Lue keskustelun säännöt.
Miksi mulla on ajattelun vaikeuksia? Esim. tulkitsen välittömän havainnon väärin.
23.06.2017 |
Siis tässä ja nyt- havainnon tulkinta on väärä jos siihen pitäisi osata liittää lähimuistista asia oikein tulkitsemiseksi.
Tyhmä esimerkki, mutta tyyliin pöydällä on kukkia ja möläytän että kiva että metsästä löytyi tuollaisia vaikka aiemmin olisi keskusteltu millainen valikoima kukkakaupassa tänään oli kun toinen sielä kävi, tavallaan oen unohtanut tai en osaa liittä aiempaa tietoa niihin kukkiin. Tämä on nyt vähän aikaa sitten alkanut tai olen kiinnittänyt huomiota :( Mistähän on kyse..?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Itsekin ajattelin jonkin sortin autismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt kyllä ollenkaan ymmärtänyt pointtiasi. Mutta voisiko liittyä sinun tapaan olla läsnä. Onko sinulla paljon ajatuksia kun olet läsnä jonkun kanssa ja pystytkö sanomaan ne spontaanisti ilman että suodatat niitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Itsekin ajattelin jonkin sortin autismia.
Aikuisiällä puhkeava autismi? :Dd
Kaipa tuollaista sattuu jossain määrin kaikille, minulle ainakin. Olen ajatellut sen johtuvan tarkkaavaisuuden puutteesta, siitä, että en keskity esim. keskusteluun ja mietin omiani. Osa keskustelusta menee sitten ohi ja vain sanoakseni jotain saatan möläyttää jotain antamasi esimerkin tapaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo alotusvirke oli kyllä aivan sekasotku. :D
Nukun kohtalaisesti. Myönnän että välillä olen kyllä ajatuksissani/en keskittynyt tarpeeksi jolloin en ajattele asiaa loppuun asti ennen kuin möläytän jotain.. mutta silti. Vielä toinen (onneksi keksitty) esimerkki: kirjoitan vaikkapa työsopimusta ja toinen sanoo että harmi kun mitään sopimuksia ei voitu tänään tehdä (liittyen johonkin toisiin sopimuksiin) niin tavallaan UNOHDAN että minulla on työsopimus edessäni jota kirjoitan ja saatan sanoa tyyliin: Ok, ei se mitään, tehdään työsopimus myöhemmin! Ja toinen katsoo todella hölmistyneenä että siinähän se on sulla nenän edessäsi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai en unohda, vaan en jotenkin TAJUA, tai osaa liittää sitä siinä tilanteessa yhteen.
ap
Kuulostaa tutulle. Mulla on samaa ja epäilen aspergeria. Olen yli kolmekymppinen akateemisesti koulutettu ja oman alan töissä ollut jo monta vuotta. Oon käyny työterveydessä kognitiiviset testit, joissa seulottiin ADD:ta. Ei viitannut suoraan siihen. Arki on mulle työlästä, vaikka selviän just ja just töistä yhdistettynä lapsiperheen arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulle. Mulla on samaa ja epäilen aspergeria. Olen yli kolmekymppinen akateemisesti koulutettu ja oman alan töissä ollut jo monta vuotta. Oon käyny työterveydessä kognitiiviset testit, joissa seulottiin ADD:ta. Ei viitannut suoraan siihen. Arki on mulle työlästä, vaikka selviän just ja just töistä yhdistettynä lapsiperheen arkeen.
Olen kanssa epäillyt add:ta, mutta sen tyyppiset oireet tuli esiin pari vuotta sitten kun elämässäni oli muutenkin vaikeaa ja olin ainakin allapäin, kävin terveydenhoitajalla joka teki mulle masennusseulan, mutta kysymykset tuntui vain oudoilta enkä saanut edes lievää masennusta tulokseksi.
No nyt asiat on paremmin eikä olo ole masentunutkaan, ihan eri olo kokonaisuudessaan mutta noita aivopierujani kyllä ihmettelen.
No, mutta pitää ehäk sitten käydä vielä lääkäriltä kysymässä jos nuo pahenee eikä sillä keskusteluun keskittymisellä ja paremmin nukkumisella ala helpottaa.
Kiitos kun olette vastailleet :)
ap
Saattaa johtua jännittämisestä sosiaalisissa tilanteissa tai hajamielisyydestä. Kenellä tahansa voi tulla noita, että etsit "hukkuneita" silmälaseja, jotka onkin sulla jo valmiiksi päässä. Heti kun huomaat, niin naurahdat vaan, että "heh mitäs mä nyt sekoilen, kukkakaupastahan ne kukat tosiaan olikin". Kannattaa oppia nauramaan itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että ongelma ei ole kovin iso jos kuitenkin itse tilanteessa tajuat missä meni vikaan.
