiden oikeuksia on oikeasti poljettu ja monet työnantajat käyttävät oikeuksiaan törkeästi hyväkseen ja esimerkkinä laittomat varoitukset, joiden seurauksena työntekijä on aina syyllinen, koska säännöthän tekee työnantaja.

Vaikka työnantaja tekisi väärin on vaikeaa todistaa, oletko oikeassa ja kaikessa ratkaisee valitettavasti raha ja vallanhimo.

Työnantaja voi tehdä vakaviakin rikkomuksia ja nämä voivat liittyä myös terveyteen ja mikäli toimijana tarpeeksi iso konserni on yksilön mahdotonta toimia tuuliviirejä vastaan ja tätä ilmenee kaikkialla yhteiskunnassamme.

Mummo, joka paskoo ulkohuusissa on pahempi rikollinen kuin työpaikkoja tuova luontoa saastuttava yritys ja kun kysymyksessä iso yrittäjä on maksajina veronmaksajat, mikäli tulee ongelmia ja rahat ovat poistuneet suomesta aikoja sitten ja paskat jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi.

Mieheni on tekstissä mainittu 'huippujohtaja'. Istukselee monen ulkolaisen yhtiön hallituksissa ja johtaa montaa eri yrityksensä toimipistettä ympäri Eurooppaa. Hänellä ei ole työaikaa.

Miten nämä käytännössä näkyvät? Hän tekee töitä joka ikinen viikonloppu, arkena työpäivät venyvät aina kymmentuntisiksi, monesti 15-tuntisiksi. Työmatka saattaa olla sellainen, että tulet lentomatkan jälkeen hotellille koko päivän työskennelleenä klo 23 jälkeen ja saat miettiä, mistä täältä saisi jotain ruokaa, kun edellinen ateria oli lounassämpylä jossain palaverissa. Seuraava palaveri alkaa toki klo 8.30. Ja tätä menoa voi olla monta pv putkeen.

Minusta tällaiseen työskentelyyn ei olisi, stressaantuisin niin, että yöunet menisi, jolloin homma loppuisi muutamassa päivässä kuin seinään.

Miettikääs myös tätä: mieheni tekee joka vk noin 80 h töitä. Ok, hänellä on kova palkkakin. Mutta se, mitä hän saa käteensä euroja per tehty työtunti, niin eipä se enää mikään erityisen hyvä palkka sitten enää olekaan. Eikä se vastuukaan ole aina kivaa: joudut vastaamaan, jos miltsien hommat menevät pieleen. Joudut olemaan se, joka irtisanoo käytännössä. Joudut hyvin usein olemaan puun ja kuoren välissä.

Lisäksi se, että kaikki aikasi ja energiasi menee töihin. Ei lapsiin, kotiin tai vaimoon. Ei edes kavereihin. Mitä teet hienolla kodilla, kun et koskaan ehdi olla siellä. Tai se mitä ehdit, niin on jääkaapin kaivelu keskellä yötä ja suoraan nukkumaan. Usein mieheni liikkuu niin stelttinä, että kerrankin jouduin laittaan viestin, että ootsä käyny täällä, koska yksi meidän autoista oli häipyny pihasta. Aattelin, et onkohan varastettu.

Oon 100varma, että mieheni olisi onnellisempi puolta vähemmässä asemassa, puolta pienemmällä palkalla, mutta sitten pystyisi panostamaan perheeseensä ja harrastuksiinsa 10 kertaa enemmän. Mut joo, vallasta on hankala luopua. Jo pelkästään siksi, kun sitä niin harva saa.

Miten johtajansopimus liittyy keskusteluun?

Johtajasopimus on luottamuksellinen sopimus, eikä työsopimus ja on myös työnlainsäädännön ulkopuolella.

Johtajasopimuksella ollaan käytettävissä 24/7, ei irtisanomissuojaa jne. ja yleensä ne huomioidaan palkkauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AVI:n tarkastus ei johda mihinkään, kokemusta on. Mutta eikö edelleen ole joku palveleva puhelin nuorille kesätyöntekijöille? Sieltä ehkä löytäisi apua.

Et kerro, millaisesta työstä on kyse. Menetkö sairaalaan etkä mennessäsi tiedä, onko työpaikkasi sali 1, 2 vai 3, vai oletko kotipalvelu- tai kiinteistöhuoltotyöntekijä, joka kiertää ympäri kaupunkia?

Teen keikkatöitä ja paikat vaihtelee. -ap

Eli paikat vaihtelee ympäri kaupunkia? Millä kuljet työpisteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Oon 100varma, että mieheni olisi onnellisempi puolta vähemmässä asemassa, puolta pienemmällä palkalla, mutta sitten pystyisi panostamaan perheeseensä ja harrastuksiinsa 10 kertaa enemmän. Mut joo, vallasta on hankala luopua. Jo pelkästään siksi, kun sitä niin harva saa.

Joo, sun miehesi on tehnyt arvovalintansa ja siihen ei kuulu sinä (ja lapsenne, jos niitä oli). Onnea.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sairaanhoitajatkin joutuvat pukeutumaan ennen kuin työvuoro alkaa. Eikä todellakaan saa viedä vaatteita kodin kautta.

Muistan, kun olin vuosikymmenet sitten meilahden sairaalassa, ja pukeutumistilat olivat syvällä maan uumenissa. Jo meni 10 min, että sieltä pääsi osastolle.

Ovat edelleen ja saattaa tosiaan mennä kävellen 10 minuuttia omalle osastolle.

