Juhannus on tylsä.

Mulla on ihan kivaa. Surffailen netissä ja lasissa on konjakkia. Perhe nukkuu.

Oisko kuitenkin näin, että tylsän ihmisen elämä on tylsää ja villin villiä.

Puolison näkee alastomana kivellä

Tulevan puolison näkee, kun juhannusaattona vetää tulikuumalla raudalla piirin kiven ympäri, kuinka kauvaksi vaan tahtoo ja piiriä vetäessään lukee "Isä meidän" kolmeen kertaan ja menee sitten juhannusta vastaan yöllä ihan ilkialasti sen kiven päälle ja odottaa siinä, niin se tulee sen piirin tykö, sillä likemmäksi kiveä se ei pääse, ja tarjoo kättänsä antaakseen terveisiä, mutta siihen ei saa koskea. Tätä tekee se aina auringon nousuun asti, jolloin se katoo.

Vierailija kirjoitti:

Oisko kuitenkin näin, että tylsän ihmisen elämä on tylsää ja villin villiä.

Kuin luen suomen itsemurhatilastoja niin se lukemani on ollut jotain läpinäkevää nähtyäni sinun tekstisi.

Alastomuus takaa voivuoden

Joka juhannusaamuna varhain ilkialastomana menee, kenenkään huomaamatta, rajapyykille seisomaan ja huutaa: "niin kaukaa minulle, kuin kello kuuluu!" hän saa sinä vuonna runsaasti voita.

Sika tietää hääpäivän

Kun juhannusyönä potkii sikoläätin ovea, niin sen mukaan monastiko sika sisällä röhähtää tietää, monenko vuoden perästä pääsee naimisiin.

Petollinen sulhanen lentää haukalla

Kun juhannusyönä menee vasta karsitun puun juurelle, niin jos sulhanen on petollinen, näkee sen ohitse lentävän haukan selässä ja huutavan: "Minä lennän lekottelen linnun suuren lonkkehilla, vaik konkkani mua kokottaa, ei hän mua sentään sieppaa. Minä en häntä milloinkana lähe yhtä kertaa kaappaan."

ilakat näyttävät sulhasen

Piti juhannusattoniltana syödä seitsemän kovaksi paistettua silakkaa ja mennä tienhaaraan ja seistä lakanan päällä ja sanoa: "Tule ja näytä kuka on minun tuleva sulhaseni."

ei ollenkaan tylsää.

Aarteen saa, jos antaa osan vaivaisille

Ko mennee juhannuspäivää vastaa yäl johonkin semmoseen paikkaan, ko tiäretään aarteen olevan, jonkun semmosen kiven pääl istumaan, konnei ol ikän siirretty, taik semmosen huaneen katol, ko on kolm kerttaa siirretty, ni sit näkkee sen aarteen palavan pualiyän aikaan, ni mennee sitä valkeet liki, ja heittää teräst sin valkeeseen, ja sannoo: "Jos mää tuan aarteen saisin, nin osan vaivasil annasin." Sit saa men aamusti aurinkon noustes sen siit ottamaa, mut täytyy vaan antaa sit osan vaivasil kans.

Sika tietää hääpäivän

Kun juhannusyönä potkii sikoläätin ovea, niin sen mukaan monastiko sika sisällä röhähtää tietää, monenko vuoden perästä pääsee naimisiin.

Aamusylki tekee rikkaaksi

Juhannuspäivänä tehdään leppäsestä puusta looda, johon sitte joka aamu seuraavaan juhannukseen asti syljetään unisylki ja lausutaan samassa: "Tämän minä isännälleni vien, sitte kuin hän minulle rahaa tuo." Seuraavana juhannusyönä mennään koskeen kiven päälle, Raamatun päällä polvillaan, jolloin "isäntä" tulee ja sitte tehdään kontrahti, kuinka paljo rahaa saa joka päivä siittä toosasta ottaa ja kuinka pitkän ajan perästä isäntä omistaa renkinsä.

Mitä syötte, kenen kanssa, missä syötte, onko savusauna, mitä syötte, onko viini oikea, oliko ruuhkaa, ärsyttääkö anoppi, ai niin mitä syötte. ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko kuitenkin näin, että tylsän ihmisen elämä on tylsää ja villin villiä.

Kuin luen suomen itsemurhatilastoja niin se lukemani on ollut jotain läpinäkevää nähtyäni sinun tekstisi.

Ei aukee sun filosofointisi.

Metsänhaltijan saa näkyviin kutsuvalkealla

Kun tahdotaan saada metsänhaltia niin liki ja näkyväiseen muatoon, että sitä sais puhutel, ni siin saa pruukat semmost konstii, et ko otetaan ensin kolme lehtipuun kappaletta, kaikki erinimisistä puista, ja semmoset kappaleet, ettei niihiin ole ikän rauta käyny.