Toisaalta: on tutkittu että aivot "tietävät" enemmän kuin tietoisen mielen pinnalle pääsee. Veikkaisin että kyse on jollakin tavalla hermoyhteyksien puutteesta tai hitaudesta jos asia jonka jollain tasolla "tiedät" ei yhdisty muuhun informaatioon.
Syy ei välttämättä ole olennainen tai selvitettävissä, mutta tässä muutamia asioita jotka auttavan aivojen toimintaa: monipuolinen liikunta, verensokerin tasaisena pitävä, monipuolinen ruokavalio (hyvät rasvat+kuidut+kasvikset), vähintään 8h unta yössä, lepoa muutenkin kylliksi kun sitä tarvitsee, meditaatio ja ystävällisen armollinen suhtautuminen itseen.
Vierailija kirjoitti:
En nyt kyllä ollenkaan ymmärtänyt pointtiasi. Mutta voisiko liittyä sinun tapaan olla läsnä. Onko sinulla paljon ajatuksia kun olet läsnä jonkun kanssa ja pystytkö sanomaan ne spontaanisti ilman että suodatat niitä?
Jos et ymmärtänyt ap:n pointtia, olisin huolestunut myös sinusta. Oletko läsnä ja keskittynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nukun kohtalaisesti. Myönnän että välillä olen kyllä ajatuksissani/en keskittynyt tarpeeksi jolloin en ajattele asiaa loppuun asti ennen kuin möläytän jotain.. mutta silti. Vielä toinen (onneksi keksitty) esimerkki: kirjoitan vaikkapa työsopimusta ja toinen sanoo että harmi kun mitään sopimuksia ei voitu tänään tehdä (liittyen johonkin toisiin sopimuksiin) niin tavallaan UNOHDAN että minulla on työsopimus edessäni jota kirjoitan ja saatan sanoa tyyliin: Ok, ei se mitään, tehdään työsopimus myöhemmin! Ja toinen katsoo todella hölmistyneenä että siinähän se on sulla nenän edessäsi.
ap
Hah, voisin hyvin olla tuo esimerkkisi työntekijä. Tämän esimerkin ansiosta muistan itsekin olevani aivopieruilija. Tosi usein tulee vastaavia tilanteita ja syytän mielessäni muita, kun eivät osaa olla selkeitä ja johdonmukaisia. Tartun siis herkästi yksityiskohtiin, jotka ns. viittaavat toisaalle eli tavallaan vaadin puheessakin samanlaista johdonmukaisuutta kuin kirjoitetussa viestinnässä - muuten mielikuvitus laukkaa jo ties minne. Puheen pitäisi siis olla mulle yksiselitteistä, muuten ei voi taata, että pysyn samoilla kärryillä muiden kanssa. Minusta tässä on kyse myös vilkkaasta mielikuvituksesta.
Yksi esimerkki tuli mieleen: opintojen aikana katsottiin ryhmäläisten tekemiä lyhyitä videoita. Minusta yksi video oli erityisen hauska, koska kahvikuppi viittasi siinä johonkin huvittavaan asiaan. Minusta viittaus oli aivan päivänselvä. Opettaja totesi, että "tuo nyt oli aika kaukaahaettua".
En ole mikään asiantuntija, mutta itse puhuisin vain keskittymisongelmista. Voisiko sanoa niin, että et keskity sellaisissa tilanteissa, kun et pidä asiaa mielenkiintoisena? Ajattelet, että selviät pelkällä rutiinilla, jos asia on oikeasti tärkeä?
Itsekin ostaisin keskittymiskykyä, jos sellaista olisi myytävänä. :)
Antamasi esimerkin perusteella kyseessä ei ole tulkintaongelma (että tulkitsisit aistivälitteisen informaation väärin), vaan muisti- tai keskittymisongelma.
Teoriassa aivoihisi on tallentunut aiemmin käydystä keskustelusta informaatio siitä, että kukat on haettu kaupasta, mutta kun myöhemmin kommentoit kukkia, informaatio ei ole käytössäsi. Tämä on muistiongelma.
Jos taas ajattelet ihan muita asioita, kun muut puhuvat sinun läsnäollessasi, mistä kukat ovat peräisin, informaatio ei tallennu aivoihisi eikä ole käytettävissäsi, kun myöhemmin kommentoit kukkia. Tämä on keskittymisongelma tai yksinkertaisesti vain merkki siitä, että sinua ei kiinnosta tai huomiosi on varattu muihin asioihin.
Asperger?