Niin kuinka pitkä matka pisteiden välillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskele kun vielä voit! kirjoitti:

Nykyään tavallinen duunari joutuu tosiaan pukeutumaan ja riisuuntumaan omalla ajalla, mikäli tarvitset työnantajan vaatetusta työhösi.

Nykyään on tärkeätä opiskella mahdollisimman ylös ja havitella huippujohtajan paikkaa ja palkkaa ja samalla saat myös joustoa työaikoihisi, kunhan hoidat työsi riittävän hyvin.

Ajat ovat muuttuneet radikaalisesti oman elämäni aikana ja työntekijöiden oikeuksia on oikeasti poljettu ja monet työnantajat käyttävät oikeuksiaan törkeästi hyväkseen ja esimerkkinä laittomat varoitukset, joiden seurauksena työntekijä on aina syyllinen, koska säännöthän tekee työnantaja.

Vaikka työnantaja tekisi väärin on vaikeaa todistaa, oletko oikeassa ja kaikessa ratkaisee valitettavasti raha ja vallanhimo.

Työnantaja voi tehdä vakaviakin rikkomuksia ja nämä voivat liittyä myös terveyteen ja mikäli toimijana tarpeeksi iso konserni on yksilön mahdotonta toimia tuuliviirejä vastaan ja tätä ilmenee kaikkialla yhteiskunnassamme.

Mummo, joka paskoo ulkohuusissa on pahempi rikollinen kuin työpaikkoja tuova luontoa saastuttava yritys ja kun kysymyksessä iso yrittäjä on maksajina veronmaksajat, mikäli tulee ongelmia ja rahat ovat poistuneet suomesta aikoja sitten ja paskat jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi.

Mieheni on tekstissä mainittu 'huippujohtaja'. Istukselee monen ulkolaisen yhtiön hallituksissa ja johtaa montaa eri yrityksensä toimipistettä ympäri Eurooppaa. Hänellä ei ole työaikaa.

Miten nämä käytännössä näkyvät? Hän tekee töitä joka ikinen viikonloppu, arkena työpäivät venyvät aina kymmentuntisiksi, monesti 15-tuntisiksi. Työmatka saattaa olla sellainen, että tulet lentomatkan jälkeen hotellille koko päivän työskennelleenä klo 23 jälkeen ja saat miettiä, mistä täältä saisi jotain ruokaa, kun edellinen ateria oli lounassämpylä jossain palaverissa. Seuraava palaveri alkaa toki klo 8.30. Ja tätä menoa voi olla monta pv putkeen.

Minusta tällaiseen työskentelyyn ei olisi, stressaantuisin niin, että yöunet menisi, jolloin homma loppuisi muutamassa päivässä kuin seinään.

Miettikääs myös tätä: mieheni tekee joka vk noin 80 h töitä. Ok, hänellä on kova palkkakin. Mutta se, mitä hän saa käteensä euroja per tehty työtunti, niin eipä se enää mikään erityisen hyvä palkka sitten enää olekaan. Eikä se vastuukaan ole aina kivaa: joudut vastaamaan, jos miltsien hommat menevät pieleen. Joudut olemaan se, joka irtisanoo käytännössä. Joudut hyvin usein olemaan puun ja kuoren välissä.

Lisäksi se, että kaikki aikasi ja energiasi menee töihin. Ei lapsiin, kotiin tai vaimoon. Ei edes kavereihin. Mitä teet hienolla kodilla, kun et koskaan ehdi olla siellä. Tai se mitä ehdit, niin on jääkaapin kaivelu keskellä yötä ja suoraan nukkumaan. Usein mieheni liikkuu niin stelttinä, että kerrankin jouduin laittaan viestin, että ootsä käyny täällä, koska yksi meidän autoista oli häipyny pihasta. Aattelin, et onkohan varastettu.

Oon 100varma, että mieheni olisi onnellisempi puolta vähemmässä asemassa, puolta pienemmällä palkalla, mutta sitten pystyisi panostamaan perheeseensä ja harrastuksiinsa 10 kertaa enemmän. Mut joo, vallasta on hankala luopua. Jo pelkästään siksi, kun sitä niin harva saa.

Miten johtajansopimus liittyy keskusteluun?

Johtajasopimus on luottamuksellinen sopimus, eikä työsopimus ja on myös työnlainsäädännön ulkopuolella.

Johtajasopimuksella ollaan käytettävissä 24/7, ei irtisanomissuojaa jne. ja yleensä ne huomioidaan palkkauksessa.

Lähinnä siten, kun aiempi kirjoittaja ajatteli, että huippujohtajilla on kivaa ja helppoa. Koitin avata sitä, että näin ei yleensä ole, ainakaan yksityisellä puolella. Valtion lusmuvirat on sitten asia erikseen. Itse tiedän ainakin yhden tämmöisen lusmuviranhaltijan. Ei voi olla työmaallaan, koska home, tekee kotona töitä, mutta kun aktiivisesti kirjoittaa blogia paristakin harrastuksestaan ja loppuajat harrastaa yhtä sun toista nelijalkaisen kanssa, niin voi olla varma, että aktiivinen työaika per viikko ei taatusti ylitä 30 h. Ja en ole ainut kuka on tätä mieltä. Sitä mieltä hänestä ollaan myös siellä työpaikalla, kuulin juuri luotettavalta taholta.

Näin sen kuuluu mennä. Jos tyuöaika alkaisi vaatteidenvaihdosta niin porukka jäisi peilailemaan, laittamaan hiuksiaan, juoruamaan jne pukuhuoneisiin.

Mikä tuossa on kyykyttämistä?