Mennään sitten jonkin mäen syrjälle (etelänpuoleiselle rinteelle) hyvin hauskalle paikalle, johon tehdään niistä kolmesta puunkappaleesta valkee. Valkee täytyy saara niistä puista tahkoomalla, ei saa virittää millään muulla lailla, jos tahtoo että metsänhaltia tullee liki.

Sillä kohdalla, kun sen valkeen tekee, tarttee olla kolme kiveä, semmoista että niitten päällä on sopiva istua, ja ne on sitten haltiain istunkivet. Sen toimen tarttee ain olla suvel, juhannus vastaan yäl, ja sen valkeen tarttee virittää 11-12 välil yäl.

Kun sit odottaa niit haltioit sihensaak, ko ruppee aurinko ylenemmään, ni sillon ne haltiat tullee kans. Ko ne haltiat tullee, ni niil ei saa sannoo ensin mittää tervehdykseks, antaa niitten sannoo ensin. Ei saa myös sannoo sinäks eikä teiks. Jos sannoo vaik kummaks, ni sit ei ne puhu mittään, lähtee pois.

Ko ne haltiat sit kyssyy, et mitä asiaa on, ni sit saa jutel, et on huano mettästysonni, ja pyytää, jos mahdollist olis saar parempaa onnee. Sit ne haltiat antaa hyvän onnen, ja kyl sit myäs elävii saa.

Neitsyt menee neljän tien risteykseen, alastomana. Odottamaan, mistä ylkä tulee. Ylkä tullee jotain noita neljää tietä pitkin...

Modernimpi versio: neito seisoo alastomana nettikameran edessä, joku deittipalvelu käynnissä. Onpa juhannustaika!

Vierailija kirjoitti:

Sika tietää hääpäivän

Kun juhannusyönä potkii sikoläätin ovea, niin sen mukaan monastiko sika sisällä röhähtää tietää, monenko vuoden perästä pääsee naimisiin.

Missähän lienee Itä-Helsinkiä lähin sikolätti, Sipoossa? Vai riittääkö, että potkin miestä?

Musta makkara (ei siis Tapolan), musta pihvi, musta maissi ja erityisesti musta kirjolohi, kertovat minulle, että saan nukkua taivasalla..

Vierailija kirjoitti:

Metsänhaltijan saa näkyviin kutsuvalkealla

Kun tahdotaan saada metsänhaltia niin liki ja näkyväiseen muatoon, että sitä sais puhutel, ni siin saa pruukat semmost konstii, et ko otetaan ensin kolme lehtipuun kappaletta, kaikki erinimisistä puista, ja semmoset kappaleet, ettei niihiin ole ikän rauta käyny.

Mennään sitten jonkin mäen syrjälle (etelänpuoleiselle rinteelle) hyvin hauskalle paikalle, johon tehdään niistä kolmesta puunkappaleesta valkee. Valkee täytyy saara niistä puista tahkoomalla, ei saa virittää millään muulla lailla, jos tahtoo että metsänhaltia tullee liki.

Sillä kohdalla, kun sen valkeen tekee, tarttee olla kolme kiveä, semmoista että niitten päällä on sopiva istua, ja ne on sitten haltiain istunkivet. Sen toimen tarttee ain olla suvel, juhannus vastaan yäl, ja sen valkeen tarttee virittää 11-12 välil yäl.

Kun sit odottaa niit haltioit sihensaak, ko ruppee aurinko ylenemmään, ni sillon ne haltiat tullee kans. Ko ne haltiat tullee, ni niil ei saa sannoo ensin mittää tervehdykseks, antaa niitten sannoo ensin. Ei saa myös sannoo sinäks eikä teiks. Jos sannoo vaik kummaks, ni sit ei ne puhu mittään, lähtee pois.

Ko ne haltiat sit kyssyy, et mitä asiaa on, ni sit saa jutel, et on huano mettästysonni, ja pyytää, jos mahdollist olis saar parempaa onnee. Sit ne haltiat antaa hyvän onnen, ja kyl sit myäs elävii saa.

Miten tasokas haltija kyseessä? Kannattaakohan yrittää, hihii...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sika tietää hääpäivän

Kun juhannusyönä potkii sikoläätin ovea, niin sen mukaan monastiko sika sisällä röhähtää tietää, monenko vuoden perästä pääsee naimisiin.

Missähän lienee Itä-Helsinkiä lähin sikolätti, Sipoossa? Vai riittääkö, että potkin miestä?

Sikolätin puuttuessa voi potkia juhannusyönä miestänsä. Jos on jo naimisiin jouduttu, röhkäisyjen määrä kertoo kuinka monen vuoden kuluttua tulee ero. Jos karjahtaa: ero tulee alle vuodessa. Jos kukkuu: ei tule eroa, kuinka monta kertaa kukkuu, niin monta vuotta elossa pysyy.